Supernannyn jaksossa mies joka ei osallistu mihinkään!

Todella vaikea uskoa, että olet kärsinyt masennuksesta, kun olet noin ymmärtämätön. Vaikutat kusipäältä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole realistista käsitystä mikä on masennus. Masennus on pahimmillaan tappava tauti. Ohjelman tarkoitus ei ole ratkoa miehen sairautta vaan rukata lasten kanssa olemista. 

On käsitystä. Ja oma masennukseni huonontui romahduksella juuri silloin, kun tajusin että multa ei kukaan odota enää yhtään mitään. Muhun ei edes petytä, koska kukaan ei lähtökohtaisesti voi luottaa muhun missään asiassa. Siinä kohtaa ei enää tunnu epäonnistuneelta ja turhalta, sitten se on muuttunut todeksi.

Ja itsensä aktivointi pienin askelin on masennuksen keskeisin työkalu. Turha kuvitella muuta.

Kyllä se on lääkitys joka auttaa jos on diagnosoitu masennus.

Nimenomaan lääkitys EI

Paitsi, että mielialalääke ei KOHOTA mieliala. Se TURRUTTAA mieltä, jotta masennut tai mikään muukaan tunne ei tuntuisi niin vahvasti. Toimii samalla idealla kuin kipulääke. Ei poista kivun aiheuttajaa, mutta turruttaa kivun sopivaksi ajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole realistista käsitystä mikä on masennus. Masennus on pahimmillaan tappava tauti. Ohjelman tarkoitus ei ole ratkoa miehen sairautta vaan rukata lasten kanssa olemista. 

Senkun on sitten vaan masentunut, mutta kuorisi sitten vaikka siinä masentelussaan samalla perunoita sen sijaan, että makaa sohvalla kirjaa lukemassa.

Miten jaksaa kirjoja lukea, vaikka masentunut???? En tunne ketään masentunutta, joka niin tekisi. 

Montako tunnet ?

Nanny hoitaa lapset, parisuhteen ja masennuksen! On se kyllä super 💪

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIKSI toisilla on tapana puhua itsestään kolmannessa persoonassa? Todella raskasta ja teennäistä kuunneltavaa tuo ÄITI sitä, ÄITI tätä..  

Ihan normaalia lapsiperheissä. Rauhoitu hyvä ihminen. 

No ei ole normaalia minustakaan. Mistä tällainen tarve tulee? Mielestäni lapsille voi puhua lässyttämättä.

Täysin normaalia. Ei se tarve tule mistään. Sellainen vain tapana hyvin monella. Mistä sinulle tulee tarve puhua itsestäsi minä-muodossa? 

Erikoinen kysymys. Se on ihan meidän äidinkielessä tuo minä-sanan käyttö.

Tässä kysyttiinkin mistä tämä omituinen äiti-sanan tehostaminen tulee. Voisitko kertoa miksi teet niin? Esität äiti

No ihan kuule on meillä äidinkielessä myös äiti-sanan käyttö. Ei se ole mitään tehostamista, vaan normaali tapa puhua pienille lapsille. Entisaikaanhan kaikki puhuivat kolmennessa persoonassa "Neiti on hyvä ja menee kamariin." "Leena menee nyt pesemään rouvan potan" "Onko Elisa-neiti käynyt viimeaikoina Porvoossa" jne. jne. 

Vierailija kirjoitti:

Todella vaikea uskoa, että olet kärsinyt masennuksesta, kun olet noin ymmärtämätön. Vaikutat kusipäältä. 

Kelle sä räyhäät? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIKSI toisilla on tapana puhua itsestään kolmannessa persoonassa? Todella raskasta ja teennäistä kuunneltavaa tuo ÄITI sitä, ÄITI tätä..  

Ihan normaalia lapsiperheissä. Rauhoitu hyvä ihminen. 

No ei ole normaalia minustakaan. Mistä tällainen tarve tulee? Mielestäni lapsille voi puhua lässyttämättä.

Täysin normaalia. Ei se tarve tule mistään. Sellainen vain tapana hyvin monella. Mistä sinulle tulee tarve puhua itsestäsi minä-muodossa? 

Erikoinen kysymys. Se on ihan meidän äidinkielessä tuo minä-sanan käyttö.

Tässä kysyttiinkin mistä tämä omituinen äiti-sanan tehostaminen tulee. Voisitko kertoa miksi teet niin? Esität äiti

Mistä äiti-sanan tehostamisesta höpiset? Ihan kuule tuo nännikin puhuu lapsille, että "Piia sanoo näin ja Piia tekee noin ja Piia tuli nyt käymään" jne. Myös isät puhuvat lapsille hyvin tyypillisesti "Anna kun isä auttaa sulle hanskat käteen, lähdetkö isän kanssa ulos" jne. jne. 

Odottakaapa kun tulee seuraava jakso. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIKSI toisilla on tapana puhua itsestään kolmannessa persoonassa? Todella raskasta ja teennäistä kuunneltavaa tuo ÄITI sitä, ÄITI tätä..  

Ihan normaalia lapsiperheissä. Rauhoitu hyvä ihminen. 

No ei ole normaalia minustakaan. Mistä tällainen tarve tulee? Mielestäni lapsille voi puhua lässyttämättä.

Täysin normaalia. Ei se tarve tule mistään. Sellainen vain tapana hyvin monella. Mistä sinulle tulee tarve puhua itsestäsi minä-muodossa? 

Erikoinen kysymys. Se on ihan meidän äidinkielessä tuo minä-sanan käyttö.

Tässä kysyttiinkin mistä tämä omituinen äiti-sanan tehostaminen tulee. Voisitko kertoa miksi teet niin? Esität äiti

Sulla ei vissiin ole lapsia? Pikkulapsethan puhuvat itsekin hän-muodossa. "Helmi tekee tornin. Helmi osaa pukea itse." Tarkoittavat itseään, mutta eivät vielä ymmärrä, että minä on sama asia kuin se oma nimi. Se, että aikuiset puhuvat lapselle itsestään samaan tyyliin, helpottaa lasta, koska se lapsi ei myöskään tajua, että minä voi tarkoittaa äitiäkin tai vaikka mummoa tai päiväkodin Pirjoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole realistista käsitystä mikä on masennus. Masennus on pahimmillaan tappava tauti. Ohjelman tarkoitus ei ole ratkoa miehen sairautta vaan rukata lasten kanssa olemista. 

Niinkö? Olen sairastanut masennusta kohta 20v. Luulisin olevani aika hyvin kartalla, millaisesta taudista on kyse. Juuri tuo on ongelman ydin perheessä, että mies ei tee mitään toipuakseen, vaan kaataa kaiken vaimonsa niskaan. Ei se vaimokaan loputtomiin jaksa kannatella lasten lisäksi myös isukkia. 

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Joo, onhan ne. Ehkä yhdelle tuhannesta. Sillekin hirveän tappelun jälkeen. Kannattaa vähän perehtyä Suomen terveydenhuoll

Työvuodet psykiatrian osastoilla ovat antaneet em tiedon, ei luulon.

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Kerropa sitten, missä niihin pääsee. Minulla on ihan oikeasti diagnosoitu masennut vuonna 2017 ja kertaakaan ei ole edes harkittu, että saisin muuta kuin lääkepurkin kouraan. 

Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole realistista käsitystä mikä on masennus. Masennus on pahimmillaan tappava tauti. Ohjelman tarkoitus ei ole ratkoa miehen sairautta vaan rukata lasten kanssa olemista. 

Niinkö? Olen sairastanut masennusta kohta 20v. Luulisin olevani aika hyvin kartalla, millaisesta taudista on kyse. Juuri tuo on ongelman ydin perheessä, että mies ei tee mitään toipuakseen, vaan kaataa kaiken vaimonsa niskaan. Ei se vaimokaan loputtomiin jaksa kannatella lasten lisäksi myös isukkia. 

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Joo, onhan ne. Ehkä yhdelle tuhannesta. Sillekin hirveän tappelun jälkee

Siinä tapauksessa se "tieto" on joko vanhentunutta tai hyvin harhaista. Ei nimittäin missään todellisuudessa Suomessa tuosta vaan pääse osastohoitoon, vaikka olisi miten vaikea masennus päällä. Tiedän ihan omakohtaisella kokemuksella. Se, että sinä olet hoitanut ihmisiä, ei tarkoita, että kaikki hoitoa tarvitsevat saavat hoitoa. Edes puolet eivät nykymaailmassa saa, kuten jokainen vähänkään kartalla oleva tietää joko omasta tai läheisensä kokemuksesta. Ei ne "nuorisopsykiatrialla on niin täyttä, että osa potilaista nukkuu lattialla ja hoitoon saa jonottaa toista vuotta" jutut tuulesta temmattuja ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole realistista käsitystä mikä on masennus. Masennus on pahimmillaan tappava tauti. Ohjelman tarkoitus ei ole ratkoa miehen sairautta vaan rukata lasten kanssa olemista. 

Niinkö? Olen sairastanut masennusta kohta 20v. Luulisin olevani aika hyvin kartalla, millaisesta taudista on kyse. Juuri tuo on ongelman ydin perheessä, että mies ei tee mitään toipuakseen, vaan kaataa kaiken vaimonsa niskaan. Ei se vaimokaan loputtomiin jaksa kannatella lasten lisäksi myös isukkia. 

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Aika laput silmillä olet onnistunut elämään, jos tosissasi kuvittelet, että nuo hoidot ovat mahdollisia kaikille diagnoosi

Ei tietenkään kaikille, ect-hoitoa voi saada myös polikliinisesti. Kaikkien masennus ei ole yhtä lamauttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Kerropa sitten, missä niihin pääsee. Minulla on ihan oikeasti diagnosoitu masennut vuonna 2017 ja kertaakaan ei ole edes harkittu, että saisin muuta kuin lääkepurkin kouraan. 

Helsingissä.

Tarkemmin. Asun Helsingissä ja mitään osastohoitoa tms. ei ole ikinä edes ehdotettu. Mikä on se tarkka rakennus, johon minun pitää astella päästäkseni hoitoon? 

Työvuodet psykiatrian osastoilla ovat antaneet em tiedon, ei luulon.

Hah! Jos olisit oikeasti ollut töissä psykalla, tietäisit miten helvetilliset jonot sinne on ja miten moni joudutaan resurssien puutteen tarkia käännyttämään kotiin lääkepurkki kourassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä ei ole realistista käsitystä mikä on masennus. Masennus on pahimmillaan tappava tauti. Ohjelman tarkoitus ei ole ratkoa miehen sairautta vaan rukata lasten kanssa olemista. 

Niinkö? Olen sairastanut masennusta kohta 20v. Luulisin olevani aika hyvin kartalla, millaisesta taudista on kyse. Juuri tuo on ongelman ydin perheessä, että mies ei tee mitään toipuakseen, vaan kaataa kaiken vaimonsa niskaan. Ei se vaimokaan loputtomiin jaksa kannatella lasten lisäksi myös isukkia. 

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Aika laput silmillä olet onnistunut elämään, jos tosissasi kuvittelet,

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Juurihan sinä väitit, että pelkkä diagnoosi riittää hoidon saamiseen. Nyt sitten alat peruutella, kun homma ei menekään ihan niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Kerropa sitten, missä niihin pääsee. Minulla on ihan oikeasti diagnosoitu masennut vuonna 2017 ja kertaakaan ei ole edes harkittu, että saisin muuta kuin lääkepurkin kouraan. 

Helsingissä.

Tarkemmin. Asun Helsingissä ja mitään osastohoitoa tms. ei ole ikinä edes ehdotettu. Mikä on se tarkka rakennus, johon minun pitää astella päästäkseni hoitoon? 

Psykiatrian pkl tai itsemurha-aikeisen päivystykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Työvuodet psykiatrian osastoilla ovat antaneet em tiedon, ei luulon.

Hah! Jos olisit oikeasti ollut töissä psykalla, tietäisit miten helvetilliset jonot sinne on ja miten moni joudutaan resurssien puutteen tarkia käännyttämään kotiin lääkepurkki kourassa. 

Kriteereistä riippuu, ei sinne pyöröovea ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian pkl tai jopa osastohoito ovat mahdollisia jos oikeasti on diagnosoitu masennus. Ect-hoito on myös ihmeitä tekevä. 

Kerropa sitten, missä niihin pääsee. Minulla on ihan oikeasti diagnosoitu masennut vuonna 2017 ja kertaakaan ei ole edes harkittu, että saisin muuta kuin lääkepurkin kouraan. 

Helsingissä.

Tarkemmin. Asun Helsingissä ja mitään osastohoitoa tms. ei ole ikinä edes ehdotettu. Mikä on se tarkka rakennus, johon minun pitää astella päästäkseni hoitoon? 

Psykiatrian pkl tai itsemurha-aikeisen päivystykseen. 

Molemmissa olen käynyt arviolta 30 kertaa viimeisen vuoden aikana. Eli mistä saan sen osastopaikan, jonka väitit kaikkien oikeasti diagnosoitujen saavan. Vai lauoitko taas vain tyhjiä lupauksia niin kuin teillä kusipäillä on tapana? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työvuodet psykiatrian osastoilla ovat antaneet em tiedon, ei luulon.

Hah! Jos olisit oikeasti ollut töissä psykalla, tietäisit miten helvetilliset jonot sinne on ja miten moni joudutaan resurssien puutteen tarkia käännyttämään kotiin lääkepurkki kourassa. 

Kriteereistä riippuu, ei sinne pyöröovea ole.

Aiemmin väitit, että pelkkä oikeasti diagnosoitu masennus riittää. Mitekäs se nyt yhtäkkiä ei enää riitäkään? Tulitko puhuneeksi puhdasta paskaa tietämättä vttuakaan, mikä on todellinen tilanne?