Nainen, voisitko seurustella sivistyssanoilla briljeeraavan miehen kanssa?
Vai onko täysi turn off, vaikka mies olisi menestynyt/hyvätuloinen?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin jotain esimerkkejä tästä? Siis millaisia sanoja tarkoitetaan? Mistä tietää että kyseessä on briljeeraus eikä ihan vaan normaali puhe?
Miesystävä tietää paljon talousasioista ja innostuu silloin tällöin juttelemaan niistä. Pitäisikö siitä nyt sitten loukkaantua kun käyttää sellaisia sanoja joiden merkitystä en heti ensikuulemalta tunnista? Sehän on vaan mielenkiintoista oppia uutta ja tutustua sellaisiin aiheisiin, jotka on itselle vieraampia.
Olisi kaamea ajatus, että pitäisi jotenkin sensuroida omia sanavalintoja siksi että toinen ehkä mahdollisesti saattaa kokea käytetyt sanat liian vaikeiksi.
Ihminen joka mieltää jonkun briljeeraavan on rekisteröinyt jonkun kielteisen, itsessään viriävän tunteen ja laittaa sen kohteen syyksi. Siitä koko sanassa on kyse. Kyse voi oll
No ei se kyllä kaunista kaikkia. Itsestänikin saattaa välittyä puhumisen kautta vähemmän älykäs kuva. Sanavarasto on laaja sivistyssanoineen, ja tietämys on myös. Mutta olen syvästi introvertti. Voin kuunnella sujuvasti ja sisällön täysin ymmärtäen toisen/toisten puhetta. Mutta kun on oma vuoro puhua, niin otsalohko siirtyy kuormittavuusasteeltaan punaiselle. Tuntuu, että osa pitkäaikaisesta muistikapasiteetista, joka on, niin häviää johonkin tavoittamattomiin kun sujuvasti pitäisi se esittää ulos puheen kautta. Huolimatta, että skeemat on kunnossa ja asioista olisi omassa päässä laajempikin synteesi tehtynä. Ja noin voi tapahtua yhden kuulijan läsnäollessa, mutta varmuudella, jos kuulijoita on useampia.
Sitten takeltelee sanoissaan ja yrittää hätäisenä sanoa sanottavansa "yleiskielellä" ja ihmeellisesti koukeroiseksi vääntynyttä kommenttia tuottaa. Se antaa vähän tyhmän kuvan. Minun mielestä. Ja joku aiempi kirjoittaja totesikin loistavasti, että "sivistyssanojen" funktio on lyhentää ja selkeyttää, kuvaamisen lisäksi, monimutkaista asiaa. Niin kuin, ikäänkuin, siten että jne. täytesanat pitkine oheisrimpsuineen jää sujuvasti pois. Ja se on etu, kun sekä puhuja että kuulija ymmärtää asian. Eri asia, jos toinen ei paljoa tiedä aiheesta. Silloin on syytä "popularisoida" minimoimalla "vaikeat" sanat ja ilmaisut.
Yleensä sellaiset ihmiset vetävät puoleensa, jotka saavat sen toisen ihmisen loistamaan, tuntemaan itsensä kiinnostavaksi ja hyväksi.
Briljeeraaja keskittyy loistamaan sanallisilla taidoillaan. Eli siis pelkällä lämpimällä uloshengityksen ilmalla.
Auervaarat sentään vaivautuvat imartelemaan.
Juu ei kiitos näitä.
Sanoilla briljeeraava mies on kuin jalkaa nylkyttävä collie. Puuhailee siinä omaksi ilokseen.
En sitten millään. Mulle kaikenlainen päsmäröinti ja leuhotus ovat ihan totaalinen turnoff.
Vierailija kirjoitti:
Sivistyssanoja heittelevä ankkapersenainen olisi NIIIN suuri turnoff.
Millainen on ankkaperse?
Yleensä tyhmät ihmiset brijeeraavat hienoilla sivistyssanoilla kun haluavat korostaa itseään, ei suinkaan kovasti sivistyneet. Joten riippuu miten ja missä tilanteessa niitä sivistyssanoja käyttää onko turn-off vai -on.