Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tykkään leipoa ja se on kiva harrastus. Tuon töihin niitä ja joitain tämä sitten rasittaa: miksi??
06.03.2025 |
Tuon noin kerran viikossa (usein meidän aamupalaveriin) mukanani jotain leipomaani hyvää. Tykkään leipoa ja se sujuu minulla helposti, ja sotkematta koko köökiä.
Teen suolaisia piirakoita, tai jonkun kääretortun, mantelikeksejä, täytekeksejä, muffinseja - mitä nyt sattuu kiinnostamaan.
Kotona niitä ei voi aina syödä, ja sitäpaitsi minusta kiva tuoda niitä, kun ihmiset (varsinkin meidän miehet) ilahtuu niistä tykkäävät maistaa!
Niin miten se voikin sitten joidenkin toisten napaa hiertää?? Huomioikaa, että minä itse en pidä meteliä tuomisistani, enkä vaadi mitään kehukuoroja tai pävittelyä asiasta. Laitan esille ja jos joku erikseen kysyy niin sanon vaan että kaikille käyttöön.
Toiset aloittaa suureen ääneen päivittelemään, että "kylläpä sinä se jaksat" ja "voivoi miten sulla riittää tämmöisiin aikaa", "voi olisinpa minäkin yhtä energinen iltaisin" ja niin edelleen.
Vihjaillaan selvästi, että minä olen jotekin ylisuorittava kun leipaisen illan päätteeksi uutisia katsoessani jonkun muffinssipellillisen.
Sitten pällistellään kaloreita ja voivoi kun lihottaa ja eieieiei voi syödä kun niin paljon on lihottavaa.
Mikä siinä voi niin paljon olla puheenaihetta? Minähä ne teen, omalla ajallani, enkä vaadi siitä mitään spektaakelia.
Mutta voi- voi kun toiset ne vaan jaksaa ja toisilla on sitä aikaa (??) ja muuta piilovittuilua. Älkää sitten syökö jos niin häiritsee.
Kommentit (78)
Mua ärsyttäisi, kun itse olen keliaakikko. Meidät aina unohdetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä leivon myös joskus töihin ihan huvikseni kun raparperia tai omenaa tulee ylenpalttisesti. Uusi esihenkilö on erittäin pihi luonteeltaan ja ihmettelee, että onko joku syy. Itse ei voi tuoda tiimille edes suklaarasiaa joulun alla jaettavaksi, vaikka palkka lienee 2000 enemmän kuin muilla.
Mä en enää ole työelämässä, mutta olihan se kivaa kun joku niitä leipomuksia toi kun ei itsellä ole jauhopeukaloa.
Minusta ihanaa kun joku osaa ja jaksaa ja muistaa muita, päivän piristys.
Se luo joidenkin mielessä vaateen osallistumisesta tähän kilpavarusteluun. Sitten se kaihertaa mieltä, kun se toinen toi jotain ja itse en ole tuonut mitään... Sama omalla toimistollani. Ei kannata välittää, ehkä säännöllisyyden rikkominen voisi luoda muiden mieleen kuvan leipomisesi epäsäännöllisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla oli jo tämä aloitus samasta aiheesta aiemmin.
Etkö pääse asiasta yli millään?
Mistä löytäisin sun kaltaisen naisen itselleni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole vittuilua jos sanoo että oispa itselläkin aikaa ja energiaa, se on ihan positiivista kateellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla oli jo tämä aloitus samasta aiheesta aiemmin.
Etkö pääse asiasta yli millään?
Pakkomielle on pakkomielle
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttäisi, kun itse olen keliaakikko. Meidät aina unohdetaan.
Tämä. Ja onhan se ärsyttävää kun muut mässyttää jotain pullaa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on vanha postaus, monet tais provosoitua (yllätys) tästä
Mutta mä kyllä mielelläni maistelisin työkavereiden leipomia herkkuja
On erikoista ärsyyntyä ilmaisesta syötävästä, vaikka se olisikin epäterveellistä. Toki varmaan joillain on hankalaa, esim vaikka sokeriaddikteilla, mutta sellaisem addiktion kanssa nyt joutuu varmaan muutenkin usein olemaan itselleen tiukkana..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän tuputa leipomuksiasi niille, jotka ovat jo kieltäytyneet?
Minua enemmän häiritsee tyrkytys. En tykkää makeista leivonnaisista, enkä syö suolaisiakaan leipomuksia mielellään, mutta ei se ilmaiseksi tarjolle tuominen tarkoita tyrkytystä tietenkään. Jos et tyrkytä tai loukkaannu kun ei oteta, niin ei siinä mitään, vie ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäisin sun kaltaisen naisen itselleni?
Ai tollaisen, joka ei ole päässyt jonninjoutavasta jankkaamisesta yli vuosikausiin.
Jos minä ihmettelen, että miten jollain on aikaa ja energiaa moiseen, niin se ei ole ihmettelyä vaan ihan puhdasta ihailua. Ei siis mitään negatiivista.
Henkilökohtaisesti kyllä ärsyttää nämä ns. roskantyöntäjät. Siis se sosiaalinen tilanne, jossa pöytään nostetaan juurikin kääretorttua, mantelikeksejä, täytekeksejä ja muffinsipellillinen ja sitten on sosiaalinen velvoite syödä niitä ja päälle vielä kehua ha kiitellä siitä että voi miten onnellisia ja etuoikeutettuja me ollaankaan. 😁
Kätevästi 500 ylimääräistä kaloria joka viikko syöden jotain mitä ei edes haluaisi syödä ja jossa ei ole yhtään mitään ravinteita - ihan vaan koska täytyy olla kohtelias.
Ennemmin juurikin olisin syömättä, mutta juuri näissä sosiaalisissa ympyröissä syöminen ei ole jokaisen oma asia vaan alkaa se kaakatus että kaikki ottaa nyt tästä pullaa ja mikä on kun N ei syö, eikö N:lle kelpaa. Parhaat jatkaa siitä sitten vielä johonkin kehon koon kommentointiin tyyliin ei kai se N tuon kokoisena
Ja juu, tätä sinä et kuulisi koska en todellakaan kehtaisi sanoa yhtään mitään ääneen. 😁 Varmasti osa ilahtuu kun tulee herkkuja, ei ollenkaan kaikki.
Itseäni paino-ongelmaisena voisi häiritä se, että onko epäkohteliasta olla ottamatta. Mutta jos siellä on niitä, jotka iloisesti syövät eikä mene hukkaan, niin mikäs siinä.
Joskus meitä on kolme toimistolla ja kiinnittää heti huomiota etten ota.
Alue: Aihe vapaa
Ankeita hapannaamoja ja kaloripoliiseja.