Lue keskustelun säännöt.
Alkoholinkäytön "vain lopettaneet" alkoholiriippuvaiset?
04.03.2025 |
Onko täällä ketään? Joka olisi siis käyttänyt alkoholia liikaa, riippuvuustasoisestiu ja sitten vain yllättäen vain lopettanut ilman sen kummempia konsteja? Itse olen pitkään ollut alkoholiriippuvainen ja olen ajatellut, että tarviin hoitoa päästäkseni siitä irti. Nyt olen ollut 3 viikkoa kokonaan ilman ja alkanut miettimään, että no, tarviinko hoitoa? Mitä jos vain en enää juo? Onko kukaan tehnyt niin pitkän ja vaikean riippuvuuden jälkeen?
Kommentit (30)
Päätän aina aamulla, että nyt en juo. Illalla alkaa tekeen mieli alkaa juomaan, vaikken haluaisi oikeasti. Mikä tähän auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää olla halu lopettaa alkoholin käyttö. Silloin se kyllä onnistuu. Keksiä tilalle jotain.
Yleensä samalla korjaantuu talous-, sosiaaliset- ja mielenterveysongelmat.
Miten ootte kesän helteisen päivät pärjänneet? Mä suunnittelen vasta lopettamista.
Vierailija kirjoitti:
Päätän aina aamulla, että nyt en juo. Illalla alkaa tekeen mieli alkaa juomaan, vaikken haluaisi oikeasti. Mikä tähän auttaa?
Hyppää sen ekan kaljan tunteen yli, mieti se krapula v-tutus morkkis jne...Auttoi minulla!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nyt jo iäkäs ystävä, joka käytti alkoholia runsaasti teinivuosista alkaen. Keski-ikään mennessä hänestä oli tullut tuurijuoppo ja alkoholiriippuvainen. Hoiti muuten työnsä, mutta pahimpien rännien aikana katosi viikoksi, yleensä verstaalleen juomaan yksin. Juopottelu syveni ja yleistyi pikku hiljaa vuosien karttuessa.
Sitten päälle kuusikymppisenä hänelle tapahtui juovuksissa paha ylilyönti, jonka yksityiskohtia en tarkkaan tiedä. Siihen joka tapauksessa iittyi virkavaltakin. Tämä pelästytti hänet. ja hän pisti kerrasta korkin kiinni, eikä ole sitä sen jälkeen avannut. Ilman mitään ryhmiä, vieroituksia tai terapiaa, omalla päätöksellään. Ollut nyt jo yli kymmenen vuotta ilman alkoholia.
Hän lopetti aikanaan tupakanpolton samalla tavalla. Totesi erään savukkeen jälkeen, että se oli sitten siinä. Heitti lopun askin roskiin, eikä ikinä sen jälkeen vetänyt henkosiakaan. Edes silloin, kun ryyppäsi.
En ole mies mutta tein saman kuin ystäväsi. Lopetin seinään tupakan ja alkon. Ilman mitään apuja. Tupakkaa ei ole tehnyt mieli vuosikausiin, kaljaa kyllä kesällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olen kyllä, mutta aika vaikeeta on
Mä olen sitä mieltä, että olen riippuvuus addikti. Alkoi lapsena suklaasta, piti saada joka päivä tai tuli hermoromahdus. Siirryin teininä pepsi maxiin, sama homma. Jossain vaiheessa siirryin tupakkaan, sama homma. Sitten tuli liikunta, sama homma. Onnettomuuden takia liikunta jäi.
Sitten alkoholiin, nyt ollaan sillä tiellä. Jossain välissä selkä meni ja sain kipulääkkeitä, jätin alkon mutta halusin lääkkeitä päivittäin. Nyt takasin alkossa. Joten pitäisi löytää jokin korvaava terveellinen addiktio tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nyt jo iäkäs ystävä, joka käytti alkoholia runsaasti teinivuosista alkaen. Keski-ikään mennessä hänestä oli tullut tuurijuoppo ja alkoholiriippuvainen. Hoiti muuten työnsä, mutta pahimpien rännien aikana katosi viikoksi, yleensä verstaalleen juomaan yksin. Juopottelu syveni ja yleistyi pikku hiljaa vuosien karttuessa.
Sitten päälle kuusikymppisenä hänelle tapahtui juovuksissa paha ylilyönti, jonka yksityiskohtia en tarkkaan tiedä. Siihen joka tapauksessa iittyi virkavaltakin. Tämä pelästytti hänet. ja hän pisti kerrasta korkin kiinni, eikä ole sitä sen jälkeen avannut. Ilman mitään ryhmiä, vieroituksia tai terapiaa, omalla päätöksellään. Ollut nyt jo yli kymmenen vuotta ilman alkoholia.
Hän lopetti aikanaan tupakanpolton samalla tavalla. Totesi erään savukkeen jälkeen, että se oli sitten siinä. Heitti lopun askin roskiin, eikä ikinä sen jälkeen
En ole mies mutta tein saman kuin ystäväsi. Lopetin seinään tupakan ja alkon. Ilman mitään apuja. Tupakkaa ei ole tehnyt mieli vuosikausiin, kaljaa kyllä kesällä.
Isäni lopetti juomisen kokonaan 20v sitten kanssa seinään. Ei tippaakaan sen jälkeen. Itse en juurikaan juo mutta tupakan lopetin 10v sitten, heitin vain sen viimeisen askin roskiin ja se oli siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuu kyllä. 3 viikkoa on lyhyt aika. Ota ensin tavoitteeksi 2kk ja jatka siitä vuoteen. Mitä enemmän on ilman sen helpompaa se on unohtaa.
Kokemuksesta tiedän, että juurii siinä kuukauden kahden kohdilla alkaa ahdistaa niin paljon kaikenmaailmanjuoma-aikaiset asiat, että en jaksa enempää olla selvinpäin vaan pitää lopulta vettää kännit unohtaakseen. Siihen ajattelen tarvivani hoitoa, että sais käydä ne asiat läpi toisten kanssa turvallisessa ympäristössä.
-ap
Tämäpä se on just se haaste. Itse olen toisinaan sellainen suurkuluttaja ja joskus ihan ilman monta viikkoa. Mutta vasta nyt yli 50-vuotiaana olen hoksannut, kuinka ahdistus kyllä laukaisee sen tarpeen nollata. Niinpä olen nyt hakeutunut psyk.sh luo, ja siellä käydään ahdistuksen aiheuttajia läpi. Ehkä psykoterapiaankin tulee lähete.
Ehdottomasti suosittelen päihdehoitoa, jos on rohkeus sellaiseen osallistua. Hakeudu. Et häviä mitään ja psyykkinen vieroitus saattaa tapahtua nopeammin, jos saat ammattilaisten apua siihen. Kun yksin pähkäilee ongelmia, toipuminen voi kestää pidempään.