Tekemäni ruuat eivät kelpaa miehen lapselle
En ole mikään mestarikokki, mutta yritän helpottaa kiireistä miestäni ja laitan ruuat iltapäivisin valmiiksi yhteistä päivällistä varten. Pöydässä istumme minä, puolisoni ja hänen 12-vuotias poikansa. Poika on tottunut syömään vain tyyliin pitsaa, nugetteja, hampurilaisia, tacoja tai lihapullia. Jos teen vaikkapa kanaa ja riisiä tai spagettia, hän ottaa yhden ruokalusikallisen, ronkkii annosta ja vie lopulta roskiin. Mielestäni miehen tulisi puuttua tähän tiukemmin ja sanoa, että tuo on epäkohteliasta. Koska minulle tulee ainakin paha mieli, että mikään ei koskaan kelpaa. Mikä neuvoksi?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt tosissasi sitä mieltä että lapsen pitää syödä mielestään pahaa ruokaa vain ettei sinulle tule paha mieli?
Kyllä huomaa että ei ole oma lapsi kyseessä. Jos olisi oma lapsi niin sinulle olisi aika tärkeää että lapsi saa sitä minkä miellyttää.
Laittoiko sinun äitisi vain sellaista ruokaa, joka miellytti sinua? Et sitten ole minun lapseni. Aika harva äiti tekee ruuat lapsen ehdoilla. Olen kyllä sellaisenkin äidin tavannut. Olihan se ihan kivaa, kun minullakin oli joskus erikseen minulle tehty annos. Ei ollut äitini vaan 1920-luvulla syntynyt anoppini.
Pojan siis pitäisi syödä, ettet pahoittaisi mieltäsi? Ota ruuan laitto kotityönä, ei yrityksenä miellyttää muita. Ruuan torjuminen voi pojan puolelta olla sinun määräysvaltasi torjumista. Älä tee ruokaoöydästä sotatannerta. Älä kiinnitä mitään huomiota asiaan. Pitäkää yllä leppoisaa ruokapöytäkeskustelua.
En ole minäkään mikään mestari kokki ja ostan kastikkeet valmiina tai niitä bolognese jauhe kastikepusseja ja on kelvannut nirsommallekkin jos teen kahdelle. Sillä puolisoni on se nirso. Hän haluaa kyllä itsekkin tehdä ruokaa. Jos teen ihan omia erikoisempia ja maustetumpia lempi herkkujani, ei hän niihin koske.
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että tuo määräyksesi vaatia lasta syömään tekemääsi pahaa ruokaa on verrattavissa väkivaltaan, joten lopeta lapsen halveksiminen. Todennäköisesti hän saa äitinsä luona ravitsevaa ja terveellistä ruokaa, ei mitään riisihöttöä.
Todennäköisesti se on se mutsikulta opettanut pojan huonoille tavoille ja kiittämättömäksi kakaraksi.
Annapa miehes tehdä lapselleen ruokaa. Älä rankaise tuon ikäistä lasta siitä, että hän ei voi sietää sinua. Ei ole lapsen vika, että ero tuli vanhemmilleen. Ei se ole lapsen vika. Miksi vaikeutat lapsen elämää entisestään. Lapselle on kova pala vanhempien ero ja mielessä myllertää 100%. Vaadi mieheltä myös sitä, että viettää kahden lapsensa aikaa, kun on isällään. Sinä älä siihen aikaan tunge mukaan itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Pojan siis pitäisi syödä, ettet pahoittaisi mieltäsi? Ota ruuan laitto kotityönä, ei yrityksenä miellyttää muita. Ruuan torjuminen voi pojan puolelta olla sinun määräysvaltasi torjumista. Älä tee ruokaoöydästä sotatannerta. Älä kiinnitä mitään huomiota asiaan. Pitäkää yllä leppoisaa ruokapöytäkeskustelua.
Höpö höpö, isukki voi itse tehdä ruuat lellipennulleen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme omaa poikaa. Yksi rakastaa yli kaiken sipulia ja valkosipulia, curryja ja chilejä. Toinen ei voi sietää niitä. Kolmas on siltä väliltä. Aina on pöydässä jotain jokaiselle ja suosituksien mukainen määrä kasviksia.
Aloittajaa neuvoisin ihan ekana selvittämään, mikä on pojan maku, jos tosiaan tavoitteena on kokata varta vasten hänelle. Jos tavoitteena on haukkua poikaa, en osaa auttaa.
Olisin voinut kertoa myös joitakin niksejä, joilla lapset saa syömään kasviksia, mutta enpä taida viitsiä, kun sellainen määrä alapeukkuja tuli heti vastaukseksi. En tiedä, sekö suututti etten lähtenyt välittömästi haukkumaan nirsoa lasta.
Mies kokkaa ruuat lapsiviikkoina.
Sanot sille pennulle, että joko syö sitä mitä saa, tai tekee itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että tuo määräyksesi vaatia lasta syömään tekemääsi pahaa ruokaa on verrattavissa väkivaltaan, joten lopeta lapsen halveksiminen. Todennäköisesti hän saa äitinsä luona ravitsevaa ja terveellistä ruokaa, ei mitään riisihöttöä.
Okei :D
Ap
Suurin osa lapsista kokee vanhemman uuden puolison taholta väkivaltaa. Miehesi lapsi ei ole poikkeus.
Mieti, juuri sinä tuhoat pojan lapsuuden ja nuoruuden, juuri sinä olet syynä siihen, että hänellä on paha olla. Oikeastiko voit katsoa itseäsi peilistä sen jälkeen, kun murskaat lapsen mielen vain siksi, että sinulla olisi kiva olla, että sinä saisit kehuja.
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että tuo määräyksesi vaatia lasta syömään tekemääsi pahaa ruokaa on verrattavissa väkivaltaan, joten lopeta lapsen halveksiminen. Todennäköisesti hän saa äitinsä luona ravitsevaa ja terveellistä ruokaa, ei mitään riisihöttöä.
Olet sekaisin. Tuolla menetelmällä kasvatat ainoastaan helposti särkyviä lapsia, jotka eivät siedä ensimmäistäkään vastoinkäymistä elämässä.
Tarina ei voi pitää täysin paikkansa. Jos kerran poika asuu yhden viikon kerrallaan ap:n taloudessa, eikä syö MITÄÄN ap:n ruokia, niin pojan ei pitäisi olla edes elossa enää. Enkä oikein usko, että koulussa on tarjolla aina tacoja, hampurilaisia ja pitsaa, jolla voisi selittää, että lapsi hengittää yhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt tosissasi sitä mieltä että lapsen pitää syödä mielestään pahaa ruokaa vain ettei sinulle tule paha mieli?
Kyllä huomaa että ei ole oma lapsi kyseessä. Jos olisi oma lapsi niin sinulle olisi aika tärkeää että lapsi saa sitä minkä miellyttää.
Ei jumankauta. Ei tarvitse ihmetellä miksi ylipainoisia lapsia ja nuoria on nykyään paljon. Kyllä se on aikuisen tehtävä huolehtia että lapsi syö riittävän monipuolisesti ja terveellisesti.
Ja sinustako riisi on monipuolista ja terveellistä ruokaa? No ei ihme, että osa lapsista on nälkiintyneitä, kun äitipuolia kehotetaan pitämään lapsia nälässä ja opettamaan, että minun hyvä mieleni menee sinun normaalin kasvusi edelle. Kouluterveydenhoitajat tietävät jo lasta vilkaisemalla, millainen suhde äitipuoleen on. Anorektikkopojilla on pääsääntöisesti ap:n kaltainen äitipuoli.
Mä olin lapsena valikoiva syöjä. Olen edelleen, mutta se on helpottanut aikuistumisen myötä. Söin pitkään lähinnä erilaisia puuroja, koska niin monet tekstuurit ja hajut aiheutti oksennusreaktion. Erityisen tuskallista oli, jos piti maistaa jotain uutta yhtään vieraammassa tai etäisemmässä seurassa, koska en koskaan voinut tietää, mistä ruoasta tulee puklut. Sen vuoksi jätin yleensä tietyissä porukoissa tai vieraiden läsnäollessa syömättä tai söin jotain turvallista.
En oikein koskaan ole voinut ymmärtää aikuisia, jotka ottavat tuosta itseensä. Lapset ovat keskenäänkin tosi erilaisia, ja se makupaletti kehittyy omaan tahtiin. Mulla on kummipoika, joka ei yleensä tykkää tekemästäni ruoasta. En ota sitä itseeni kahdesta syystä, vaan varaan jääkaappiin yleensä sellaista valmisruokaa josta hän pitää. Ensinnäkin se olisi tekopyhää, koska olin itse sellainen lapsi. Toisekseen lapselle syöminen voi olla tosi hankala asia jo valmiiksi, siitä ei minusta tarvitse tehdä yhtään sen epämukavampaa tai jännittävämpää. Jokainen kehittyy omaan tahtiin, toki ruokavalion terveellisyydestä olisi hyvä pitää aikuisten kesken jokin palaveri niin, ettei lapsi ole paikalla. Voi hyvin olla, että lapsi syö toisen vanhemman luona tasapainoisemmin.
Tätä se on kun menee lapsen omaavan kanssa kimppaan. Kunnon helvetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt tosissasi sitä mieltä että lapsen pitää syödä mielestään pahaa ruokaa vain ettei sinulle tule paha mieli?
Kyllä huomaa että ei ole oma lapsi kyseessä. Jos olisi oma lapsi niin sinulle olisi aika tärkeää että lapsi saa sitä minkä miellyttää.
Laittoiko sinun äitisi vain sellaista ruokaa, joka miellytti sinua? Et sitten ole minun lapseni. Aika harva äiti tekee ruuat lapsen ehdoilla. Olen kyllä sellaisenkin äidin tavannut. Olihan se ihan kivaa, kun minullakin oli joskus erikseen minulle tehty annos. Ei ollut äitini vaan 1920-luvulla syntynyt anoppini.
Meillä äiti laittoi vain sellaista ruokaa, jota lapset halusivat syödä. Meillä oli runsaasti kasviksia, uunijuureksia ja lihapullia, ei koskaan epämääräistä risottoa tai makaronivelliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että tuo määräyksesi vaatia lasta syömään tekemääsi pahaa ruokaa on verrattavissa väkivaltaan, joten lopeta lapsen halveksiminen. Todennäköisesti hän saa äitinsä luona ravitsevaa ja terveellistä ruokaa, ei mitään riisihöttöä.
Okei :D
Ap
Mieti, juuri sinä tuhoat pojan lapsuuden ja nuoruuden,
Että mitään vikaa ei ole pojan isässä ja äidissä, kun menivät ja ottivat eron?
Vierailija kirjoitti:
Tätä se on kun menee lapsen omaavan kanssa kimppaan. Kunnon helvetti.
Jos se, ettei lapselle maistu kokkauksesi, on kunnon helvetti, en suosittele hankkimaan omia lapsia.
Ei jumankauta. Ei tarvitse ihmetellä miksi ylipainoisia lapsia ja nuoria on nykyään paljon. Kyllä se on aikuisen tehtävä huolehtia että lapsi syö riittävän monipuolisesti ja terveellisesti.