Tapahtuipa puistossa... toivottavasti kyseinen aiti ei palstaile taalla!
Lahdin lapsen kanssa puistoon, jossa kay paljon pph joten lapsella riitti kavereita ja hauskaa oli. Tulimme puistoon kuitenkin liian myohaan eli lapsi ei ehtinyt kauheasti naiden lasten kanssa leikkia vaan pph t lahtivat syomaan.
Puistoon jai eras aiti poikansa kanssa. En tuntenut naista ja pysyttelikin koko ajan rattaiden vieressa joten mitaan juttua ei tullut. Olin lapseni kanssa toisessa paassa puistoa ja lapseni paatti kiiveta kiipeilyseinassa. Han oli juuri paassyt pari askelmaa ylos kun tama poika tuli ja otti jalasta kiinni ja veti lastani alas. Ehdin juuri ja juuri ottaa lapsen haalarin selasta kiinni ettei maahan muksahtanut. Tyttoni sanoi pojalle etta NOIN EI REVITA! poika oli kuin eri planeetalta, ei ottanut kuuleviin korviinsa!
Tytto siirtyi seuraavaan laitteeseen ja taas poika tuli perassa, sanoi jotain tytolleni ja tytto sanoi odota vuoroasi, niin poika nappasi tyton kaulasta kiinni ja veti maahan levalleen ja meni itse tyytyvaisena laitteeseen. Tyttoni alkoi itkemaan enka ihmettele silla kaula oli viela kotona aivan punainen ja sai kaatumisesta naamaansa ruhjeita.
Mita teki pojan aiti, istui rattaiden vieressa kuin mikakin idiootti.
Mulla paloi pinna ja huusin sille akalle et jos ei osaa lastaan komentaa ja kasvattaa, kannattaa pysytella ihan kotona jatkossa. Sanoin myos etten ole koskaan huonokaytoksisempaa ihmista tavannut kuin nyt ja akka katsoi poikaansa varovasti. Oli pakko lisata etta tarkoitin sinua enka poikaansa. Sillon meinas akka alkaa jotain mussuttamaan, mut ma olin niin vauhdissa etten kuunnellut yhtaan. Suorastaan huusin sille akalle et miten se luulee poikansa oppivan mitaan jollei han opeta. Sillon alko sen akan rattaista kuulua metelia ja tajusin et silla oli toinenki kakara. Sanoin et kannattaa antaa sekin pois viela kun voi ettei tollasia painajaisia tule enempaa tahan maahan.
Huono paiva, mutta vituttaa tollaset aidit jotka vaan hymyilee kun oma mussukka vetaa toista turpaan!!
Kommentit (70)
Hirveää jos joku ap:n tapainen tulisi huutamaan. Toisaalta pidän kyllä silmällä lastani ja lapsi on aika peruskiltti, mutta mistäs sen koskaan tietää mikä ap:n tapaisia milloinkin jurppii...
JUU, HUUDAN VUOROSTANI SULLE, KUN SUN ÄLLIIN EI TAHDO MENNÄ, ETTÄ KÄYTÖKSESI OLI TODELLA ALA-ARVOISTA!
OLIS PPH:LLA OLLUT IHMETTELIMISTÄ, MIKÄ RAIVOPÄÄ MAMMA SIELLÄ OIKEIN RIEHUU!
poika ja silläpä pienenmpi sisko.. oikein kuspää riiviö!!
kuvailusi sopisi juuri tähän leeviin..
äiti sellainen pienikokoinen ja lyhytjalkainen?
Jonkun muidenlaisten kuin kotiäitien!!
Ja jos tässä oli kyse että tilanne olisi sattunut pph aikana, miksen olisi huutanut?
Itse asun hienossa keskittymässä jossa näen 8 pph:n lapsineen puistossa ja myös kuulen heidät sillä puisto on aivan talomme takana.
Mitä luulet niiden päivät tekevän? Ei ne tietenkään koko ajan huuda, kuten en minäkään tehnyt, se on hetkellistä. Mutta ei ole ollut päivääkään ettei olisi huutaneet.
Herätkää tosielämään.
Ja kyllä, päiväkodissakin huudetaan HUI!
Ymmärtääkseni kyse ei nyt kuitenkaan ollut siitä miten toimit työpaikallasi,vaan siitä miten käyttäydyit leikkipuistossa. Ja tuon käytöksen perusteella sosiaalisia taitojasi ei todellakaan pääse kehumaan. Ymmärätkö ollenkaan, että reagoimalla tilanteeseen tuolla tavoin, et varmastikaan vienyt asiaa parempaan suuntaan...
Kuinka voit yleistää kaikkien kotiäitien ja lapsien olevan samanlaisia? Nyt ei mene kaaliin. Sä taidat olla todellakin suuremman luokan hitleri!
Vierailija:
Mulla paloi pinna ja huusin sille akalle et jos ei osaa lastaan komentaa ja kasvattaa, kannattaa pysytella ihan kotona jatkossa. Sanoin myos etten ole koskaan huonokaytoksisempaa ihmista tavannut kuin nyt ja akka katsoi poikaansa varovasti. Oli pakko lisata etta tarkoitin sinua enka poikaansa. Sillon meinas akka alkaa jotain mussuttamaan, mut ma olin niin vauhdissa etten kuunnellut yhtaan. Suorastaan huusin sille akalle et miten se luulee poikansa oppivan mitaan jollei han opeta. Sillon alko sen akan rattaista kuulua metelia ja tajusin et silla oli toinenki kakara. Sanoin et kannattaa antaa sekin pois viela kun voi ettei tollasia painajaisia tule enempaa tahan maahan.
Äänen korottaminen on eri asia kuin toisen ihmisen solvaaminen...
Ei teillä riitä järki! Jospa lukisit ketjun alusta asti ja miettisit itseäsi jokaisen tilanteessa olevan rooliin etkä ajattelisi vain omaa napaasi.
Se ei hyssyttänyt vauvaa, se nukkui. Istui pöydällä rattaiden vieressä ja seurasi tarkkana missä poika liikkui ja mitä teki.
Se oli vaan niin pata laiska ettei tehnyt mitään. Se näki naamastani, miten vihainen olin kun poika oli tyttöni kimpussa, ja naamasta näki että myös tajusi. Mutta kun oli niin laiska ettei persettään viitsinyt nostaa niin päätin herättää tähän päivään.
Ja se on totuus että meillä huudetaan todella harvoin. Lapseni kuulee huutamista ja kiukuttelua päiväkodissa ihan riittämiin
Huutamista ei tosiaan ole sellaisenaan laissa kielletty, mutta solvaus ja kunnianloukkaus on. Sun kertomasi teksti huutosi sisältönä täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Oletko ajatellut hakea itsellesi apua, ennen kuin jotain vielä pahempaa tapahtuu?
Kuinka voit tuntemattomalle äidille raivota ja syytää noin karmeita asioita suustasi?
Kiusaajapojan ojentaminen asiallisesti olisi ollut paikallaan ja 52 antoi hyvän esimerkin siitä, miten fiksu aikuinen olisi käyttäytynyt.
Mistä tiedät vaikka äidin puoliso tai muu läheinen olisi juuri kuollut ja sen takia oli niin flegmaattinen. Tai että hän kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai että koliikkivauva oli pitänyt hereillä edellisen yön ja voimat oli lopussa.
Luulen, että jollain muullakin on tästä tilanteesta oppimista kuin vain tämän kiusaajapojan äidillä...
Itselläni on myös ollut koliikkivauva, se ei estänyt minua pitämästä toisesta lapsesta huolta.
Viime kesänä kuoli hyvä ystäväni, mummuni ja enoni, eikä sureminen estänyt pitämästä lapseni käytöksestä huolta.
Miksette vaan myönnä, että minun olisi pitänyt antaa asian olla niin, että kuka tahansa teistä se laiskimusäiti oli, saisi hyvän omantunnon.
Mikään syy ei mielestäni ole este oman lapsen kasvatukselle ja käytökseen puuttumiseen. Lukekaapa ajatuksella 31 kirjoittama teksti. Tunnistatteko siitä itsenne? Siinä oli hienosti kuvatta laiskan äidin kootut selitykset.
Niin kummallista asenteellista puhetta. Miten tähän kenenkään paino tai laiskuus liittyy? Onko laiskuus oikeasti ainoa syy, jonka keksit sen äidin käytökselle? Ap, sulla ei ole ihan kaikki kotona, täydellä ystävyydellä sanon. Mikä nyt oikeasti hiertää?
Vierailija:
Miksette vaan myönnä, että minun olisi pitänyt antaa asian olla niin, että kuka tahansa teistä se laiskimusäiti oli, saisi hyvän omantunnon.
Sitä paitsi tajuatko miten naurettava olet, kun kirjoitat sanan KOTIÄITI isolla, ihan kuin tällä palstalla oikeasti olis mitään ihme KOTIÄITEJÄ. Itse olet ihan yhtä kotiäiti tällä hetkellä kuin muutkin palstan naiset. Äärimmäisen harvat naiset on oikeasti kotiäitejä tyyliin Sirpa Selänne.
Ja kun sitten vielä vedät mukaan ihan epäoleellisia juttuja kuten ko. äidin paino tai oletettu laiskuus, tulee mieleen että onkohan tämän silmittömän raivosi oikea kipupiste kontrollifriikkeytesi ja liian tiukka itsekuri. Näet totaalisen punaista, kun joku uskaltaa SYÖDÄ LIIKAA ja LAISKOTELLA.
huutamalla viestisi tuskin meni perille
Sinä kun käyttäydyit todella huonosti ja annoit järkyttävän honon allin tyttärellesi....
Sinä olit kyllä nyt se, joka käyttäytyi huonosti. Minkälaisen kuvan muiden ihmisten kohtelusta kuvittelet antavasi lapsillesi??
ei ollut sunkaan käytökses ihan täydellistä, joten jos se on äitiyden kriteeri niin anna omasikin ÄKKIÄ pois!
työpaikka vertauksella tarkoitin, esim. että jos teille puhellaan ympäripyöreästi että ehkä työnne jatkuu määräajan jälkeen ja ehkä saatte palkankorotuksen joskus sitten tuonnempana, niin lyön vetoa, että suurin osa hymyilee kuin idiootti takaisin ja on niin nöyrää että ja sitten ihmettelee kun työpaikka meni alta jne.
Itse sanon aina, että sopimuksen voi sitten kirjoittaa toistaiseksi voimassaolevaksi ja palkkaa niin paljon kuin on varaa maksaa, aion käydä täällä tulevaisuudessakin. No, eihän ole tarvinnut sanoa kuin kahdessa paikassa, nykyisessäni olen jo 8 vuotta ollut.