Miksi naisten mielestä parisuhteen tulee kehittyä ja muuttua?

Koska ihmiset muuttuvat ja kehittyvät koko elämänsä ajan. On parempi olla parisuhteessa sellaisen kanssa joka tiedostaan tuon asian ja on valmis työskentelemään sen eteen, että parisuhde kehittyy siinä samalla. Sellainen, joka hautaa kantapäät santaan ja sanoo että mä nyt vaan olen tällainen, on uuvuttava ja elinvoimaa syövä kumppani. 

"On jotenkin hämmentävä ajatus, että naiset sitten eivät usko vieläkään, että harva mies muuttuu kovin radikaalisti, vaikka maailma ja se parisuhde muuttuisikin ympärillä. Ainakin pariutumisvaiheessa tuntuisi olevan kova usko siihen, että se mies voi muuttua."

No minä ratkaisin tämän dilemman sillä että otin suoraan miehen jossa ei ollut enää paljonkaan muutettavaa ja joka oli jo kasvanut aikuiseksi. Pääsee paljon vähemmällä ja suosittelen muillekin naisille. Nämä "en minä nyt voi mitenkään kasvaa aikuiseksi" miehet voivat puolestani jäädä olemaan ihan vain keskenään.

Vierailija kirjoitti:

No nyt tuntuisi tässä keskustelussa nousevan esiin, että parisuhde muuttuu joka tapauksessa. 

Tottakai, jos ajatellaan, että työelämän vaatimusten, lastenkasvatuksen ja vaikkapa nyt sitten omien vanhempien ikääntymisen myötä vastuita tulee lisää. 

Mutta aika usein tämän palstan keskusteluissa tulee esiin, että nainen halusi erota, kun mies ei muuttunutkaan. 

On jotenkin hämmentävä ajatus, että naiset sitten eivät usko vieläkään, että harva mies muuttuu kovin radikaalisti, vaikka maailma ja se parisuhde muuttuisikin ympärillä. Ainakin pariutumisvaiheessa tuntuisi olevan kova usko siihen, että se mies voi muuttua.

Jotkut miehet toki kykenevät siihen, mutta väitän, että enemmistöllä kehitys ja muutos jää aika minimaaliseksi.

Ap

Siis naisethan nimenomaa uskovat siihen, että harva mies muuttuu kovin radikaalisti vaikka asiat ympärillä muuttuvat. Senhän takia he haluavat erota, kuten itsekin kirjoitat. Jos he eivät uskoisi, eivät he myöskään eroasi.

naisten aivot ovat kehittyneet vain sitä varten, että levittävät jalkansa ja sitten kasvattavat lapsia. naisten aivot eivät kykene ymmärtämään, että aikuinen ei ole lapsi ja aikuista miestä ei tarvitse/voi muuttaa

Vierailija kirjoitti:

No nyt tuntuisi tässä keskustelussa nousevan esiin, että parisuhde muuttuu joka tapauksessa. 

Tottakai, jos ajatellaan, että työelämän vaatimusten, lastenkasvatuksen ja vaikkapa nyt sitten omien vanhempien ikääntymisen myötä vastuita tulee lisää. 

Mutta aika usein tämän palstan keskusteluissa tulee esiin, että nainen halusi erota, kun mies ei muuttunutkaan. 

On jotenkin hämmentävä ajatus, että naiset sitten eivät usko vieläkään, että harva mies muuttuu kovin radikaalisti, vaikka maailma ja se parisuhde muuttuisikin ympärillä. Ainakin pariutumisvaiheessa tuntuisi olevan kova usko siihen, että se mies voi muuttua.

Jotkut miehet toki kykenevät siihen, mutta väitän, että enemmistöllä kehitys ja muutos jää aika minimaaliseksi.

Ap

Eivätkös naiset nimenomaan ala uskoa tuon, nythän on niin paljon vastentahtoisia sinkkuja? 

Vierailija kirjoitti:

naisten aivot ovat kehittyneet vain sitä varten, että levittävät jalkansa ja sitten kasvattavat lapsia. naisten aivot eivät kykene ymmärtämään, että aikuinen ei ole lapsi ja aikuista miestä ei tarvitse/voi muuttaa

Oletko sinä tismalleen samanlainen nyt 40-vuotiaana mitä olit 20-vuotiaana? Ihmettelen, jos olit parikymppisenä niin täydellinen, että mitään kehitystä ei tarvinnut tulla.

Moni ei ole päässyt edes tappelemaan akan muutosyrityksiä vastaan ja silti itkee. Viikonloppuna toisen samanlaisen käsikynkkään, jos hyvin käy.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Voidaan aloittaa suoraan tästä:

- papin aamen

- erilliset makuuhuoneet

- ei seksejä

- mies elättää

- nainen hoitaa lapsia

:)

Ei seksejä, mutta lapsia vaan siunaantuu naisen hoidettavaksi? Tätäkö tarkoitit?

Vierailija kirjoitti:

aikuinen ei ole lapsi ja aikuista miestä ei tarvitse/voi muuttaa

Miksi miehenkin aivot sitten muuttuvat läpi elämän? Luulisi, että tuollainen ominaisuus olisi evoluution aikana kytkeytynyt pois jos sille ei kerran ole käyttöä. 

 

Enpä muista tavanneeni ihmistä, joka sanoisi olevansa täysin samanlainen 18-vuotiaana kuin 40-vuotiaana. 

Hyvä, että tunnustaa monen muunkin (kuten kavereidensa) puolesta. Tilaa sitten kukin sitä mitä haluaa, kun mainokset on nähty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse. Voidaan aloittaa suoraan tästä:

- papin aamen

- erilliset makuuhuoneet

- ei seksejä

- mies elättää

- nainen hoitaa lapsia

:)

Ei seksejä, mutta lapsia vaan siunaantuu naisen hoidettavaksi? Tätäkö tarkoitit?

Haikara tuo vauvat.

Tämä paljastus on kyllä karhunpalvelus allulle, joka vannoo muuttuvansa heti kun pääsee parisuhteeseen, mutta muuten ei.

Tapailtiin muutamia kuukausia ja olisin voinut aloittaakin suhteen tuon ihan kivan naisen kanssa. Mutta nainen ei halunnutkaan aloittaa suhdetta, koska hän halusi mennä elämässä eteenpäin. Ja muutti pian pienelle paikkakunnalle Itä-Suomeen.

Minua viehättävät ihmiset, jotka ovat valmiita muuntautumaan ja muokkaamaan käyttäytymistään kun saavat palautetta tai huomaavat että sille on muusta syystä tarvetta. Tämä koskee ystävyyssuhteita, parisuhdetta ja työkavereita.

Olen kolmekymppinen nainen, kertaalleen naimisissa ollut. Ei ollut hyvä liitto, mutta opin paljon sekä itsestäni että maailmasta. Näen sen kehittymisen ja muutoksen ensisijaisesti henkisenä eteenpäinmenemisenä. Tällä hetkellä sinkkuna, toivon kyllä löytäväni kumppanin elämään jossakin vaiheessa.

Toisinaan etapeilla ja projekteilla maalataan sen henkisen yhteyden päälle, kun aina on jotain lähitulevaisuudessa työn alla. Joillekin sopii selkeä suunta, joillekin ei. Sanoisin, että naiset etsivät aikuista miestä, jota ei tarvitse aktivoida alvariinsa, ohjata, patistella, herätellä. Tyytyväisyys nykyhetkeen on ehdottoman positiivinen asia, ja tuskin useimmat sitä haluavat (aidosti) muuttaa mihinkään. Päin vastoin, sitä lisää :) "Ei minulta mitään puutu" -toteamuksessa on hyvin erilainen klangi kuin "mitä muuta sä muka haluat?" -tokaisussa.

Itse kaipaan tulevalta kumppanilta ajatuksenhimoa, eli uteliaisuutta. Itselläni on mielenterveyden kanssa parempia ja huonompia kausia, minkä takia ymmärrän notkahdukset ja aallonpohjat. Hankin omiin oloihini työkaluja terapiassa.

En halua lapsia, ja juuri tajusin etten tahdo myöskään omistaa asuntoa. Viimein on sellainen taloudellinen tilanne, jossa asian miettiminen on ajankohtaista. Yhteisasuminen on ajatuksena lämmintä ja kotoisaa, se vain vaatii sen että kumpikin tahtoo ottaa vastuuta. Automaatio se ei enää ole, omassa mielessäni. Yhteisen katon alla on todellakin oltava samankaltaiset ajatukset siitä, minne laivaa ohjataan. Mielellään kevyesti ja hyvän mielen kautta.

Tässä vähän pohdintaa avaukseen, tällaisen naisen näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Ensin nainen menee miehen kanssa naimisiin. Sitten nainen yrittää muuttaa naista parhaansa mukaan.

Kun muutosyritykset ovat vaikuttaneet, mies ei ole enää se sama, jonka kanssa nainen meni naimisiin.

Ja sitten erotaan.

Kai nainen nyt saa muuttaa naista eli itseään.

Vierailija kirjoitti:

"Miehillä ei niin paljon moista tarvetta ole muuttumiseen ja siihen mystiseen "eteenpäinmenemiseen"."

Selittää hyvin sen miksi niin moni mies on ainainen "mieslapsi" joka käyttäytyy aina vain kuin teini.

Ihan tiedoksi: ihmiselle on luontaista kasvaa, kehittyä ja muuttua elämän ja elämänkokemusten myötä. Jos niin ei tapahdu niin se on epänormaalia, ei se että muuttuu.

Miksi se aikuinen nainen on niin kovin usein riippuvainen "mieslapsen" rahoista?