Mitä mieltä perheen ravintolakäytöksestä, lapset kuulokkeet päässä ja vanhemmat kännyköidensä kanssa koko ruokailun ajan

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa meidän naapureilta, lapset kulkee koko ajan kuulokkeet päässä, varmaan nukkuvatkin ne päässä.

saattaa olla nepsyjä ja jos se auttaa heitä ulkoilemaan normaalisti, niin miksipä ei. Melusaaste kun on nykypäivänä aika järkky, sen huomaa itsekin jos joskus unohtaa kuulokkeet matkasta ja menossa julkisilla johonkin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheeta tunnustaa, mutta suuri nautintoni on lukea samalla kun syön. Teen näin kotona ja ulkona syödessäni. Jos on seuraa, katson vain pikaisesti uutiset ja välitän tärkeimmät myös pöytäkumppanille. Syöminen ja lukeminen yhtä aikaa on rentouttavaa, ei sille mitään voi. 

Kyllä minäkin teen noin, jos olen yksin. Seurassa tuollainen on epäkohteliasta eikä kuulu hyviin pöytätapoihin.

Samaa mieltä. Mulla on yksi tuttava, joka tekee tätä. Selaa uutisia ja sanoo ääneen tärkeimmät. On aika orpo olo aina siinä hänen uutisia selatessaan eikä mua yleensä kiinnosta lauseen pituiset referaatit. Luen itse uutiseni (mutta en seurassa).

Samaa mieltä. En tarvitse päivän trumpeja ruokaseuralta.

Tätä näkee yllättävän paljon nykyisin. Oltiin joululomalla laivalla ja oikein hätkähdin tätä ilmiötä. Paljon yksilapisisia perheitä, joissa lapsella on padi ja kuulokkeet koko ruokailun ajan ja vanhemmat joko selasi omia puhelimiaan tai jutteli keskenään huomioimatta lasta.

Oma ainokaiseni on teini ja ollaan monella tapaa todella löysiä ruutuaikojen puhelimen käytön kanssa. Mutta ruokapöydässä ja muissa sosiaalisissa tilanteissa puhelimen käyttö on kielletty ihan kaikilta. Ei tarvitse edes pyytää laittamaan puhelinta pois, kun teini haluaa itse jutella meidän kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen monesti ihmetellyt pariskuntia, jotka tulevat yhdessä ravintolaan syömään, eivätkä puhu keskenään oikeastaan mitään. Tilauksen tehtyään molemmat kaivavat kännykät esiin ja tuijottavat niitä hiljaisina. Ruoka syödään hiljaa, maksetaan lasku ja poistutaan. Ruokailun aikana ei vaihdeta sanaakaan. Mikä ihme ihmisiä oikein vaivaa? Eikö enää osata seurustella?

Kyllä minä itsekin saatan katsoa kännykästä jotain tilausta odotellessa, mutta silti keskustelen samalla muiden kanssa. Yleensä se, mitä katson käänykästä, liittyy jotenkin siihen, mistä keskustellaan.

nämä saattaa olla näitä kohta ero tulossa tapauksia, nimim. kokemusta on. Eksä osasi monesti aika tehokkaasti ignoorata mut jopa ravintolassa ollessa. Siinä oli kiva sitten saada sääliviä katseita viereisistä pöydistä. Toki jos molemmat ovat pahemman päiväisesti luuririippuvaisia, niin ehkä eivät tajua koko kuviota.

Mua nauratti viikonloppuna, kun oltiin ravintolassa ja luin 2-vuotiaalle kirjaa ruokaa odotellessa. Joku lapsi osoitteli meitä ihan ihmeissään ja sanoi, että äiti kato nuo lukee kirjaa, niillä on oikea kirja mukana. Hän oli jotenkin aivan ihmeissään asiasta. Se oli vähän huvittavaa. 

Puhelinta en ole 2-vuotiaalle ikinä antanut, joten otin kirjan mukaan viihdykkeeksi. Ruokailun aikana meillä ei lueta tai katsota mitään. 

Ja sitten ihmetellään, kun lapset ovat nettiriippuvaisia, epäsosiaalisia, masentuneita, itsetuhoisia jne kun vanhemmat eivät ole läsnä. Mikä siinäkin on että jo pikkulapselle pitää ostaa tabletti/älypuhelin?!

Kun oma lapsi oli pieni, meillä oli ravintolaan tarkat säännöt. Kun ruokaa odoteltiin, sai värittää tai pelata pädillä. Kun ruoka tuli, se pistettiin heti pois, eikä otettu enää takaisin. Aika pienikin lapsi oppii keskustelemaan ja olemaan nätisti ravintolassa, jos vaan opettaa ja pitää kiinni samposta säännöistä joka kerta.

Viikonloppuna oltiin suht kalliissa ja hyvässä ravintolassa syömässä. Naapuripöydässä juhlittiin vanhan miehen (oletettavasti isoisä) synttäreitä. Perheen kolme teiniä istui koko ajan puhelimet kädessä ja kuulokkeet korvilla. Hädintuskin juttelivat kenellekään, vaikka isoisäoletettu yritti kysellä heidän kuulumisiaan. Oli sydäntäsärkevää katsoa sitä.

Miten vanhemmat sallii tuollaisen? He oletettavasti ne laitteet kuitenkin maksaa, joten myös määräävät säännöt. Minusta todella kunttia ja huonoa käytöstä myös vanhemmilta sallia tuollainen toisen syntymäpäivillä tai no muutenkaan ikinä ravintolassa.

Surullista. Kaikki yhdessä ja kuitenkin yksin🙁

Mitä mieltä, onko häppäri häppäri jos siinä ei ole finnejä?

Olisi kiva, jos pöydissä olisi jotain, mitä voisi yhdessä katsella tai lukea. Harva perhe on kuten elokuvista, että puheensorina käy, vaikkei ole edes asiaa.

Lapsena ravintolassa tutkittiin aina menuja. Sekin on hauskaa. Mutta voisi olla jotain muutakin? Edes lapsiperheille. Ei välttämättä lapsille suunnattua, mutta jotain sellaista, mitä vanhemmat voi (ja osaa) selittää nuoremmille.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos pöydissä olisi jotain, mitä voisi yhdessä katsella tai lukea. Harva perhe on kuten elokuvista, että puheensorina käy, vaikkei ole edes asiaa.

Lapsena ravintolassa tutkittiin aina menuja. Sekin on hauskaa. Mutta voisi olla jotain muutakin? Edes lapsiperheille. Ei välttämättä lapsille suunnattua, mutta jotain sellaista, mitä vanhemmat voi (ja osaa) selittää nuoremmille.

Miksi ihmeessä ravintoloiden pitäisi ratkaista tämä ongelma? Ota itse sille lapselle joku kirja/lelu mukaan.

Ja mistä ne ravintolat tietää, mitä se vanhempi osaa selittää lapselle? Mun kaveri on tosi kiinnostunut kaikesta tekniikasta ja meiltä meni lamppu rikki, kun hän ja lapsensa olivat meillä kylässä. Oma lapseni kysyi, että miksi lamppu meni rikki. Mun tekniikkatietämyksellä vastasin, että joskus ne vaan menee rikki. Kaverin tekniikkatietämyksellä selitettiin lampun rakennetta, toimintaa ja miksi se meni rikki.

Kai siellä ravintolassa on seinät, huonekalut, ruokailuvälineet jne. Tutustu vaikka tuolien valmistamiseen omalla ajallasi, niin voitte ensi kerralla ravintolassa tutkia, miten siellä olevat tuolit on rakennettu ja mitä materiaaleja niihin on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos pöydissä olisi jotain, mitä voisi yhdessä katsella tai lukea. Harva perhe on kuten elokuvista, että puheensorina käy, vaikkei ole edes asiaa.

Lapsena ravintolassa tutkittiin aina menuja. Sekin on hauskaa. Mutta voisi olla jotain muutakin? Edes lapsiperheille. Ei välttämättä lapsille suunnattua, mutta jotain sellaista, mitä vanhemmat voi (ja osaa) selittää nuoremmille.

Miksi ihmeessä ravintoloiden pitäisi ratkaista tämä ongelma? Ota itse sille lapselle joku kirja/lelu mukaan.

Ja mistä ne ravintolat tietää, mitä se vanhempi osaa selittää lapselle? Mun kaveri on tosi kiinnostunut kaikesta tekniikasta ja meiltä meni lamppu rikki, kun hän ja lapsensa olivat meillä kylässä. Oma lapseni kysyi, että miksi lamppu meni rikki. Mun tekniikkatietämyksellä vastasin, että joskus ne vaan menee rikki. Kaverin tekniikkatietämyksellä selitettiin lampun rake

Juttua nyt voi keksiä ihan mistä vaan. Vaikka päivän tapahtumista tai seuraavan päivän tapahtumista. Ei luulisi oleva vaikeaa perheen kesken. Ventovieraiden kesken eri juttu. Toisaalta, jos olisin jostain kumman syystä päätynyt syömään jonkun ventovieraan kanssa, niin kyllä yrittäisin keksiä jotain puhuttavaa, koska olisi epäkohteliasta mököttää hiljaa itsekseen.

Ap Kerrotko omasta perheestäsi?

Vai olitko viereisen pöydän kerrostalokyttääjätäti, jolla ei ollut pöytäseuraa ollenkaan tai se oli äärimmäisen tylsää? 

Vierailija kirjoitti:

Järkkyä. 

Jokin aika sitten näin Hesen pöydässä perheen ruokailemassa. Isä, äiti ja noin 5-vuotias poika. Äiti ja isä tuijottivat luurejaan hiljaisuuden vallitessa, poika nakerteli ranskiksiaan ja tuijotti flegmaattisena eteensä. Näky sai surulliseksi.

Miksi? Väärin ruokailtu?

Vierailija kirjoitti:

Kauheeta tunnustaa, mutta suuri nautintoni on lukea samalla kun syön. Teen näin kotona ja ulkona syödessäni. Jos on seuraa, katson vain pikaisesti uutiset ja välitän tärkeimmät myös pöytäkumppanille. Syöminen ja lukeminen yhtä aikaa on rentouttavaa, ei sille mitään voi. 

Itsekin joko luen tai katson videoita samalla kun syön. Vihasin lapsuudessa sitä pakotusta, kun kaikkien piti syödä samassa pöydässä.