40+ ikäisenä parisuhteen löytänyt, mistä ja miten löysit kumppanin?

Tinderistä löytyi, vieläpä varsin nopeasti. Itse N45, mies kymmenen vuotta vanhempi. Nuorempia olisi ollut tarjolla seksiseuraksi vaikka kuinka mutta tämä vanhempi herra osoittautui todelliseksi helmeksi parisuhdemielessä. Hyvä että menin tinderiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies löytyi opiskeluympyröistä. En kyllä edes etsinyt muualta.

Moniko 40+ enää opiskelee? Eikös siinä iässä olla ja koulut käyty ja ura kääntyy kohti eläke toiveita?

Moni opiskelee työn ohessa ihan vaikka omaksi ilokseen tai laajentaakseen osaamista. Joskin toki aina jotkut vastailevat näissä ketjuissa aiheen vierestä, eli kun joku kysyy 40+ ikäisten pariutumisesta, niin aina sinne joku sellainenkin vastaus tulee, jossa muistellaan omaa nuoruusajan pariutumista.

Vierailija kirjoitti:

Tinderistä löytyi, vieläpä varsin nopeasti. Itse N45, mies kymmenen vuotta vanhempi. Nuorempia olisi ollut tarjolla seksiseuraksi vaikka kuinka mutta tämä vanhempi herra osoittautui todelliseksi helmeksi parisuhdemielessä. Hyvä että menin tinderiin!

Noita 10 vuotta vanhempia on tyrkyllä paljon. Itselläni on Tinderissä (aina silloin, kun siellä olen, just nyt en ole) ikärajaus viisi vuotta kumpaankin suuntaan. En halua ikäerosuhteita.

N46

Vierailija kirjoitti:

Eipä oo naista tullut kumppaniksi enää kun 40 alko lähenee. Viimeksi sain naiselta kiinnostuksen kasvamaan 2018 mutta sekin lopahti kun olisi halunnut omia lapsia eikä nähdäkään mun lapsia.

M45

Mulle 52-vuotiaalle riittää avoin kumppanuus. 

Mulla oli 15 vuotta rajana kumpaankin suuntaan, halusin olla avoin mahdollisimman monenlaisille kohtaamisille. Olen aiemmin nuorempana seurustellut itseäni yli 10 vuotta vanhempien kanssa joten tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Ikä ei näy miehessä mitenkään, ihan hyvin olisi voinut olla samaa ikäluokkaa. Paremmassa fyysisessä kunnossa kuin oman ikäiseni exä. Joten jos ei meinaa löytyä, niin kokeile vähän venyttää ikärajaa, vaikka 8 vuotta? Se ei ole enää tässä iässä niin iso juttu, vaikka ehkä aiemmin olisi voinut olla.

Olin 50+ ja tapasin mieheni kaverin kautta.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ei baarijuoksut jaksa enää kiinnostaa, niitä tuli aikoinaan nähtyä aivan riittämiin. Kyllä Tinder on ollut omalla kohdallani toimiva. Tiedän kyllä, että se on erittäin ulkonäkökeskeinen, siis että ylipäänsä saa matchejä. Se ei varmaankaan kaikilla siis tietenkään ole se paras keino. Mutta Tinderissä hyvää on, että se on niin tunnettu. Suurin osa lienee siellä, nekin keillä on sitten profiili jossain muualla.

Kun puhutaan Tinderistä, puhutaan minun kannaltani toisen planeetan asioista. Ei kosketa millään tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteisestä harrastuksesta, vaikka en edes etsinyt ketään.

Tämähän se yleensä on. Silloin kun ei etsi ketään tai on varattu niin niitä löytyisi vaikka kuinka, mutta sitten kun haku päällä niin et löydä kirveelläkään. Jospa se "haku" näkyy kehonkielestä ja näyttää epätoivoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies löytyi opiskeluympyröistä. En kyllä edes etsinyt muualta.

Moniko 40+ enää opiskelee? Eikös siinä iässä olla ja koulut käyty ja ura kääntyy kohti eläke toiveita?

Eivät kaikki ole missään tehtaalla töissä. Monilla aloilla jatkuva kouluttautuminen ja oman osaamisen päivittäminen on välttämätöntä. Nelikymppisellähän on ura on just huipussaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli 15 vuotta rajana kumpaankin suuntaan, halusin olla avoin mahdollisimman monenlaisille kohtaamisille. Olen aiemmin nuorempana seurustellut itseäni yli 10 vuotta vanhempien kanssa joten tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Ikä ei näy miehessä mitenkään, ihan hyvin olisi voinut olla samaa ikäluokkaa. Paremmassa fyysisessä kunnossa kuin oman ikäiseni exä. Joten jos ei meinaa löytyä, niin kokeile vähän venyttää ikärajaa, vaikka 8 vuotta? Se ei ole enää tässä iässä niin iso juttu, vaikka ehkä aiemmin olisi voinut olla.

Mulla on alaraja 38 ja yläraja 55. Että kyllä se aika maksimissa jo on. Alarajaa ei hyödytä laskea koska nuoremmat haluaa yhä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Tinderistä löytyi, vieläpä varsin nopeasti. Itse N45, mies kymmenen vuotta vanhempi. Nuorempia olisi ollut tarjolla seksiseuraksi vaikka kuinka mutta tämä vanhempi herra osoittautui todelliseksi helmeksi parisuhdemielessä. Hyvä että menin tinderiin!

Oletko se sama mies joka sanoi että nuoremmat naiset etsivät nykyään vanhempia miehiä? Nyt ei mene itsekehu läpi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteisestä harrastuksesta, vaikka en edes etsinyt ketään.

Tämähän se yleensä on. Silloin kun ei etsi ketään tai on varattu niin niitä löytyisi vaikka kuinka, mutta sitten kun haku päällä niin et löydä kirveelläkään. Jospa se "haku" näkyy kehonkielestä ja näyttää epätoivoiselta.

Miten se näkyy kehonkielessä jos ei näe ketään oikeasti kuin kuvissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies löytyi opiskeluympyröistä. En kyllä edes etsinyt muualta.

Moniko 40+ enää opiskelee? Eikös siinä iässä olla ja koulut käyty ja ura kääntyy kohti eläke toiveita?

Eivät kaikki ole missään tehtaalla töissä. Monilla aloilla jatkuva kouluttautuminen ja oman osaamisen päivittäminen on välttämätöntä. Nelikymppisellähän on ura on just huipussaan. 

En minäkään ole tehtaalla töissä vaan erityisasiantuntijana hommassa jossa itse olin joskus se koulutusten vetäjä. Ei mitään tarvetta lähtä enää opiskelemaan kursseille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies löytyi opiskeluympyröistä. En kyllä edes etsinyt muualta.

Moniko 40+ enää opiskelee? Eikös siinä iässä olla ja koulut käyty ja ura kääntyy kohti eläke toiveita?

Eivät kaikki ole missään tehtaalla töissä. Monilla aloilla jatkuva kouluttautuminen ja oman osaamisen päivittäminen on välttämätöntä. Nelikymppisellähän on ura on just huipussaan. 

En minäkään ole tehtaalla töissä vaan erityisasiantuntijana hommassa jossa itse olin joskus se koulutusten vetäjä. Ei mitään tarvetta lähtä enää opiskelemaan kursseille.

Ja silti haaveilet nelikymppisenä eläkkeelle jäämisestä? Joopa joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies löytyi opiskeluympyröistä. En kyllä edes etsinyt muualta.

Moniko 40+ enää opiskelee? Eikös siinä iässä olla ja koulut käyty ja ura kääntyy kohti eläke toiveita?

Eivät kaikki ole missään tehtaalla töissä. Monilla aloilla jatkuva kouluttautuminen ja oman osaamisen päivittäminen on välttämätöntä. Nelikymppisellähän on ura on just huipussaan. 

En minäkään ole tehtaalla töissä vaan erityisasiantuntijana hommassa jossa itse olin joskus se koulutusten vetäjä. Ei mitään tarvetta lähtä enää opiskelemaan kursseille.

Ja silti haaveilet nelikymppisenä eläkkeelle jäämisestä? Joopa joo.

Tietenkin haaveilen, kuka ei. Jos saisin ison lotto tai eurojackpot voiton niin loppuis työnteko samantien. Elämässä on parempaakin tekemistä kuin työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies löytyi opiskeluympyröistä. En kyllä edes etsinyt muualta.

Moniko 40+ enää opiskelee? Eikös siinä iässä olla ja koulut käyty ja ura kääntyy kohti eläke toiveita?

Tämän päivän nelikymppisellä taitaa olla työvuosia enemmän edessä kuin takana. Itse löysin nykyisen aviopuolisoni 48-vuotiaana netin kautta. Nyt naimisissa viidettä vuotta. Avioliitto ensimmäinen itselleni ja vaimolleni. 

Mä löysin pitkästä liitosta erottua ja yhden kevyen parin kk tapailun jälkeen (Tinderistä, tiesin jo lähtiessä että kevyt kesäromanssi max) ja jonkun aikaa itsekseni omasta halusta olleena myöskin harrastuksesta ihan unelmien miehen.

 

Nyt neljättä vuotta yhdessä. Olin 43v kun tutustuttiin samalla kamppailusalilla ja ensimmäiseen vuoteen ei ollut mitään normaali moikkailua lukuunottamatta, hän erosi sinä aikana pidemmästä kuivahtaneesta suhteesta ja mulla toi tapailu päätty ja siitä noin vuoden päästä sitten alettiin virallisesti seurustella. Alkuun koitettiin tapailla ja tutustua kevyesti mutta se oli selvää kyllä ihan alusta alkaen. 

Ihan paras suhde mitä ikinä ollut, oikein sellainen tasapainoinen ja onnellinen. Mies 8v nuorempi mutta eipä sekään haittaa ainakaan enää, alkuun vähän arvelutti. En olis ikinä ajatellut että näin reilu nelikymppisenä vielä saisin jotain tällasta elämääni, todella nyt se elämäni rakkaus ja kummallaki kokemusta huonoista suhteista niin osataan arvostaa tätä. Suhde on edennyt hitaasti omalla painollaan ja edelleen omissa asunnoissa asutaan (mulla lapset vuoroviikoin) mikä ollut myös pelkästään hyvä, yhteenmuutto sitten myöhemmin.

Mulla tää oli pidempi nuoruudesta alkanut harrastus (judo) mutta uudella paikkakunnalla niin se toi uusia ihmisiä elämään. Suosittelen kyllä kamppailulajia jos yhtään kiinnostaa, siellä on yllättävän paljon fiksuja tavallisia sinkkumiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä löysin pitkästä liitosta erottua ja yhden kevyen parin kk tapailun jälkeen (Tinderistä, tiesin jo lähtiessä että kevyt kesäromanssi max) ja jonkun aikaa itsekseni omasta halusta olleena myöskin harrastuksesta ihan unelmien miehen.

 

Nyt neljättä vuotta yhdessä. Olin 43v kun tutustuttiin samalla kamppailusalilla ja ensimmäiseen vuoteen ei ollut mitään normaali moikkailua lukuunottamatta, hän erosi sinä aikana pidemmästä kuivahtaneesta suhteesta ja mulla toi tapailu päätty ja siitä noin vuoden päästä sitten alettiin virallisesti seurustella. Alkuun koitettiin tapailla ja tutustua kevyesti mutta se oli selvää kyllä ihan alusta alkaen. 

Ihan paras suhde mitä ikinä ollut, oikein sellainen tasapainoinen ja onnellinen. Mies 8v nuorempi mutta eipä sekään haittaa ainakaan enää, alkuun vähän arvelutti. En olis ikinä ajatellut että näin reilu nelikymppisenä vielä saisin jotain tällasta elämääni, todella nyt se elämäni rakkaus ja kummallaki kokemusta huonoista suhteista niin osataan arvostaa tätä. Suhde on edennyt hitaasti omalla painollaan ja edelleen omissa asunnoissa asutaan (mulla lapset vuoroviikoin) mikä ollut myös pelkästään hyvä, yhteenmuutto sitten myöhemmin.

Mulla tää oli pidempi nuoruudesta alkanut harrastus (judo) mutta uudella paikkakunnalla niin se toi uusia ihmisiä elämään. Suosittelen kyllä kamppailulajia jos yhtään kiinnostaa, siellä on yllättävän paljon fiksuja tavallisia sinkkumiehiä.

Harmi kun en hae miestä vaan naista kumppaniksi. En kyllä noin paljon nuorempaa ottaisi koska hän haaveilisi suurella todennäköisyydellä omista lapsista ja mulla lapsia on jo ihan tarpeeksi monta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli 15 vuotta rajana kumpaankin suuntaan, halusin olla avoin mahdollisimman monenlaisille kohtaamisille. Olen aiemmin nuorempana seurustellut itseäni yli 10 vuotta vanhempien kanssa joten tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Ikä ei näy miehessä mitenkään, ihan hyvin olisi voinut olla samaa ikäluokkaa. Paremmassa fyysisessä kunnossa kuin oman ikäiseni exä. Joten jos ei meinaa löytyä, niin kokeile vähän venyttää ikärajaa, vaikka 8 vuotta? Se ei ole enää tässä iässä niin iso juttu, vaikka ehkä aiemmin olisi voinut olla.

Itse asiassa olen yleensä kyllä löytänyt kohtalaisen helposti seuraa. Mutta koen myös, että 8 vuotta on jo aika paljon. Nuoremmat tuntuvat olevan erilaisessa elämänvaiheessa, ja 8 vuotta nuoremmat voisivat vielä haluta ja saada lapsiakin (siis löytää sen ikäisen naisen, jonka kanssa lasten tekeminen olisi mahdollista) ja 8 vuotta vanhemmat tuntuvat liian vanhoilta. Moni on jo harmaantunut ja muutenkin näyttää iäkkäämmältä, ja jotenkin tuntuu kuin hekin olisivat erilaisessa elämänvaiheessa. En koe, että ikärajauksen venyttäminen olisi siis vaihtoehto.

Löysin kumppanin 41-vuotiaana vertaistukiryhmästä jossa käyn. Suhde kesti vuoden, loppui omaan mahdottomuuteensa koska suhteen molemmilla osapuolilla olevat hoitamattomat ja käsittelemättömät menneisyyden haamut ja traumat estivät suhteen onnistumisen.

Nyt olen 43-vuotias enkä enää hae parisuhdetta koska jäi pelkotiloja miehiä kohtaan edellisestä suhteesta enkä ole edellisiäkään traumojani saanut vieläkään käsiteltyä. Parempi vain todeta tosiasiat ja antaa olla. Toki olisin halunnut rakastavan parisuhteen, mutta minun haluillani ei ole ollut väliä tässä asiassa.