Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ei mitään fiiliksiä omaa miestä kohtaan, neuvoja? Ajatuksia?
02.03.2025 |
Ollaan oltu yli 15v yhdessä. Liitto on ollut vaikea. Osittain varmasti myös itsestäni johtuen, mutta miehen epäkypsyys on vaikuttanut suhteeseen erittäin negatiivisesti. Mies on yrittänyt muuttaa tapojaan ja tottakai on vähän kasvanutkin näiden vuosien aikana, mutta tie ei ole ollut helppo. Hän haluaisi yrittää jatkaa liittoa, mutta itse koen aina vaan pettyväni uudelleen mieheen. Toisaalta en tiedä vaadinko liikaa. En vaan koe että mies toisi minulle mitään lisäarvoa elämään. En koe että hänen kanssaan kasvan mitenkään ihmisenä, esim että voisin ihailla ja ottaa mallia hänestä jossain asiassa. Hän ei koskaan keksi mitään erityistä, ihan pieniäkin asioita, esim että ehdottaisi vapaapäivänä/lomilla että tehtäisiin jotain kivaa, miettisi jotain ruokaa tms, puhumattakaan arjen sujuvuudesta, metatöistä jne. Tosi paljon koen että jää minun vastuulleni. Joudun sanomaan ja muistuttamaan häntä asioista ja siitäkin olen saanut vuosien varrella niin paljon paskaa niskaani. Vaikka jos en joskus jotain esim lasten asioita muista, niin ne unohtuu.
Viime yönä näin unta että erosin miehestäni, ja tapasin uuden miehen kenen kanssa oli vaan tosi helppo olla. Hänellä oli fiksuja ajatuksia jne. Aamulla vaan ahdisti se, että mitä ihmettä teen, kun mies ehdottomasti sitä mieltä että haluaa vielä yrittää ja mä mietin et miten ihmeessä voisin ihailla miestäni, kun en näe mitään posiitivista. Ja kun hän koskettaakin niin se lähinnä ärsyttää.
Ajatuksia?
Kommentit (164)
Jos mies on tasapainoinen, luulisi että olet mielissäsi. Ei 15 vuoden jälkeen samanlailla fiiliksiä saa kuin alkutaipaleella. Ehkä sit kaipaat jotain tasapainotonta ns hauskaa örveltäjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadit liikaa ja haaveilet turhasta, tuollaisia uniesi ihannemiehiä ei ole.
Minulla kuitenkin ystäviä jotka voivat sanoa, että heillä hyvä mies. Minä en voi sanoa samaa. Olen myös taloudellisesti päävastuussa perheestämme. Juuri vähän aikaa sitten selvisi että miehellä useita tonneja velkaakin. T.Ap
Ehkä sinun ystävät eivät vielä tiedä, mitä niiden puolisot piilottelee. Minä olen ollut nuorena unelmaliitossa. Silloin jos kaikki on täydellistä, voikin tulla esiin rajuja asioita. Esimerkiksi minun ex-avopuolisoni on nykypäivänä polyamorinen, useampi vaimo (2 tai 3, en ole varma, kuka vaimo ja kuka tyttöystävä), ja niiden perheessä on 7 lasta. Enempää en ole halunnut tietää, enkä tiedä, kuinka monen lapsen isä hän on ja monellako on eri isä. Jotenkin se hänen taipumus useisiin suhteisiin jäi häneltä kertomatta meidän seurustelun aikana, ja olen täysin varma, että niitä päällekkäissuhteita oli jo meidän avoliiton aikana. Se oli yksi syy eroon.
Jos se on sitten väärä ihminen sinulle. Itse en ikinä tekisi lapsia sellaisen ihmisen kanssa, josta en ole varma, rakastanko ja olemmeko toisillemme oikeat ihmiset. Siinä menee minusta raja, että lapset tehdään vain silloin kun liitto on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadit liikaa ja haaveilet turhasta, tuollaisia uniesi ihannemiehiä ei ole.
Minulla kuitenkin ystäviä jotka voivat sanoa, että heillä hyvä mies. Minä en voi sanoa samaa. Olen myös taloudellisesti päävastuussa perheestämme. Juuri vähän aikaa sitten selvisi että miehellä useita tonneja velkaakin. T.ApEhkä sinun ystävät eivät vielä tiedä, mitä niiden puolisot piilottelee. Minä olen ollut nuorena unelmaliitossa. Silloin jos kaikki on täydellistä, voikin tulla esiin rajuja asioita. Esimerkiksi minun ex-avopuolisoni on nykypäivänä polyamorinen, useampi vaimo (2 tai 3, en ole varma, kuka vaimo ja kuka tyttöystävä), ja niiden perheessä on 7 lasta. Enempää en ole halunnut tietää, enkä tiedä, kuinka monen lapsen isä hän on ja monellako on eri isä. Jotenkin se hänen taipumus useisiin suhteisi
En kyllä usko, että ystävieni kumppanit piilottelisivat mitään tuollaista, en itsekään piilottele ja piilotteletko sinäkään?
Eri
Vierailija kirjoitti:
On vaikea tehdä itsensä onnelliseksi, jos läsnä on koko ajan henkilö, joka estää sitä tapahtumasta.
Vaikuttaa, että viestin 138 kirjoittaja ei ole koskaan asunut ankeuttajan kanssa.
Päinvastoin olen antanut kenkää niin huonoille miehille, kuin myrkyllisille ystäville. Tiedän täysin mistä kirjoitan. Se lähtee siitä, että tietää mitä haluaa elämäänsä ja kenet.
Minulla on pitkä avioliittoa elettynä ylä- ja alamäkineen. Olen käynyt eron partaalla, koska mies oli niin stressaantunut töistään, ennenkuin annoin vaihtoehdoksi muutu tai lähden. Se oli hänelle herätys. Voin sanoa, että suurin osa avioliitosta on ollut erinomaista aikaa.
Olen käynyt myös terapeutilla, en avioliittoa koskevissa asioissa, vaan sitä, että minua on uhattu aseella parkkihallissa ja jouduin juoksemaan henkeni edestä vieraassa maassa Terapeutin ohje oli oman vahvuuden löytäminen uudelleen ja otin nyrkkeilytunteja.
Viestini on, että opettele arvostamaan itseäsi. Rajat täytyy osata vetää terveellä tavalla. Ahdistus on selkeä viesti, että sinä itse tarvitset muutosta. Muutos ei tapahdu terapeutin vastaanottolla, vaan sitä pitää soveltaa elämään. Vastuu elämästäsi on sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se on sitten väärä ihminen sinulle. Itse en ikinä tekisi lapsia sellaisen ihmisen kanssa, josta en ole varma, rakastanko ja olemmeko toisillemme oikeat ihmiset. Siinä menee minusta raja, että lapset tehdään vain silloin kun liitto on hyvä.
Voi elämä, taas tätä. Melko varmasti ihan jokainen ketjussa avautunut onkin mennyt yhteen hyvän ja rakastamansa ihmisen kanssa. Lapsetkin on tehty sen samaisen hyvän ja rakastetun ihmisen kanssa.
Mutta. Elämässä tulee yllätyksiä, se hyvä ihminen ei ollutkaan niin hyvä kun muutamia vuosia oli kulunut, vaan paljastikin todelliset karvansa. Tai hyvä ihminen ei vaan kyennyt vanhemmuuteen, vaikka oli halunnut lapsia ihan yhtälailla.
Kaikkea voi tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea tehdä itsensä onnelliseksi, jos läsnä on koko ajan henkilö, joka estää sitä tapahtumasta.
Vaikuttaa, että viestin 138 kirjoittaja ei ole koskaan asunut ankeuttajan kanssa.
Päinvastoin olen antanut kenkää niin huonoille miehille, kuin myrkyllisille ystäville. Tiedän täysin mistä kirjoitan. Se lähtee siitä, että tietää mitä haluaa elämäänsä ja kenet.
Minulla on pitkä avioliittoa elettynä ylä- ja alamäkineen. Olen käynyt eron partaalla, koska mies oli niin stressaantunut töistään, ennenkuin annoin vaihtoehdoksi muutu tai lähden. Se oli hänelle herätys. Voin sanoa, että suurin osa avioliitosta on ollut erinomaista aikaa.
Olen käynyt myös terapeutilla, en avioliittoa koskevissa asioissa, vaan sitä, että minua on uhattu aseella parkkihallissa ja jouduin juoksemaan henkeni edestä vieraassa maassa Terapeutin o
Miksi sitten annat toivoa tuohon ap:n avioliittoon? Kuka tahansa tajuaa, että kun ap voimaantuu, hän lähtee lätkimään viimeistään siinä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että haluat jonkun muun ottavan vastuun elämäsi onnellisuudesta. Et voi ulkoistaa sitä miehellesi, etkä kellekään muulle.
Parisuhde on tahdon asia. Yhdessä ollaan jos on enemmän plussa kuin miinusta. Sietäminen on osa parisuhdetta pitkässä juoksussa.
Lopullinen ero on hyvin raju muutos. Mikset aloita siittä, että lähdet kaverin kanssa matkoille/konserttiin/kylpylään/lenkille/teatteriin/elokuviin. Et voi pakottaa toista ihmistä pitämään samoista asioista. Sitten tosiaan menet ja käyt itse. Voi toki johtaa itsessään jo eroon kun ei ole yhteistä tekemistä, mutta ei välttämättä.
Uutta miestä älä hyvä ihminen ota tilalle. Ensin opettelet tuntemaan itsesi.
Olen kyllä tehnyt reissuja ystävieni kanssa, käynyt konserteissa jne. Käyn myös useamman kerran viikossa salilla ystäväni kanssa. Mutta mihin tarvitsen mie
Puolisoa ei ole tarpeellista tarvita mihinkään, mutta onko sinulla todellista halua olla yhdessä? Tunnetko enää rakkautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea tehdä itsensä onnelliseksi, jos läsnä on koko ajan henkilö, joka estää sitä tapahtumasta.
Vaikuttaa, että viestin 138 kirjoittaja ei ole koskaan asunut ankeuttajan kanssa.
Päinvastoin olen antanut kenkää niin huonoille miehille, kuin myrkyllisille ystäville. Tiedän täysin mistä kirjoitan. Se lähtee siitä, että tietää mitä haluaa elämäänsä ja kenet.
Minulla on pitkä avioliittoa elettynä ylä- ja alamäkineen. Olen käynyt eron partaalla, koska mies oli niin stressaantunut töistään, ennenkuin annoin vaihtoehdoksi muutu tai lähden. Se oli hänelle herätys. Voin sanoa, että suurin osa avioliitosta on ollut erinomaista aikaa.
Olen käynyt myös terapeutilla, en avioliittoa koskevissa asioissa, vaan sitä, että minua on uhattu aseella parkkihallissa ja jouduin juok
Vain AP tietää mitä omassa avioliittossa on vialla. Emmehän me lukijat tiedä, mikä on miehen mielipide tai miltä liitto näyttää kolmannen osapuolen silmin. Olen todistanut muutaman liiton jatkumista, mistä on valitettu ystäväpiirissä. Todellisuudessa valittaminen on ollut tapa purkaa stressiä, päästää höyryjä ulos.
En ole kirjoittanut puolesta, enkä vastaan avioeroa. Se on APn oma päätös. Mitä olen kirjoittanut on, että pitää löytää sisäinen voimavara muuttaa elämää millä ikinä tavalla hän parhaaksi näkee.Tämä on mitä AP kipeästi etsii. Päätöksen hän on jo tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaadit liikaa ja haaveilet turhasta, tuollaisia uniesi ihannemiehiä ei ole.
ap ihan oikeassa,ihan ihana normi nainen
Jee,olet upee mimmi, tekis mieli kosia. olet niin oikeassa. oot upee ja hyvälle mihelle waimo matskuu. ihana arjen kaveri olisit,sitten niitä höysteitä toki. kuulostat niin upeelle. juuri noin pitääkin toimia. Mutta sinäkin tajuut ei arki ole juhlaa,että on sitä arkee ja väsyttää. mutta olet -oikia- nainen. kade kuka saakin pitää sut... ps markkinat vapaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä bare minimum miehiä löytyy. Jotka tekevät asioita vain pyydettäessä. Jos et pyydän hän sanoo mutta kun et pyytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on tasapainoinen, luulisi että olet mielissäsi. Ei 15 vuoden jälkeen samanlailla fiiliksiä saa kuin alkutaipaleella. Ehkä sit kaipaat jotain tasapainotonta ns hauskaa örveltäjää.
Tosi tasapainoinen kun vaan negailee kokoajan eikä keksi mitään kivaa koskaan, eikä edes tajua mitään vaikka vääntäisi rautalangasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on tasapainoinen, luulisi että olet mielissäsi. Ei 15 vuoden jälkeen samanlailla fiiliksiä saa kuin alkutaipaleella. Ehkä sit kaipaat jotain tasapainotonta ns hauskaa örveltäjää.
Tosi tasapainoinen kun vaan negailee kokoajan eikä keksi mitään kivaa koskaan, eikä edes tajua mitään vaikka vääntäisi rautalangasta.
Kaikki on stabiilisti negatiivisen ankeasti 😂 Ap, ei kai mies käytä sanontaa "ei makeaa mahan täydeltä". Jos käyttää, juokse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perus kaava. Ainahan se vika on miehessä ja vaatimukset osoitetaan miehelle. Itsessä vikaa "osittain", jos sitäkään.
Sit valitetaan ja uhkaillaan ja lopulta erotaan. Sama toistuu muiden kanssa.
Vika on miehessä.
Tuon valituksen sijaan olisit voinut kertoa, miten vika ei ole miehessä ja miten se on naisessa. Jos et pysty, voimme vapaasti jättää mielenilmauksesi omaan arvoonsa (nolla).
Tässä näkyy ero epäkypsässä ja kypsässä ihmisessä. Kun epäkypsälle antaa kritiikkiä, hän keskittyy kieltämään toisen näkemystä, selittelemään jne. Kypsä ihminen pyytää perusteluja ja haluaa kuulla lisää miksi toinen ajattelee kuten ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on tasapainoinen, luulisi että olet mielissäsi. Ei 15 vuoden jälkeen samanlailla fiiliksiä saa kuin alkutaipaleella. Ehkä sit kaipaat jotain tasapainotonta ns hauskaa örveltäjää.
25 vuotta takana ja ihan samat fiilikset kuin alussa. Puhu vaan omasta puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on tasapainoinen, luulisi että olet mielissäsi. Ei 15 vuoden jälkeen samanlailla fiiliksiä saa kuin alkutaipaleella. Ehkä sit kaipaat jotain tasapainotonta ns hauskaa örveltäjää.
25 vuotta takana ja ihan samat fiilikset kuin alussa. Puhu vaan omasta puolestasi.
Niinpä!
Ainakin keski-ikäisellä naisella on alentunut kynnys kaikkeen ärsyttävään. Se on vain merkki siittä, että nuorempana on joutunut sietämään kaikenlaista, iän myötä ei enää jaksa.
Tarkoitan tällä, että jos avioliitto riepoo nyt, se ei siittä parane ellet tee muutoksia. Koko ajan vain ärsyttää enemmän ja kynnys toisen loukkaamiselle madaltuu.
Ei teille kummallekaan ole hyvä olla yhdessä lukemani perusteella. Käytit jossain vaiheessa termiä säälin vuoksi yhdessäolo. Kerroit myös kuinka miehesi kertoi terapeutille asioita sinusta ja hän myötäili miestäsi. Käytät aika halveeraavia termejä miehestäsi.
Ei teillä kyllä ole kovin ruusuinen tulevaisuus edessä yhdessä. Kipuilet, koska et uskalla tehdä suoraselkäistä päätöstä, sen sijaan ajattelet, että oikeutesi on mollata miestäsi, koska sinulla on huono olla. Etsit täältä vastauksia, olet käynyt jo terapeutilla. Ystävät ovat varmaankin aika kypsiä jatkuvaan miehesi haukkumiseen ja elämäsi puimiseen.
Se on niin, että bite the bullet eli hyväksyt mitä on ja olet hiljaa tai otat ja järjestät perheesi asiat niin, että voitte erota sovussa.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin keski-ikäisellä naisella on alentunut kynnys kaikkeen ärsyttävään. Se on vain merkki siittä, että nuorempana on joutunut sietämään kaikenlaista, iän myötä ei enää jaksa.
Tarkoitan tällä, että jos avioliitto riepoo nyt, se ei siittä parane ellet tee muutoksia. Koko ajan vain ärsyttää enemmän ja kynnys toisen loukkaamiselle madaltuu.
Ei teille kummallekaan ole hyvä olla yhdessä lukemani perusteella. Käytit jossain vaiheessa termiä säälin vuoksi yhdessäolo. Kerroit myös kuinka miehesi kertoi terapeutille asioita sinusta ja hän myötäili miestäsi. Käytät aika halveeraavia termejä miehestäsi.
Ei teillä kyllä ole kovin ruusuinen tulevaisuus edessä yhdessä. Kipuilet, koska et uskalla tehdä suoraselkäistä päätöstä, sen sijaan ajattelet, että oikeutesi on mollata miestäsi, koska sinulla on huono olla. Etsit täältä vastauksia, olet käynyt jo terapeutilla. Ystävät ovat varmaankin aika ky
Miksi pitäisi hyväksyä huonoa kohtelua? Entä miksi on naisen vastuulla erota? Missä miehen vastuu?
Alue: Aihe vapaa
Olen kyllä tehnyt reissuja ystävieni kanssa, käynyt konserteissa jne. Käyn myös useamman kerran viikossa salilla ystäväni kanssa. Mutta mihin tarvitsen miestäni? T. Ap