Mun äiti eleli kotirouvana, ja heille se sopi mainiosti molemmille. Mutta en mä kyllä uskaltaisi näiden nykymiesten varaan jättäytyä? Ehkä..

Pitäisin siivoilevaa kotiherraa erittäin tylsänä kumppanina. Kyse ei ole vain rahasta, vaan mitä elämälläsi teet. Se on sinun ainutkertainen elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Ne lapsille tarkoitetut etuudet on tarkoitettu lapsia varten, ei sinun tarpeisiisi. On kyllä säälittävää lokkeilla ensin miehen lompakolla ja sitten käyttää vielä yhteiskunnankin rahoja.

Eiköhän ne lapset ole kuitenkin elätetty, luultavasti heidän isänsä rahoilla? Ei kai mikään instanssi valvo mihin lapsilisät kulutetaan? Jos niistä riittää sijoitettavaksi niin miksi ei? 

Mummoni oli 50-luvulla siitä poikkeuksellinen nainen, että hän kävi töissä kodin ulkopuolella ja oli vielä johtoasemassa. Lapsiakin oli vain kaksi. Siitä oli tullut hirveästi sanomista suvun kesken ja kylillä. Koska tuohon aikaan ei juuri erottu, niin oletettiin että kyllä mies elättää ja naisen on parempi keskittyä kodinhoitoon ja miehensä makuualustana toimimiseen, halusi hän sitä tai ei. Ja lapsia piti mielellään olla hirveä liuta.

Hän opetti minullekin, että naisen ainoa turva on oma työ ja toimeentulo, ja se on samalla perusta lasten turvallisuudentunteelle. Ikinä ei saa jäädä miehen varaan. Hän jäi leskeksi vielä työelämässä ollessaan.

Surullista, että nuoret yrittävät pakoilla työtä. Pojat istuvat kotona pelikoneen ääressä juomassa megistä, ja ovat tyytyväisiä kun Kela antaa rahaa. Tytöt haaveilevat rikkaasta miehestä joka antaa rahaa jos vahdit omia lapsiasi. 

Ei tuollainen loismainen elämäntapa ole aikuiselle ihmiselle sopiva. Jokaisen pitäisi hankkia itse omat rahansa.

Kun olin jotain 3-4 vuoden välissä, niin äitini joutui (kävellen) menemään synnyttämään pikkusiskoa, ja isäm piti jäämään kotiin minua hoitamaan.

Ei hänellä ollut minkäänlaista kokemusta esim.siitä, mitä lapselle syötetään. Oli keittänyt kahvia ja ei löytänyt siihen maitoa, niin laittoi voita nokareen kahvin päälle. Muistan hyvin, kuinka katselin sen voin sulamista kahvikupissani. Sen kupin kuvionkin muistan.

Vierailija kirjoitti:

Surullista, että nuoret yrittävät pakoilla työtä. Pojat istuvat kotona pelikoneen ääressä juomassa megistä, ja ovat tyytyväisiä kun Kela antaa rahaa. Tytöt haaveilevat rikkaasta miehestä joka antaa rahaa jos vahdit omia lapsiasi. 

Ei tuollainen loismainen elämäntapa ole aikuiselle ihmiselle sopiva. Jokaisen pitäisi hankkia itse omat rahansa.

Toivottavasti kuitenkin vain vähemmistö nuorista näin. Suurin osa kuitenkin järkeviä ja elämää täysillä eläviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Ne lapsille tarkoitetut etuudet on tarkoitettu lapsia varten, ei sinun tarpeisiisi. On kyllä säälittävää lokkeilla ensin miehen lompakolla ja sitten käyttää vielä yhteiskunnankin rahoja.

Eiköhän ne lapset ole kuitenkin elätetty, luultavasti heidän isänsä rahoilla? Ei kai mikään instanssi valvo mihin lapsilisät kulutetaan? Jos niistä riittää sijoitettavaksi niin miksi ei? 

Kysymys kuuluukin, että miksi heidät on elätetty isän rahoilla jos heillä kerran on äitikin? Ja miksi äiti on tuhlannut itseensä lapsille tarkoitetut Kelan rahat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse inhoan ns kotirouvan elämää. Sairauksien ja tyhmyyden takia en päässyt työelämään. 

Jatkan... Oma DI-mies hoitaa maksupuiolen. Kadehdin piikoja ja palvelijoita, jotka niiavat mielessäni kun palvelevat esim. kaupassa. Säälittävällä palkalla raatavat ja asuvat jossain läävässä. Ostavat halpaa ruokaa.

Mun mieheni on pienipalkkainen duunari.

Yökkis. Jätä se. 🤮

Ei kukaan muu huoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Itse olen ollut töissä ja voinut laittaa lapsilisät lasten tileille. Kotirouvat ovat näköjään hyvin itsekkäitäkin. Tämä nyt kyllä oli tiedossakin.

Hämmästyttävää röyhkeyttä siinä ylimmässä avautumisessa. Kotiäitejä on hyvin moneen lähtöön. Suurperheessä on oltava tarkkana, että rahat riittävät edes lasten välttämättömyyksiin.

Ihmettelen, että eikö kotiäitejä yhtään hävetä? Eletään puolison siivellä, ei tuoteta yhteiskunnalle mitään ja näytetään lapsille huonoa esimerkkiä?

Jos mies vain lopettaisi työt ja jäisi kotiin istumaan, häntä pidettäisiin aivan luuserina. Ja niin se on naisillakin. "Kotiäitiys" eli työnvälttely on laiskuutta ja loisimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Itse olen ollut töissä ja voinut laittaa lapsilisät lasten tileille. Kotirouvat ovat näköjään hyvin itsekkäitäkin. Tämä nyt kyllä oli tiedossakin.

Hämmästyttävää röyhkeyttä siinä ylimmässä avautumisessa. Kotiäitejä on hyvin moneen lähtöön. Suurperheessä on oltava tarkkana, että rahat riittävät edes lasten välttämättömyyksiin.

Suurperheet kuuluvat vain suurituloisille. Ison lapsikatraan tekeminen duunarin tulojen varaan on lasten kaltoinkohtelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Itse olen ollut töissä ja voinut laittaa lapsilisät lasten tileille. Kotirouvat ovat näköjään hyvin itsekkäitäkin. Tämä nyt kyllä oli tiedossakin.

Hämmästyttävää röyhkeyttä siinä ylimmässä avautumisessa. Kotiäitejä on hyvin moneen lähtöön. Suurperheessä on oltava tarkkana, että rahat riittävät edes lasten välttämättömyyksiin.

Suurperheet kuuluvat vain suurituloisille. Ison lapsikatraan tekeminen duunarin tulojen varaan on lasten kaltoinkohtelua.

Ja siinäkin on pennissä venyttämistä. Edelleen, elämä voi tuoda mukanaan yllätyksiä, jolloin päädytään tilanteeseen, että on suurperhe ja ainoastaan yksi tulonsaaja duunaripalkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Ne lapsille tarkoitetut etuudet on tarkoitettu lapsia varten, ei sinun tarpeisiisi. On kyllä säälittävää lokkeilla ensin miehen lompakolla ja sitten käyttää vielä yhteiskunnankin rahoja.

Eiköhän ne lapset ole kuitenkin elätetty, luultavasti heidän isänsä rahoilla? Ei kai mikään instanssi valvo mihin lapsilisät kulutetaan? Jos niistä riittää sijoitettavaksi niin miksi ei? 

 Lapsilisät olivat tosi tärkeitä ennen. Ei kela mitään maksanut, isä elätti yleensä äidin ja lapset.

Niin, ennen miehet olivat miehiä ja naiset naisia.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ennen miehet olivat miehiä ja naiset naisia.

Eli miehet saivat sydiksen 45-vuotiaana, jos eivät esim. juoneet itseään hautaan. 

Nämä mediassa olleet kotirouvat vaikuttavat olevan, no ei mitään valioyksilöitä. Ei osata talouteen liittyviä asioita, ei haluta ottaa selvää, jätetään muiden eli kumppanin hoidettavaksi ja ei oikein osata tai haluta kantaa vastuuta elämän isoista päätöksistä.

Ei nämä kyllä täysivaltaisia aikuisia ole. Tarvitsevat holhousta, vaikka saattavat olla vanhempia itse. Mutta eivät aikuisia.

En suosittele jäämään tuuliviirin elätettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut aina kotona ja nyt lähestyn jo 50:ttä. Tilanne on kuitenkin se, että olen saanut käyttää lapsista saamani etuudet itseeni ja säästöjä/sijoituksia löytyy ja kertyy koko ajan eli pärjäisin ihan hyvin lopun elämää jos tulisi sille tarve. 

Itse olen ollut töissä ja voinut laittaa lapsilisät lasten tileille. Kotirouvat ovat näköjään hyvin itsekkäitäkin. Tämä nyt kyllä oli tiedossakin.

Hämmästyttävää röyhkeyttä siinä ylimmässä avautumisessa. Kotiäitejä on hyvin moneen lähtöön. Suurperheessä on oltava tarkkana, että rahat riittävät edes lasten välttämättömyyksiin.

Suurperheet kuuluvat vain suurituloisille. Ison lapsikatraan tekeminen duunari

Työttömyys, konkurssi ja työkyvyttömyys ovat kaikki sellaisia riskejä, joihin pitää ymmärtää varautua jo lapsilukua suunnitellessa. Ne eivät ole "yllätyksiä".

Vierailija kirjoitti:

Nämä mediassa olleet kotirouvat vaikuttavat olevan, no ei mitään valioyksilöitä. Ei osata talouteen liittyviä asioita, ei haluta ottaa selvää, jätetään muiden eli kumppanin hoidettavaksi ja ei oikein osata tai haluta kantaa vastuuta elämän isoista päätöksistä.

Ei nämä kyllä täysivaltaisia aikuisia ole. Tarvitsevat holhousta, vaikka saattavat olla vanhempia itse. Mutta eivät aikuisia.

Tulee mieleen pienet lapset, jotka ovat iloisia ja ylpeitä kun osaavat tehdä jonkun kotityön. Iloisena sitten imuroivat ja haluavat että joku kehuu vieressä. Lapselta sellaisen ymmärtää, mutta kyllä aikuisen pitäisi pystyä muuhunkin.

Kannattaa Helena Koivulta kysyä, kannattiko kotiäitiys. Jos hän olisi Mikon rahoilla loisimisen sijaan tienannut itse, niin nyt ei tarvitsisi itkeä rahan puutetta lehdissä.