Te, keiden lapset viettävät
Kaikki lomat/viikonloput mummolassa. Oletteko uupuneita vai haluatte panostaa enemmän parisuhteeseen? Onko lapset mieluummin mummolassa vai pitääkö heitä patistaa?
t. Utelias
Kommentit (13)
Meidän lapset käyvät silloin tällöin päiväseltään mummolassa. Ei mummot heitä kauempaa jaksa ja eivät lapset jaksa mummoja sen enempää.
Minun ystäväni kolme lasta ovat kaikki lomat ja viikonloput mummolassa. Ei hän kovin uupuneelta vaikuta, mutta on aika neuroottinen luonne. Jos joutuu olemaan lastensa kanssa yksin (mies on jossain) kuormittuu välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Minun ystäväni kolme lasta ovat kaikki lomat ja viikonloput mummolassa. Ei hän kovin uupuneelta vaikuta, mutta on aika neuroottinen luonne. Jos joutuu olemaan lastensa kanssa yksin (mies on jossain) kuormittuu välittömästi.
Miksihän tuommoistenkin pitää lisääntyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ystäväni kolme lasta ovat kaikki lomat ja viikonloput mummolassa. Ei hän kovin uupuneelta vaikuta, mutta on aika neuroottinen luonne. Jos joutuu olemaan lastensa kanssa yksin (mies on jossain) kuormittuu välittömästi.
Miksihän tuommoistenkin pitää lisääntyä?
Yhteiskunta arvostaa perhettä. Tyypillinen kympin tyttö, kuka ei sitten kestäkään muiden miellyttämistä. Ja kun tämmöisiä laitetaan kaksi yhteen (isä + äiti), soppa on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ystäväni kolme lasta ovat kaikki lomat ja viikonloput mummolassa. Ei hän kovin uupuneelta vaikuta, mutta on aika neuroottinen luonne. Jos joutuu olemaan lastensa kanssa yksin (mies on jossain) kuormittuu välittömästi.
Miksihän tuommoistenkin pitää lisääntyä?
No ei kaikilla paljon järki päätä pakota. Mies on painostanut tai ei muuten vaan ole ajateltu ihan loppuun asti. Tai sitten on sairastunut psyykkisesti vasta lasten synnyttyä, joskushan raskaus/synnytys saa vaikka psykoosin puhkeamaan.
Meillä oli lapsuudessani ihan koko perheenä tapa viettää viikonloppuisin toisesta päivästä osa mummolassa. Sinne tuli useimmiten myös lähellä asuvien serkkujen perhe.
Siellä syötiin, kahviteltiin ja yhdessä myös tehtiin esim. perunoiden nostot, vietettiin juhannusta, kerättiin marjoja jne.
Kun sitten tulin noin 20-vuotiaaksi ja isovanhempani olivat jo melko iäkkäitä ( molemmat vanhempani ovat iltatähtiä) ja minulla oli lapsi, kävimme joka viikonloppu isovanhepiani auttelemassa. Ja samoin näiden viikonloppuisin tapaamieni serkkujen kanssa, meillä on edelleen todella lämpimät välit.
Olen nyt 45 ja isovanhempani ovat kuolleet, mutta on ilo ja onni, että on läheinen suku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ystäväni kolme lasta ovat kaikki lomat ja viikonloput mummolassa. Ei hän kovin uupuneelta vaikuta, mutta on aika neuroottinen luonne. Jos joutuu olemaan lastensa kanssa yksin (mies on jossain) kuormittuu välittömästi.
Miksihän tuommoistenkin pitää lisääntyä?
Yhteiskunta arvostaa perhettä. Tyypillinen kympin tyttö, kuka ei sitten kestäkään muiden miellyttämistä. Ja kun tämmöisiä laitetaan kaksi yhteen (isä + äiti), soppa on valmis.
Jep, on tehnyt vaan niinkuin "kuuluu", vanhemmat painostaneet, puoliso ehkä painostanut jne niin on sitten kiltisti toteltu. Eikä osattu arvata ettei sitten pystykään siihen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli lapsuudessani ihan koko perheenä tapa viettää viikonloppuisin toisesta päivästä osa mummolassa. Sinne tuli useimmiten myös lähellä asuvien serkkujen perhe.
Siellä syötiin, kahviteltiin ja yhdessä myös tehtiin esim. perunoiden nostot, vietettiin juhannusta, kerättiin marjoja jne.
Kun sitten tulin noin 20-vuotiaaksi ja isovanhempani olivat jo melko iäkkäitä ( molemmat vanhempani ovat iltatähtiä) ja minulla oli lapsi, kävimme joka viikonloppu isovanhepiani auttelemassa. Ja samoin näiden viikonloppuisin tapaamieni serkkujen kanssa, meillä on edelleen todella lämpimät välit.
Olen nyt 45 ja isovanhempani ovat kuolleet, mutta on ilo ja onni, että on läheinen suku.
Tämä kuulostaa ihanalta. Ja ajatus siitä, että koko perhe vierailee isovanhemmilla. Ystäväni tapauksesssa mummolaan menevät vain lapset (iältään 2, 5 ja 8) ja vanhemmat eivät ikinä. Ystäväni ei edes pidä äidistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli lapsuudessani ihan koko perheenä tapa viettää viikonloppuisin toisesta päivästä osa mummolassa. Sinne tuli useimmiten myös lähellä asuvien serkkujen perhe.
Siellä syötiin, kahviteltiin ja yhdessä myös tehtiin esim. perunoiden nostot, vietettiin juhannusta, kerättiin marjoja jne.
Kun sitten tulin noin 20-vuotiaaksi ja isovanhempani olivat jo melko iäkkäitä ( molemmat vanhempani ovat iltatähtiä) ja minulla oli lapsi, kävimme joka viikonloppu isovanhepiani auttelemassa. Ja samoin näiden viikonloppuisin tapaamieni serkkujen kanssa, meillä on edelleen todella lämpimät välit.
Olen nyt 45 ja isovanhempani ovat kuolleet, mutta on ilo ja onni, että on läheinen suku.
Tämä kuulostaa ihanalta. Ja ajatus siitä, että koko perhe vierailee isovanhemmilla. Ystäväni tapauksesssa mu
Ja jäi kyllä vielä se pois, että, kun vanhempani olivat muutaman viikon koulun lomien alettua töissä, saatoin olla yksinkin viikon mummolassa ja sitten viikonlopuksi mennä kotiin, kun vanhemmilla oli vapaata. Olin kyllä tosi kiltti, mutta tottakai silti aina lapsesta on oma huolensa. Mutta ehkä juuri siksi koin niin tärkeäksi, että sitten autoin heitä, kun sen aika oli.
Väsyneitä vanhempia. Ja kun nykyään pitää ollla niin läsnä koko ajan, niin uuvutaan hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Väsyneitä vanhempia. Ja kun nykyään pitää ollla niin läsnä koko ajan, niin uuvutaan hetkessä.
Narsistista hyväksikäyttää isovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Väsyneitä vanhempia. Ja kun nykyään pitää ollla niin läsnä koko ajan, niin uuvutaan hetkessä.
Kenen pitää olla koko ajan läsnä? Ei keneltäkään sellaista vaadita. Aikuisen ihmisen luulisi osaavan ottaa tilaa omassa kodissaan silloin kun tarvitsee, sellaisella tavalla, joka on mahdollinen eikä ole häiriöksi muille. Eiköhän lapsetkin kaipaa joskus ihan omaa tilaa.
Ei kai nyt kenenkään lapset kaikkia lomia/viikonloppuja mummolassa vietä?