IS: Olen aina halunnut äidiksi nyt olen melkein 30-vuotias ja ajatuskin kauhistuttaa
www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000011047597.html
"Kaunistelematon vastaus: en halua luopua minulle tärkeistä asioista ainakaan vielä.
Olen vasta päässyt vauhtiin urallani. Haluan voida lähteä ystävieni kanssa Kreikkaan ja kesäfestareille. Haluan toimintakykyisen kehon, jolla voin treenata kovaa."
Tuollainen ajattelutapa on siis ihan validi legit nykyään? Ei lasta koska halutaan festareille ja Kreikkaan joka vuosi? Maassa jossa on syntyvyyskriisi jota halutaan paikkailla ottamalla lisää ulccareita sisään tekemään pas kaduunit??
Kommentit (155)
"Meillä oli vain yksi lapsi ja en kokenut, että elämä olisi ollut erilaista verrattuna siihen, ettei ollut lapsia"
"Ei varmaan ole, jos elää jo lapsettomana "lapsiperheen elämää" ; kokkaa perusruokaa joka päivä, tekee töitä 8-16, harrastuksena kerran viikossa tunnin lenkki ja matkustaminen on kerran vuodessa viikon tui-matka Kanarialle. Uskon helposti että tämä ei paljoa muutu.
Mutta jos lapsettomana elää valmissalaateilla ja noutoruoalla, työt on pirstaleina 8-20 välillä, harrastuksia on myös ympäri päivien, ja matkalla käydään 5 kertaa vuodessa pitkistä viikonlopuista kuukauteen, sisältönä vaikka vaellukset ja taidemuseot, niin AIVAN KAIKKI menee nurinpäin. Kullekin sen mukaan mistä tykkää, mutta itsestä tuollainen lapsiperhe-elämä jo ilman lapsiakin kuulostaa kuolemalta tylsyyteen. "
Olet osaksi oikeassa ja osaksi väärässä. Voi, kuinka paljon helpompaa oli saada lapsi 30 vuotta sitten! Työ oli todellakin klo 9-17, vaikka opiskelinkin toista tutkintoa iltaisin, jolloin mies hoiti lasta. Missä vaiheessa työstä on tullut tällaista, että se hallitsee koko elämää? Pystyykö tästä yhdestä elämästä nauttimaan täysillä, jos koko ajan pitää olla valmiina joustamaan työnantajan oikkujen mukaan? Kun se työ, johon aikoinaan kouluttauduit, hyvin todennäköisesti ei ole koko loppuelämän työ, vaan joudut myöhemmin kouluttautumaan uudelle alalle.
Myönnän, kun kasvatin lasta, kävin töissä ja opiskelin uutta ammattia, aika ei riittänyt harrastuksille. Niiden aika oli sitten muutama vuosi myöhemmin - eivät ne mihinkään katoa ja muutenkin on kiva vaihtaa harrastuksia, eikä aina junnata niitä samoja.
Lapsen ollessa vauvaikäinen hän kulki mukana rintarepussa ja myöhemmin rattailla. Kyllä hän käveli pitkiä matkoja jo aika nuorena. Matkustimme todella paljon - varsinaisille seuramatkoillle olen osallistunut vasta 6 vuotta sitten. Uskon, että kun lasta opettaa pienestä pitäen kävelemään luonnossa ja kaupungeissa, hänestä ei tule teininä sohvaperunaa. Nyt aikuisena hän matkustaa paljon ja hänellä on useita liikunnallisia harrastuksia.
Käytiin reissuilla kaikki mahdolliset taidemuseot läpi ja ainoastaan Amsterdamissa tuli vähän sanomista, kun siellä ei sallittu lapsen juoksemista salissa. Joo, olisi pitänyt olla valjaat siellä. :) Muualla, etenkin etelä-Euroopassa oli helppo matkustaa lapsen kanssa, koska suurin osa maista oli ainakin silloin lapsirakkaita, tosin kuin Suomi.
Oletteko koskaan miettinyt, että jos sen lapsen sijasta hankitte lemmikkieläimen esim.koiran? Miten paljon se sitoo teitä - ehkä jopa enemmän? Meillä oli kissa ja oli aina vaikea löytää sille hoitaja, koska tosin kuin lapsen, sitä ei voinut ottaa reissulle mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykääpä muuten joskus naisilta, minkä pitäisi muuttua että suostuisivat synnyttämään. Kukaan ei kysy tätä koska ei haluta kuulla millainen mätä lapsenkasvatusalusta suomessa on. Ei kerta kaikkiaan uskalleta kysyä
Mikä täällä on niin mätää? Yhteiskunnan tuki ainakin on ihan kärkiluokkaa maailmassa muiden pohjoismaiden kanssa.
Täällä ei nauti mistään!
Miksi ei? Kuka estää, sinä itse?
Ota silmät käteen ja katsele ympärille! Moni väittää tässä asiassa varmasti vastaan mutta yksi syy on ettei lapsia haluta on elämästä nauttiminen enkä tarkoita tällä seksiä yhtään.
Suostun tekemään lapsia, kun mies kantaa äpärän sisällään 9kk, synnyttää, imettää ja hoitaa vaippojen vaihdon. Mä en tahdo ja olis koko elämä pilalla jos hommaisin jonkun kakaran.
Vierailija kirjoitti:
Suostun tekemään lapsia, kun mies kantaa äpärän sisällään 9kk, synnyttää, imettää ja hoitaa vaippojen vaihdon. Mä en tahdo ja olis koko elämä pilalla jos hommaisin jonkun kakaran.
Itselläni ei lapsien hoito huollettaisi vaan se että miten täällä Suomessa voisi elämästä nauttia? Kun ei nauti mistään.
Vierailija kirjoitti:
Suostun tekemään lapsia, kun mies kantaa äpärän sisällään 9kk, synnyttää, imettää ja hoitaa vaippojen vaihdon. Mä en tahdo ja olis koko elämä pilalla jos hommaisin jonkun kakaran.
Eli et milloinkaan, vai onko joku nähnyt synnyttäviä miehiä jossakin??
Tavallaan ironista. että täällä ei haluta lapsia vapaudenkaipuun takia. Jos vanhempanne olisivat olleet samoilla linjoilla, ette edes olisi olemassa jotta voisitte olla tuota mieltä? :D :D
Miksi edelleenkään tekisin lapsia kun se on PALKATONTA ja heikentää asemaani? Miksi porsisin kakaroita, tekisin ilmaista työtä vain jotta appiukko saa sukuunsa lisää poikia? :D Minkä helvetin takia suostuisin tuohon? Ja sekään ei riitä että kakarat on miehen suvussa, akankin oletetaan liittyvän appiukon sukuun vaikka naisella on jo isänsä nimi. Mieheltä ei toki oleteta mitään vastaavaa. Mies vain makaa paikallaan ruinaamassa ja vaatimassa.
Miksi tekisin lapsia kun miehet uhoaa miten jokainen heistä pettää? :DDD Miehet itse välittävät vain seksistä ja omasta vallasta, ja sitten kitisevät kun ei tule lapsia? Eihän miesten päätäntävallan alla tyttöjä saa edes syntyä? Tehän sen syntyvyyden siis pilasitte?
Ja miksi olette koko ajan painostamassa lastenhankintaan, vaikka kiljutte miten se on yksityisasia ja sitten vastustatte kaikkia helpotuksia ja tasa-arvoa?
Mies on todellakin naiselle susi. Oikea hengenvaarallinen hirviö.
Vierailija kirjoitti:
"Meillä oli vain yksi lapsi ja en kokenut, että elämä olisi ollut erilaista verrattuna siihen, ettei ollut lapsia"
"Ei varmaan ole, jos elää jo lapsettomana "lapsiperheen elämää" ; kokkaa perusruokaa joka päivä, tekee töitä 8-16, harrastuksena kerran viikossa tunnin lenkki ja matkustaminen on kerran vuodessa viikon tui-matka Kanarialle. Uskon helposti että tämä ei paljoa muutu.
Mutta jos lapsettomana elää valmissalaateilla ja noutoruoalla, työt on pirstaleina 8-20 välillä, harrastuksia on myös ympäri päivien, ja matkalla käydään 5 kertaa vuodessa pitkistä viikonlopuista kuukauteen, sisältönä vaikka vaellukset ja taidemuseot, niin AIVAN KAIKKI menee nurinpäin. Kullekin sen mukaan mistä tykkää, mutta itsestä tuollainen lapsiperhe-elämä jo ilman lapsiakin kuulostaa kuolemalta tylsyyteen. "
Olet osaksi oikeassa ja osaksi väärässä. Voi, kuinka paljon helpompaa oli saada lapsi 30 vuotta sitten! Työ oli todellakin klo
Jaa että muualla sitten annoitte sen kersan juosta ympäri museota?! Just. Nämä on niin nähty, "lapset ei haittaa elämää" kun ne pikkupirut työnnetään muiden haitoiksi, eikä pidetä niille mitään kuria. Voi että vihaan sun kaltaisia ihmisiä, ja voit uskoa että "vahingossa" kamppaan sen riekkuvan juoksentelijan jos eteen sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Me oltiin just lastenlasten 7v ja 6v kanssa lomalla Puerto de la Cruzissa ja hienosti jaksoivat pitkät kävelyt Santa Ursulaan ja La Villaan. Ei yhtään valitusta, me reippaat 60v isovanhemmat yritimme pysyä perässä.
Minusta mikään ei ole niin tärkeää tai ihanaa kuin lapset ja nyt bonuksena vielä lastenlapset. Lauantaisin käydään usein brunssilla ja miten moniruokaisia jo nuorimmatkin 2v ja 3v ovat. Kokeilevat kaikkea, brunssilla se onkin helppoa, kun vain laitetaan lautaselle niin katkarapuja kuin kasviksista vaikka palsternakkaa, josta on tullutkin yksi lasten suosikeista.
No. Mulla on lapsia ja he ovat erittäin reippaita lapsia. Kävelevät mukisematta ja seikkaillaan myös luonnossa pitkiä kävelyitä. Mutta onhan se nyt aivan eri asia mennä lasten kanssa kohtuu helppoa maastoa vaikka 5-7 kilometriä kuin mitä itse kulkisin (kevyesti yli 20km). Väitän, että jokainen, joka väittää, että lasten kanssa aivan yhtä hyvin voidaan kulkea, on tottunut aika matalaan aktiivisuustasoon. Näin se nyt vaan on. Ei ne seitsenvuotiaat jaksa samaa kuin hyväkuntoinen aikuinen, aivan turha tulla väittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"10-vuotias vinkuu ja pissaa housuun eikä osaa kävellä? Oletko kasvattanut hänet tynnyrissä?"
Se on tietysti helppo sanoa silloin, kun itelle on osunu täysin terve lapsi kohdalle.
Kyllä, meidän tytöllä on kasteluongelma ja vaivaa edelleen silloin tällöin. Ollaan ihan taaperoikäisestä asti jouduttu vahtimaan ja käskyttämään tyttö vessaan. Aina pitää miettiä etukäteen, mistä vessa löytyy. Silti edelleen vahinkoja sattuu, etenkin koulupäivien aikana, kun me vanhemmat ollaan töissä, eikä olla valvomassa vessassakäymistä. Saati, että oltais jossain ulkomaanmatkalla, missä on paljon muutakin ajateltavaa....
Ollaan vaivan takia rampattu lääkärissä ja pidetty yllämainittua pissakoulua. Vaiva on paljon raskaampi sekä tytölle, että vanhemmille, kuin voit kuvitella.
https://www.ninds.nih.gov/health-information/disorders/tethered-spinal-…
Lapsen voi myös kasvattaa siten, että aina ei tehdä kuten lapsi haluaa tai mikä olisi lapselle mieluisinta. Kyllä, vaatii vanhemmilta vähän selkärankaa ja valituksen sietämistä, mutta ennen pitkää lapset oppivat, että valittaminen ei auta.
Itsellä 13 ja 11 v lapset ja ei ne mitään muuta tekisi kuin pelaisi päivästä toiseen pelikoneilla, jos saisivat itse päättää. Eivät saa ja niin sitä käydään museoissa, retkillä ym. Väitän, että nykyään todella moni vanhempi sortuu kuuntelemaan lasten mielipiteitä aivan liikaa ja menemään sen suhteen siitä missä aita on matalin, antavat periksi lasten kitinälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suostun tekemään lapsia, kun mies kantaa äpärän sisällään 9kk, synnyttää, imettää ja hoitaa vaippojen vaihdon. Mä en tahdo ja olis koko elämä pilalla jos hommaisin jonkun kakaran.
Eli et milloinkaan, vai onko joku nähnyt synnyttäviä miehiä jossakin??
Nimenomaan. En halua lapsia ja pilata elämääni.
"Jaa että muualla sitten annoitte sen kersan juosta ympäri museota?! Just. Nämä on niin nähty, "lapset ei haittaa elämää" kun ne pikkupirut työnnetään muiden haitoiksi, eikä pidetä niille mitään kuria. Voi että vihaan sun kaltaisia ihmisiä, ja voit uskoa että "vahingossa" kamppaan sen riekkuvan juoksentelijan jos eteen sattuu. "
Tee palvelus, äläkä hanki lapsia, kun vihaat niitä niin paljon.
Minä vihaan museoissa kaltaisiasi besserwissereita, etenkin jos kälättävät kovalla äänellä tai jäävät puoleksi tunniksi tukoksi teoksen eteen, niin, että muut eivät pääse sitä näkemään.
Miksi ei? Kuka estää, sinä itse?