Eduskunnan täysistunto alkaen klo 14.00 - Oppositio haastaa hallitusta välikysymyksellä vanhusten heikoista palveluista.

Kaikki jotka painottavat kotihoidon tärkeyttä ja ensisijaisuutta elävät valetodellisuudessa siitä, että kotona olevat vanhukset olisivat terveempiä mitä ovat. Mitä vanhemmaksi ihmiset elävät sitä enemmän tulee yleensä sairauksia ja ongelmia.

Tekoälyllä tai digillä ei korvata inhimillistä tekijää hoitotyössä. 

Omaishoitajuus on taas vanhustenhoitoa perunalastupalkalla.

Yhteisöllinen asuminen ei tule toimeen käytännössä kuin jossain käpykylässä. Hyvä ottaa esimerkiksi jokin pieni kunta mainostaen että jonossa ei ole kuin kolme tai nolla. No Helsingissä jonossa on tuhansia tai kymmeniä tuhansia.

Yhteisöllisesti sitten monipuolisesti sairaat ja muistisairaat yhdessä soittavat päivystykseen kysyäkseen onko nyt juhannus vai joulu. Sitä paitsi suuri osa suomalaisista on tottunut elämään sangen epäyhteisöllisesti. Monelle hoivakoti on juuri siksi järkyttävää, että viimeiset elinkuukaudet lusit jossain yhteisöllisesti  muiden sekavien vanhusten kanssa. 

Eikä hoivapaikoissa voi valita sitä kenen kanssa asut.

Siinä kohtaa kun joku puheenvuorossaan kertoi vanhusten makaavan ulosteissaan lattialla Riikka jutteli naureskellen Petterille - näin ministeriä vanhusten asiat kiinnostaa ja aika tyly purkaus oli Juuson ministerivastaus. kesken puheensa käski vielä Kurvista istumaan  - seisominen häiritsee hänen keskittymistään. sai muuten puhemieheltä( torut) jälkeenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä kohtaa kun joku puheenvuorossaan kertoi vanhusten makaavan ulosteissaan lattialla Riikka jutteli naureskellen Petterille - näin ministeriä vanhusten asiat kiinnostaa ja aika tyly purkaus oli Juuson ministerivastaus. kesken puheensa käski vielä Kurvista istumaan  - seisominen häiritsee hänen keskittymistään. sai muuten puhemieheltä( torut) jälkeenpäin.

Siis kumpi sai torut? Toivottavasti Juuso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä kohtaa kun joku puheenvuorossaan kertoi vanhusten makaavan ulosteissaan lattialla Riikka jutteli naureskellen Petterille - näin ministeriä vanhusten asiat kiinnostaa ja aika tyly purkaus oli Juuson ministerivastaus. kesken puheensa käski vielä Kurvista istumaan  - seisominen häiritsee hänen keskittymistään. sai muuten puhemieheltä( torut) jälkeenpäin.

Siis kumpi sai torut? Toivottavasti Juuso.

Juuso

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä kohtaa kun joku puheenvuorossaan kertoi vanhusten makaavan ulosteissaan lattialla Riikka jutteli naureskellen Petterille - näin ministeriä vanhusten asiat kiinnostaa ja aika tyly purkaus oli Juuson ministerivastaus. kesken puheensa käski vielä Kurvista istumaan  - seisominen häiritsee hänen keskittymistään. sai muuten puhemieheltä( torut) jälkeenpäin.

Siis kumpi sai torut? Toivottavasti Juuso.

 

Juuso

No hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä kohtaa kun joku puheenvuorossaan kertoi vanhusten makaavan ulosteissaan lattialla Riikka jutteli naureskellen Petterille - näin ministeriä vanhusten asiat kiinnostaa ja aika tyly purkaus oli Juuson ministerivastaus. kesken puheensa käski vielä Kurvista istumaan  - seisominen häiritsee hänen keskittymistään. sai muuten puhemieheltä( torut) jälkeenpäin.

Siis kumpi sai torut? Toivottavasti Juuso.

 

Juuso

No hyvä.

Juuso sai torut, mutta ei puhemieheltä vaan vasemmistoliiton Minja Koskelalta Omaan  kirjoitukseeni oli laittamassa kysymysmerkkiä puhemiehen perään , mutta olohuoneeseeni  tullut pimeys tällä aikavyöhykkeellä teki tepposet. Anteeksi.

Keskustelussa tuli paljon esiin juhlapuhe - tyyppistä termistöä, jota olisi hyvä purkaa osiin ja kääntää selkokielelle.

"Arvokas vanhuus" : Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jokaisen vanhuksen perustarpeet tyydytetään (ravinto, lääkitys ja sairaanhoidollinen huolenpito, hygienia, turvallisuus, virikkeet, sosiaaliset kontaktit ) siinä määrin kuin vanhus itse tahtoo ja vanhuksen omassa tahdissa.  Tämä kääntyy siihen, että tarvitaan tarpeeksi henkilökuntaa ja ennen muuta AIKAA hoitaa nämä asiat niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Mutta aika maksaa. Ja nykyisien linjauksien mukaan kaikki tämä pitää hoitaa vähemmällä henkilökunnalla. Lopputuloksena mitään ei tehdä kunnolla, vanhukset kärsivät ja omaiset ovat tyytymättömiä.

"Yhteisöllisyys": Tällä hetkellä kotona asuu tuhansia vaikeasti  muistisairaita vanhuksia. Kaatuminen ja lonkanmurtuminen on melkein ainoa keino päästä valvotun hoidon piiriin, mutta sekin jonon kautta. Eli ensin päivystykseen, sitten jonottamaan paikkaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Sangen moni vanhus kuolee tässä jonossa. Yhteisöllinen asuminen sopii vain hyvin lievästi dementoituneille vanhuksille. Kuitenkin nämä sairaudet eivät parane, vaan etenevät loppuun asti. Etenkin kokoomuksen puolelta yhteisöllistä asumista tarjotaan jonain taikakeinona purkaa vanhustenhoidon kriisiä. Tavallaan se on vain ongelman lakaisemista maton alle.  Yhteisöllisyys on tämän päivän muotitermi, jolla haikaillaan johonkin vanhaan monisukupolviseen elämänmuotoon maaseudulle, jossa isovanhemmat asuivat miniän hoidossa kuolemaansa asti kotona/ pihapiirissä. Tämä yhteisöllisyys on pitkälti kadonnut kaupungistumisen myötä, mutta nostalgia siihen on kova myös nuoremmilla ikäluokilla. Totuuden nimissä vain harva on oikeasti valmis sitoutumaan täysipäiväisesti iäkkäiden läheistensä hoitoon. Kokoomuksen "yhteisöllisyys" ei siis tarkoita eri sukupolvia vaan vanhusten laittamista asumaan päinsä johonkin yksikköön, eli ilman hoitoa. Tällä sitten taikasauvalla pidetään yllä terveyttä ja ehkäistään ->

"Yksinäisyys" joka todella on suomalaisten kansallistauti. Siksi on turha puhua kaiken parantavasta "yhteisöllisyydestä", koska iso osa suomalaisia elää koko elämänsä yksinäisyydessä ja on siihen jopa jossain määrin sopeutunut. Siksi onkin iso shokki siirtyä viimeisiksi elinkuukausiksi laitokseen, jossa kodinomaisuus on vain pintaa. Sinä elät siellä muiden samankaltaisten seurassa varsin julkisesti. Kotona  kuka tahansa voi rauhassa riisua vaatteensa, kaivaa nenää tai pissata lattialle. Laitoksessa sinä teet tätä kaikkien muiden silmien alla, kun et enää sairauden vuoksi osaa toimia sosiaalisten normien mukaan.

Jatkoa viestiin 88:

"Kotihoidon autuus"  Varsinkin kokoomus jaksaa väittää, että laitoshoidon hoitajamitoitukset syövät kotihoidon resursseja ja aiheuttavat siellä hoitajapulaa. Kyllä jokainen hoitaja itse valitsee työpaikkansa. Ketään ei noin vain siirretä ympärivuorokautisesta kotihoitoon töihin. Kotihoito itsessään on laitettu niin ahtaalle, että käynnin aikana annetaan lääkkeet dosetista ja kohti seuraavaa osoitetta. Yhtäaikaisesti kirjaamisjärjestelmät (ihana digiloikka) on  tehty niin pakottavaksi, että hoitajan aika menee käynnissä siihen, että näpytellään kännykkään ja läsnäolo asiakkaan kanssa jää niin ja näin. Toki kaikki haluavat mahdollisimman pitkään asua omassa kodissaan ennemmin kuin em. laitoksissa. Mutta kokoomuksen puheissa kuvitellaan, että näin ehkäistään sairauksia ja pysytään kauemmin toimintakykyisinä. Valitettavasti ne sairaudet ovat ihan fakta.

"Omaishoitajien työn arvokkuus". Niin on se hyvin arvokasta, että läheisestä huolehditaan uhraten oma hyvinvointi, sangen pienellä korvauksella. Tämä myöskin omaishoitajan oman jaksamisen äärirajoilla. Tästä on puhuttu juhlavasti jo vuosikymmeniä, mutta mitään parannuksia ei ole suurista lupauksista huolimatta tapahtunut. Omaishoitaja saa myös niskaansa valtavan byrokraattisen taistelun KELAn hakemusten kanssa. Onko tätäkään yhtään helpotettu? Ei, raha on tiukassa. Käytännössä omaishoito siis tarkoittaa sitä, että omainen itse puoli-ilmaiseksi huolehtii sairaasta ja huonokuntoisesta läheisestään. Halvaksi tulee yhteiskunnalle.

Valitettavasti tietämättömyys ei koske vain oikeaa laitaa vaan kattaa näköjään koko poliittisen kentän. Krista Kiuru kauhisteli sitä, kuinka hoitolaitoksissa  aikuiset ihmiset laitetaan kuin lapset klo 18:00 vuoteeseen. Tämä kielii kyllä perustavaa laatua olevasta tietämättömyydestä ihmisen vanhenemisesta, muistisairauksista ja laitostyön arjesta. Kun esimerkiksi 2 hoitajaa vastaa 13-14 sairaan vanhuksen hoidosta, jostain pitää aloittaa. Ei ole mahdollista tehdä kaikkea sitä työtä alkaen klo 20:00. Siis näille 13-14 yhtäaikaisesti. Lisäksi myöskin monelta omaiselta, joka töiden jälkeen porhaltaa paikalle ihmettelemään miksi läheinen on jo vuoteessa unohtuu, että laitoksessa sillä 90-vuotiaalla on siinä vaiheessa jo pitkä päivä takana. Ensimmäinen lääke on ehkä otettu klo 7:00 aamulla. Lisäksi monet 90-100 vuotiaat nukkuvat jo suurimman osan vuorokaudesta, levon tarve on isompi kuin työikäisillä.

Ratkaisuna hallitus varmasti pitää työttömien pakottamista hoitamaan vanhuksia ties millä nimikkeellä käytännössä kuitenkin orjatöihin 9 euron päiväkorvauksella. Jo ei suostu seuraa karenssi, eikä edes toimeentulotukea saa. Tällainen varmasti lisääntyy. Siinä sitten kenelläkään ei ole mukavaa kun hommaan pakotettu ja siihen sopimaton ei osaa, eikä halua tehdä mitään, kohtelee vanhusta huonosti ja varastaakin vanhuksen tavarat ja rahat ja vanhus pelkää. Sitten kun vanhus yrittää valittaa lopetetaan vanhuksen hoito ja palvelut kokonaan ja vanhusta pidetään hankalana.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisuna hallitus varmasti pitää työttömien pakottamista hoitamaan vanhuksia ties millä nimikkeellä käytännössä kuitenkin orjatöihin 9 euron päiväkorvauksella. Jo ei suostu seuraa karenssi, eikä edes toimeentulotukea saa. Tällainen varmasti lisääntyy. Siinä sitten kenelläkään ei ole mukavaa kun hommaan pakotettu ja siihen sopimaton ei osaa, eikä halua tehdä mitään, kohtelee vanhusta huonosti ja varastaakin vanhuksen tavarat ja rahat ja vanhus pelkää. Sitten kun vanhus yrittää valittaa lopetetaan vanhuksen hoito ja palvelut kokonaan ja vanhusta pidetään hankalana.

Ei tule onnistumaan. Hoitotyöhön vaaditaan koulutus. Työssä on niin paljon kuitenkin vastuuta, jota ei voi sälyttää ihmiselle, jolla ei ole ammattinimikettä. 

Krista Kiuru kauhisteli sitä, kuinka hoitolaitoksissa  aikuiset ihmiset laitetaan kuin lapset klo 18:00 vuoteeseen. Tämä kielii kyllä perustavaa laatua olevasta tietämättömyydestä ihmisen vanhenemisesta, muistisairauksista ja laitostyön arjesta. Kun esimerkiksi 2 hoitajaa vastaa 13-14 sairaan vanhuksen hoidosta, jostain pitää aloittaa. Ei ole mahdollista tehdä kaikkea sitä työtä alkaen klo 20:00. Siis näille 13-14 yhtäaikaisesti.

Lisäksi Kiuru ei taida tietää, että hoitajille ei makseta latinlatia ylityön tekemisestä, jos töitä ei pysty tekemään työajan sisällä. 

Minua kiinnostaa eniten tässä näytelmässä se että ei kait Riikan rintaliivit näy taas?

Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen välikysymysäänestyksessä vanhushoivan tilanteesta. Hallituksen luottamuksen puolesta äänesti 100 kansanedustajaa ja vastaan 74. Poissa oli 25 edustajaa. Kukaan ei äänestänyt tyhjää.

Välikysymyksen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta olivat jättäneet keskusta sekä Liike Nyt.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/hallitus-sai-eduskunnan-luottamuksen-v…

Vierailija kirjoitti:

Jussi johtaa täysistuntoa.

Eli kyseessä perinteinen hallituksen kyselytunti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jussi johtaa täysistuntoa.

Eli kyseessä perinteinen hallituksen kyselytunti.

Se on vuorossa huomenna. Jussi jakaa taas puheenvuorot hallituspuolueen edustajille, jotka haukkuvat demareita. Riikka huutaa ja heiluttelee kamelinvaravasta paskaisessa tukassaan, Petteri kieltäytyy vastaamasta. Jos vastaa, haukkuu oppositiota.

Yhteisöllisen asumisen etu on, että iso määrä kotihoidon asiakkaita on asutettu samaan rakennukseen. Näin hoitajalla ei mene niin paljoa aikaa asiakkaalta toisen luokse siirtymiseen kuten menee silloin, jos jokainen asuu omissa kodeissaan. Kun tästä yhteisöllisestä asumisesta alettiin viime vuonna puhua enemmän, otin yhteyttä oman hyvinvointialueeni päättäjiin ja kysyin, mitä tuo "yhteisöllinen asuminen" konkreettisesti tarkoittaa ja miten se eroaa palvelutaloasumisesta. Sain vastauksen, että yhteisöllinen asuminen on nimenomaan palvelutalossa asumista. Jokaisella vanhuksella on siellä pieni yksiö omine kylpyhuoneineen ja keittiöineen ja lisäksi rakennuksessa myös yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat niille asukkaille, jotka jotain yhteisöllisyyttä mahdollisesti kaipaavat. YHteisöllinen asuminen ei siis mikään soluasunto, jossa vanhuksilla olisi vain oma huone ja sitten kylppäri, keittiö ja olohuone olisivat yhteisiä. Henkilökuntaa on sitten päivävuorossa ja ehkä iltavuorossakin, mutta ei yövuorossa eli ne vanhukset, joilla kävisi kotonakin kotihoito, käy kotihoito myös yhteisöllisen asumisen asunnossa.  Ilmeisesti siis palvelutaloja aletaan rakentaa lisää tai sitten remontodaan jotain olemassaolevia rakennuksia palvelutaloiksi. 

Mitä tulee vanhusten yksinäisyyteen, on paljon yksinäiseksi itsensä tuntevia vanhuksia, jotka voisivat vielä lähteä jonnekin eläkeläisten, seurakunnan tms tapahtumiin. He vaan eivät halua, koska eivät he seuraa kaipaa vaan niitä ihmisiä, joille olisivat läheisiä, rakkaita ja merkityksellisiä. Myös vanhukset ovat yksilöitä eikä se, että kaksi vanhusta kumpikin kulkee rollaattorin avulla, vielä tee heistä toisilleen sopivia edes kaverisuhteeseen saatika hyvään ystävyyssuhteeseen. 

Mitä tulee vanhusten yksinäisyyteen, on paljon yksinäiseksi itsensä tuntevia vanhuksia, jotka voisivat vielä lähteä jonnekin eläkeläisten, seurakunnan tms tapahtumiin. He vaan eivät halua, koska eivät he seuraa kaipaa vaan niitä ihmisiä, joille olisivat läheisiä, rakkaita ja merkityksellisiä. Myös vanhukset ovat yksilöitä eikä se, että kaksi vanhusta kumpikin kulkee rollaattorin avulla, vielä tee heistä toisilleen sopivia edes kaverisuhteeseen saatika hyvään ystävyyssuhteeseen. 

Jonkin aikaa muistisairaiden ja vanhusten keskinäistä vuorovaikutusta seuranneena voin sanoa, että valtaosa näistä puhuu ja kertoo omaa tarinaansa ilman vastavuoroisuutta. Tarina toistuu samana tai sen korvaa jokin toinen tarina, mutta moni ei jaksa kuunnella toisten puhetta tai edes ymmärrä sitä. Väärinymmärtämisestä syntyy usein monenlaista lähes koomista tilannetta. Tuetusti keskustelu voi onnistuakin, mutta tämä vaatii sitä aikaa hoitajilta. 

Jossain yksiköissä on yltiörunsas viriketarjonta, jota pusketaan koko ajan läpi. Kovaäänisistä, jotka on säädetty lähes kipukynnyksen koville volyymeille luetellaan mitä kaikkea kivaa on taas tarjolla. Jos ei ole henkilökuntaa viemässä näihin tapahtumiin, monille vaan vanhuksille vahvistuu tunne osattomuudesta ja siitä, että jää paitsi jostain. Lisäksi muistisairaat menevät liiasta virketarjonnasta vielä enemmän sekaisin, eivätkä muista enää viiden minuutin päästä osallistuneensa yhtään mihinkään. 

Mutta se raha laitetaan mielummin jonkun apinaorkesterin esitykseen. Säästetään hoitomitoituksesta, hygieniatarvikkeista, siivouksesta, tiskauksesta jne.