Olen kateellinen kun muut perii valtavia summia rahaa
Itse sain vain pari tonnia ja se meni lainojen ja laskujen maksuun. Muut tutut perineet autoja, taloja, metsää, isoja rahasummia, maatalouskoneita tms. ja jotkut saaneet kymmeniä tuhansia ja enemmänkin henkivakuutuksesta.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Olisit valinnut sukusi paremmin.
Kunpa olisinkin syntynyt toisenlaiseen perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se väärin periä miljoonien omaisuus tekemättä mitään,sitten eletään mukavasti tekemättä päivääkään töitä ,eikö täällä huudeta jatkuvasti menkää töihin.
No koroillaeläjä on tietysti paras "työ" 😄😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kateellinen myös niille jotka tekevät itse valtavan summan rahaa?
Sehän on täysin eri asia kuin saada rahaa ilman omia ansioita, tekemättä mitään.
Minä en näe tuota asiaa noin. Näen sen niin, että lapseni on 50 prosenttia minua. Minun verta ja lihaani. Minä olen tehnyt asioita, joita ja joiden tuloksia siirrän vähän kuin nuoremmalle minälleni eli jälkipolvelleni. Varat ovat minun ja minulla on oikeus siirtää ne jälkipolvelleni.
Tottakai sinulla on mahdollisuus tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Se ei muuta sitä, että lahjoituksen (tai tässä tapauksessa perinnön) saaja ei tyypillisesti ole tehnyt mitään sen lahjan eteen.
Onhan tehnyt. Otetaan vaikkapa lapseni. Hän on tehnyt perintönsä eteen sen, että hän kantaa juuri minun perimääni. Ja on ollut minun kanssani aina ja tukenut minua. On ollut perheenjäsen.
En näe syytä, miksi ihmeessä hänen pitäisi vain periaatteen vuoksi toiseen kertaan rakentaa talo, jos minä olen sellaisen jo nimenomaan häntä varten rakentanut. Esimerkkinä.
No vanhempasi eivät olleet uurasta ja säästäväistä sakkia. Etkä ilmeisesti sinäkään. Rahankäyttötuttumukset monesti periyytyy. Oma äiti säästää ja sijoittaa innolla ja se on kyllä itsellekin peritynyt (osittain hyvä asia ja ja osittain ikävä - en osaa nauttia juurikaan mistään kalllista...). Hänen sisko taas tuhlaa kaiken mitä tulee ja se on hänen lapsilleen periytynyt tapa. Kumpi on sitten parempi, vaikea sanoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen niitä ihmisiä jotka miettivät toisten ihmisten omaisuutta ja arvioivat kuinka paljon saavat siitä omakseen kun kuolema korjaa. Voihan sitä niinkin elää kokoomuslaista unelmaa.
Kokoomuslaista? Millä perusteella? Eikös se ole demari, joka haaveilee muiden rahoista. Sanna Marin toteuttaa jokaisen vihervassarin unelmaa.
Kokoomuslaisille on tärkeää sekä "itse työllä ja ahkeruudella ansaittu raha" että peritty raha.
No, en ymmärrä miksi tästä ei saisi harmistua? En itse varsinaisesti ole kateellinen, mutta kyllähän se ärsyttää, kun joutuu itse säästämään jokaisen euron. Aika monta vuotta menee keskituloisella siinäkin, että saa vaikka 30000 euroa säästetyksi.
Omille lapsilleni haluan pystyä jättämään perinnön, että heillä olisi edes vähän helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kateellinen myös niille jotka tekevät itse valtavan summan rahaa?
Sehän on täysin eri asia kuin saada rahaa ilman omia ansioita, tekemättä mitään.
Minä en näe tuota asiaa noin. Näen sen niin, että lapseni on 50 prosenttia minua. Minun verta ja lihaani. Minä olen tehnyt asioita, joita ja joiden tuloksia siirrän vähän kuin nuoremmalle minälleni eli jälkipolvelleni. Varat ovat minun ja minulla on oikeus siirtää ne jälkipolvelleni.
Tottakai sinulla on mahdollisuus tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Se ei muuta sitä, että lahjoituksen (tai tässä tapauksessa perinnön) saaja ei tyypillisesti ole tehnyt mitään sen lahjan eteen.
Onhan tehnyt.
Mutta älä sitten lässytä, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Onhan meillä ilmainen koulutus. Ja muu on laiskuutta.
Vierailija kirjoitti:
No vanhempasi eivät olleet uurasta ja säästäväistä sakkia. Etkä ilmeisesti sinäkään. Rahankäyttötuttumukset monesti periyytyy. Oma äiti säästää ja sijoittaa innolla ja se on kyllä itsellekin peritynyt (osittain hyvä asia ja ja osittain ikävä - en osaa nauttia juurikaan mistään kalllista...). Hänen sisko taas tuhlaa kaiken mitä tulee ja se on hänen lapsilleen periytynyt tapa. Kumpi on sitten parempi, vaikea sanoa...
Älykkyys vaikuttaa suuresti elämässä pärjäämiseen. Älä tee lapsia, jos sinulla ei ole hyviä geenejä laittaa eteenpäin. Vanhempasi eivät sitä ajatelleet.
Perinnöt pitäisi kieltää. Täällä ei tarvitse kenenkään syntyä kultalusikka perseessä.
En ole väittänytkään, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet. Sehän olisi jo ajatuksena todella outo. Kaikilla ihmisillä ei missään nimessä ikinä voi eikä pidäkään olla samoja mahdollisuuksia keskenään. Jos olisi, sehän tarkoittaisi että ihmiset olisivat klooneja keskenään. Jokainen samannäköinen, samanluonteinen, samat terveysasiat, jne.
Itse en ottanut luuseri faijaltani mitään perintönä ja ukolla oli kyllä rahaa, kituutan tt-tuella btw. Turhaan olet kateellinen!
Maksoin perintöveroa 88000 euroa. Vituttaa kun joutuu antaa ilmaiseksi valtiolle melkein sata tonnia rahasta josta äiti oli jo maksanut verot.
Vierailija kirjoitti:
Perinnöt pitäisi kieltää. Täällä ei tarvitse kenenkään syntyä kultalusikka perseessä.
Voimme me perintöä jättävät perheinemme muuttaa vaikka Ruotsiin tai muualle, niin saatte jäädä yhä kurjistuvaan maahan kateutenne kanssa. Olisit iloinen, etteivät kaikki ole toimeentulotuen ja asumistuen asiakkaita.
Moni kehitysmaalainen on kateellinen sinulle, koska sinä sentään synnyit Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kuuluun kateellisiin. On masentavaa havaita joutuvansa raatamaan sen elintason eteen, minkä toiset saavat valmiina tai ainakin vähemmällä vaivalla. Minulle työpaikan menetys olisi katastrofi, mutta ison perinnön saaneille tai ylipäänsä varakkaan perheen jälkeläisille se ei olisi ollenkaan yhtä iso isku: heillä on rahaa muutenkin tai sitten voivat myydä metsää tai osakkeita tms.
Kaikkein katkerinta on ollut havainto, millaisilla tumpeloillakin voi olla isoja perintöjä: ihmisillä, joilla ei ole mainittavaa koulutusta eikä aina kovin paljon älyäkään. En olisi näin katkera, jos kouluttautumalla ja palkkatyötä tekemällä olisi helppo vaurastua, mutta tässä maassa se on mahdollista vain harvoille.
Anteeks mutta ketä sun kaltaiset märän tiskirätin karisman omaavat vässykät syyttäisi omasta kurjuudestaan, jos ei olisi muita ihmisiä joita tuomita? Vai tiedät sinä minkä kukin "ansaitsee"? Mitä jos keskittyisit itseesi etkä syyttäisi tunteilustasi muita. Tosin saamasi yläpeukut kertoo että täällä on paikalla muitakin siloaivoja, jotka on heti silleen "äly ja koulutus mainittu, määkin saan nyt kadehtia". Ja kuola vaan valuu kun kadehditaan.
Mun kroisos-ukko kun kuolee niin laitan sen omaisuuden lihoiksi ja tuikkaan tuleen. Onko kateelliset sitten iloisia? No eivät ole kun mielestään mikään muu ei ole arvokasta kuin RAHA ja OMISTAMINEN.
Vaihdan sen lusimani helv e tin vaikkapa yhteen vanhempaan. Siis ihan oikeaan äitiin tai isään. Tai lapsuuteen jossa kateelliset kakarat ei rääkänneet henkihieveriin koska asuin talossa enkä kerrostalolähiössä. Saatte sen kaiken: talot, autot, mökit, mitä vain jää! Mutta rippeen inhimillisyyttä haluan, tai oikeastaan vaadin vastineeksi.
Vierailija kirjoitti:
No, en ymmärrä miksi tästä ei saisi harmistua? En itse varsinaisesti ole kateellinen, mutta kyllähän se ärsyttää, kun joutuu itse säästämään jokaisen euron. Aika monta vuotta menee keskituloisella siinäkin, että saa vaikka 30000 euroa säästetyksi.
Omille lapsilleni haluan pystyä jättämään perinnön, että heillä olisi edes vähän helpompaa.
Sun pentujakin tullaan kadehtimaan ja vihaamaan. Vai luuletko että he ovat erityisen fiksuja ja ansaitsevia, ettei kukaan tuomitse? Saahan sinunkin mielestäsi tuosta harmistua. Paitsi sun pienille porsaillesi.
Mua nolostuttaa, hävettääkin kadehtijoiden puolesta.
Onhan se nyt varsin normaalia kokea epäoikeudenmukaisuutta ja kateutta, jos itse saa syntymällä lähinnä ongelmia ja toinen paitsi huolettoman alun elämälleen, myös varakkaan vanhuuden. Ja ero on tasan siinä, kenen jalkoväleistä satut alkusi saamaan.
Mä en ole kateellinen kenellekään.
https://yesthissongisaboutyou.blogspot.com/