Hesari: Uusi vaimo sängyssä vanha vaimo hoivakodissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieehen olisi pitänyt erota ja jakaa omaisuus muistisairaan kanssa. Päättää liitto. Sitten hän olisi laillisesti valmis liittoon uuden naisen kanssa. Nythän pariskunta "varastaa" muistisairasta ottaen tämän omaisuuden. Uudessa avioliitossa uusi vaimo olisi turvallisesti naimisissa ja omistaisivat puolet ap liiton omaisuudesta.

Eihän tässä tiedä kuka kuolee ensin.

Ajatus muistisairaan omaisuuden varastamisesta on kummallinen. Miehen uusi kumppani on perheetön. Hän on siis oletettavasti tehnyt täyden työuran ilman perhevapaita. Muistisairaalla naisella taas on lapsia miehensä kanssa, joten hän on ollut ainakin jonkin aikaa pois työelämästä. Perheellisillä naisilla tuossa ikäluokassa on tyypillisesti pienehkö eläke, ja kotiäitinä tai -rouvana olleet saavat pelkkää kansaneläkettä. Eläkkeestä maksetaan hoitokodin kulut, joihin yleensä menee koko eläke, eikä se monilla riitä siihenkään. Omaiset maksavat lähes aina omasta pussistaan vanhuksen kuluja. Eiköhän tässäkin tapauksessa mies ole tukenut muistisairasta vaimoa taloudellisesti eikä toisinpäin. 

Puhumattakaan kaikista niistä vuosista, jolloin hoiti vaimoaan kotona. Se on raskasta työtä ilman korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on todella yleistä. Siis niin että mies aloittaa uuden suhteen kun vaimo sairastuu tai vammautuu.

Miehet ovat jotenkin avuttomia olemaan yksin. Pitää saada joku hoitamaan itseä ja tekemään ruokaa.

Yllätys yllätys nämä nuoremmat naiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kodinhoidosta.

Vai oisko takana ihan perustarve rakkauteen.

Sama perustarve rakkauteen on myös vanhoilla naisilla. Miehet kuitenkin kärsivät yksikseen olosta enemmän.

En tiedä, miten vanhat yksin elävät naiset täyttävät rakkauden perustarpeensa. Ehkä kohdistavat sen ystäviin, lemmikkiin, lapsiin ja lapsenlapsiin, kummilapsiin, sukulaisiin. Ovat aktiivisia toimijoita kirkossa tai muussa yhteisössä? Ja voihan edesmenneitä rakastaa ja muistella kaikkea hyvää.

Jotenkin tuntuu, että miehet eivät kultivoi sosiaalisia suhteitaan. Nainen pitää saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä ja äiti olivat naimisissa 56 vuotta. Äiti oli viimeiset vuodet dementiakodissa.  Isä kävi kaksi kertaa päivässä äitiä katsomassa. Isä on ollut leski jo vuosia, mutta ei ole ketään uutta naista halunnut ottaa.

Ymmärrätkö yhtään kuinka raskasta tuo on ollut vanhalle miehelle? 

Surullista, kun ikäihmisiltäkin odotetaan sankaritekoja, jotta heitä arvostetaan. 

Toki, nyt omaiset ovatkin unohtaneet tämän sankariteko yksin kotiin.

Kun on  omaelämä,  500km välimatkaa, harrastuksia,  nuorten kuskaamista...

Hah, minun isälle olis kyllä ollut enemmän raskata aloitaa uusi suhde. Minunkin vanhemmat oli naimisissa 60 vuotta. Ihmisen elämä voi olla hyvää, vaikka ei ryntääkään uuteen suhteeseen heti, kun toinen kuolee tai vielä pahempaa, toinen makaa jossain hoitokodissa elävänä.

Vanhanakin voi erota, jos ei halua enää entistä liittoa jatkaa. Ja vasti sitten aloittaa uuden suhteen. 

Ihan yhtä rumaa on vanhana  olla kahden naisen kanssa yhtäaikaa, kuin mitä se olisi 30 vuotiaana.

Mies voi erota, jos on pakko saada uusi nainen, kun entinen ei enää pelitä.