Miesystävä teki kalliin hankinnan ja nyt hänellä ei ole enää varaa mihinkään muuhun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea koko keskustelua, mutta simppeli vastaus aloitukseen: käy tapahtumissa ja tee asioita yksin. Jos mies priorisoi omia menojaan yhteisten parisuhdemenojen edelle, niin tee itsekin samoin. Miksi tehdä asioista niin vaikeita?

Ettehän muuten asu yhdessä? Ei kannata edes harkita. Omat kämpät ja erilliset taloudet ovat aina turvallisin valinta.

No joillekin se yhteinen aika on rakkauskieli ja parisuhteessa tärkeintä. Silloin on aikamoinen pudotus huomata, etteivät ne yhteiset tekemiset toiselle olleetkaan minkään arvoisia. En mä oikein näkisi pointtia jatkaa suhdetta, jossa pitäisi yhtäkkiä viettää valtaosa vapaa-ajasta erillään. Se on ihan ok jos joku ei sitä halua, mutten toisaalta ottaisi hyvällä jos toinen vuoden ajan feikkaisi ihmistä jolla on samanlainen parisuhdenäkemys. 

Ei kai ap:llakaan nyt kuitenkaan koko vapaa-aika mene keikoilla ja hotelleissa yöpymällä? Eiköhän ple sentään vähän liioiteltua ajatella valtaosan vapaa-ajasta menevän erillään, jos toisella ei ole juuri nyt niihin hotelliyöpimisiin varaa? Tai sitten ap:n kannattaa tosiaan dumpata tämä mies ja hankkia tilalle joku rahakas, jonka kanssa voi vaikka muuttaa hotelliin.

Kuluttamisen ei pitäisi olla elämänsisältö. Tai parisuhteen sisältö.

Tapa se on tämäkin miehetä viestittää, että yhteen muutto, kihlautuminen, häät, avioliitto,  yhteiset lapset, yhteinen tulevaisuus ja yhteinen hautapaikka, eivät häntä kiinnosta. En jäisi odottelemaan suhteeseen vuoroani. Kolmen vuoden kuluttua on taas jokin uusi kiva kallis asia mihin rahansa hassata. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleistä että mies maksaa kaikki elämisen kulut,nainen  myös käy töissä, ja aina tuhlaa rahansa shoppailuun,    erotessa sitte  tyhjän päällä.

 

Missä, sinun harhaisessa mielikuvitusmaailmassako? Miehethän ostaa itselleen leluja surutta, pelaavat ja ryyppäävät. Sinkkuna se johtaa miehillä maksuhäiriöihin, parisuhteessa nainen hoitaa pakon edessa miehen laskut ja maksaa sekä asumisen että ruuat kokonaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea eläytyä, koska itse en ymmärrä ollenkaan jatkuvaa pikkumatkustelua. Rasittavaa ja tyhjänpäiväistä ajankäyttöä. Paljon mieluummin harrastan jotain, missä taidot karttuvat tai missä rakennetaan jotain pysyvämpää. Makuasioita tietysti. 

Sun olis vaikea eläytyä siihen miltä tuntuis jos toinen ei enää käytännössä viettäisi aikaansa sun kanssa, ellet sinä maksa? No voihan se tietysti olla vaikeaa

Mutta miksi aikaa yhdessä voi viettää vain käyttämällä monta sataa euroa/ kerta?

No jos se on ongelma niin miksi sitä piti tehdä vuoden ajan? 

Se oli varmaan ok tutustumismielessä, alkuhuuman poikkeustilanteessa. Mutta ei ehkä käynyt mielen vieressäkään, että moinen törsäily oli aloittaäjan mielestä tarkoitettu pysyväksi elämäntavaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tapa se on tämäkin miehetä viestittää, että yhteen muutto, kihlautuminen, häät, avioliitto,  yhteiset lapset, yhteinen tulevaisuus ja yhteinen hautapaikka, eivät häntä kiinnosta. En jäisi odottelemaan suhteeseen vuoroani. Kolmen vuoden kuluttua on taas jokin uusi kiva kallis asia mihin rahansa hassata. 

Tässähän on kyseessä keski-ikäinen pariskunta, joilla ei enää asu lapsia kotona. Mitä vauvoja heidän pitäisi pykätä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä naisia ärsyttää, kun nuoret miehet käyttää omia rahojaan itseensä.

Paska mies. Epäkelpo parisuhteeseen.

Päinvastoin. Paska akka. Epäkelpo parisuhteeseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskat miehet löysi ketjun ja puolustelevat tuota ukkoa.

Itse jättäisin miehen heti, jos ostaisi jotakin isoa ilman minun lupaa. Parisuhteessa ollaan yhdessä.

Vai pitäisi tinderpanolta lupia kysellä.  Voit lähteä suhteesta ihan vapaasti. Se ei ole uhkaus, se on lupaus. 

Sulla mitään tinderpanoa koskaan ole ollut. Eikä tule olemaan. Tummeli purkki on lähin mitä olet naista päässyt katselemaan siiitä kun synnyit.

Oliko oikeasti pahin mihin pystyit? Vähän väsynyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Tapa se on tämäkin miehetä viestittää, että yhteen muutto, kihlautuminen, häät, avioliitto,  yhteiset lapset, yhteinen tulevaisuus ja yhteinen hautapaikka, eivät häntä kiinnosta. En jäisi odottelemaan suhteeseen vuoroani. Kolmen vuoden kuluttua on taas jokin uusi kiva kallis asia mihin rahansa hassata. 

Jos lapset on jo aikuisia,  niin tuskin  niitä on tarkoitus tai mahdollisuuskaan hankkia lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleistä että mies maksaa kaikki elämisen kulut,nainen  myös käy töissä, ja aina tuhlaa rahansa shoppailuun,    erotessa sitte  tyhjän päällä.

 

Missä, sinun harhaisessa mielikuvitusmaailmassako? Miehethän ostaa itselleen leluja surutta, pelaavat ja ryyppäävät. Sinkkuna se johtaa miehillä maksuhäiriöihin, parisuhteessa nainen hoitaa pakon edessa miehen laskut ja maksaa sekä asumisen että ruuat kokonaan. 

Juu minä maksoin exän vuokrarästit ja pelivelat. Lupas takasin maksaa, mutta paskat maksanut. Nytten mulla on pihi, hyvätuloinen mies, jonka kanssa maksetaan kaikki 50/50. Ja hyvä niin. Huonomminkin voisi olla. Ompahan pahan päivän varalle sukan varressa...

Tulee mieleen että onko ap:lle tärkeää päästä esim. töissä tai kavereille kertomaan missä taas on käyty, yövytty ja syöty? Näyttämisenhalu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapa se on tämäkin miehetä viestittää, että yhteen muutto, kihlautuminen, häät, avioliitto,  yhteiset lapset, yhteinen tulevaisuus ja yhteinen hautapaikka, eivät häntä kiinnosta. En jäisi odottelemaan suhteeseen vuoroani. Kolmen vuoden kuluttua on taas jokin uusi kiva kallis asia mihin rahansa hassata. 

Tässähän on kyseessä keski-ikäinen pariskunta, joilla ei enää asu lapsia kotona. Mitä vauvoja heidän pitäisi pykätä?

Koska naiset vetää lapset mukaan riitoihin. Olo niitä tai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea eläytyä, koska itse en ymmärrä ollenkaan jatkuvaa pikkumatkustelua. Rasittavaa ja tyhjänpäiväistä ajankäyttöä. Paljon mieluummin harrastan jotain, missä taidot karttuvat tai missä rakennetaan jotain pysyvämpää. Makuasioita tietysti. 

Sun olis vaikea eläytyä siihen miltä tuntuis jos toinen ei enää käytännössä viettäisi aikaansa sun kanssa, ellet sinä maksa? No voihan se tietysti olla vaikeaa

Mutta miksi aikaa yhdessä voi viettää vain käyttämällä monta sataa euroa/ kerta?

No jos se on ongelma niin miksi sitä piti tehdä vuoden ajan? 

Se oli varmaan ok tutustumismielessä, alkuhuuman poikkeustilanteessa. Mutta ei ehkä käy

Mieshän se tässä törsäsi, sekä säästönsä että otti päälle vielä useammaksi vuodeksi velkaa. Eikä sen moottoripyörän ajaminen ja huoltokaan halpaa hupia ole vaan loputon rahareikä. Tajusiko se mies budjetoida siihen yhtään mitään?

Ap taas elää tulojensa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea eläytyä, koska itse en ymmärrä ollenkaan jatkuvaa pikkumatkustelua. Rasittavaa ja tyhjänpäiväistä ajankäyttöä. Paljon mieluummin harrastan jotain, missä taidot karttuvat tai missä rakennetaan jotain pysyvämpää. Makuasioita tietysti. 

Sun olis vaikea eläytyä siihen miltä tuntuis jos toinen ei enää käytännössä viettäisi aikaansa sun kanssa, ellet sinä maksa? No voihan se tietysti olla vaikeaa

Eihän tuossa niin sanottu. Ymmärsin, että mies viettää mielellään aikaa aloittajan kanssa, mutta ei enää yhtä kalliin tekemisen puitteissa kuin ennen. En ymmärrä aloittajaa, joka on valmis viettämään aikaansa miehen kanssa vain, jos siihen käytetään tosi paljon rahaa. Minusta parisuhteen sisältö on jotain muuta kuin tuo. 

Minusta oleellisinta tässä on se yhtäkkinen muutos. Miksi tuhlata toisen aikaa vuosi, kun aloittaja olisi voinut yrittää samalla ajalla etsiä ihmisen joka haluaa samoja asioita arjeltaan? Sinänsä on minusta yhdentekevää, mitä ne asiat ovat. En minäkään keikoilla tykkää käydä, tai ravintoloissa. 

 

Mä tykkään avovesiuinnista. Käytän siihen kesäisin niin paljon vapaa-aikaani kuin mahdollista. Ilmoitin tämän miehelleni, silloiselle poikaystävälleni, heti ekana seurustelukesänä. Sanoin että jos halutaan viettää tiiviisti aikaa yhdessä niin kesäisin se on sitten uimisen muodossa. Ja siitä tulikin meidän yhteinen harrastus. Kyllä sitten olisi ollut melkoinen pettymys, jos hän olisi yhtäkkiä ilmoittanut sen olevan (kuvailusi mukaan) rasittavaa ja tyhjänpäiväistä ajankäyttöä, tai sitten ostanut moottoripyörän antamatta minulle mahdollisuutta pohtia, haluanko parisuhdetta jossa teemme ihan eri asioita. 

Voisiko miesrakas alkaa syömään tyyliin 100€/kk?

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen että onko ap:lle tärkeää päästä esim. töissä tai kavereille kertomaan missä taas on käyty, yövytty ja syöty? Näyttämisenhalu?

Siirä en tiedä, mutta mies varmaan kuvaa moottoripyöräänsä ja reissujaan sillä pian auliisti someen, jotta kaverit näkee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea koko keskustelua, mutta simppeli vastaus aloitukseen: käy tapahtumissa ja tee asioita yksin. Jos mies priorisoi omia menojaan yhteisten parisuhdemenojen edelle, niin tee itsekin samoin. Miksi tehdä asioista niin vaikeita?

Ettehän muuten asu yhdessä? Ei kannata edes harkita. Omat kämpät ja erilliset taloudet ovat aina turvallisin valinta.

No joillekin se yhteinen aika on rakkauskieli ja parisuhteessa tärkeintä. Silloin on aikamoinen pudotus huomata, etteivät ne yhteiset tekemiset toiselle olleetkaan minkään arvoisia. En mä oikein näkisi pointtia jatkaa suhdetta, jossa pitäisi yhtäkkiä viettää valtaosa vapaa-ajasta erillään. Se on ihan ok jos joku ei sitä halua, mutten toisaalta ottaisi hyvällä jos toinen vuoden ajan feikkaisi ihmistä jolla on samanlainen parisuhdenäkemys. 

Ei

Sitä en aloittajan tapauksessa varmasti tiedä, mutta kyllä tiedän paljonkin ihmisiä jotka haluavat viettää vapaa-aikansa nimenomaan noin. Käyvät keikoilla ja eri ravintoloissa kunhan on aikaa ja rahaa, eivätkä mielellään tee vapaallaan muuta. Ja aloittajakin oli jotain sen suuntaista sanonut profiilissaan ilmeisesti. 

Taidatte kumpikin olla siinä elämänvaiheessa, että lapset on maailmalla, perheleikit leikitty ja nyt olisi aika omille haaveille ja tarpeille. Näin naisena odotan tuolta elämänvaiheelta elämyksiä, tulemista ja menemistä. Kotikeskeisyyttä on nyt eletty 20 vuotta ja arkiromantiikkaa yritetty ruokkia kotisohvalla. Kyllä minä odotan elämältä nyt sitä toista puolta, kun voi aikaa ja rahaa käyttää toisin kuin perhearjessa. Ja uskon, että puoliso kaipaa sitten niitä "moottorikelkkoja ja -pyöriä" elämyksiä enemmän. Katsotaan, millaisiin kompromisseihin päädytään, että molemmat olisivat tyytyväisiä.

Jos nyt sinkkuuntuisin, niin pitäisin tarkan huolen siitä, että saan sen elämänvaiheen josta unelmoin. Ei kenenkään tarvitse sitä mulle tarjoilla tai maksaa. Voin tehdä sen itsekin. Mutta en missään nimessä sinkkunaisena ryhtyisi nyt suhteeseen, jossa kaikki pyörii kodin ympärillä. Se on nyt nähty ja kotona sitä kökitään taas sitten kun terveys alkaa reistata ja vanhuus iskee. Tämä lapsiarjen ja vanhuuden välinen aika on hemmetin lyhyt! Se täytyy käyttää täysillä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyn jossain määrin samaistumaan AP:n tilanteeseen. 

Seurustelin useita vuosia miehen kanssa, joka oli huono suunnittelemaan talouttaan. Olimme molemmat opiskelijoita, ja hän teki lisäksi osa-aikatöitä. 

Miehellä oli sellainen taipumus, että jos rahaa oli yhtään, hän käytti sitä esim. elektroniikkaan, kalliiden juomien osteluun baarissa, tai sekalaiseen rihkamaan. Elektroniikalla en tarkoita sitä, että hankitaan vaikkapa uusi läppäri vanhan ja reistailevan tilalle, vaan mies osteli vintage-pelikonsolien, espressokeittimen ja jäätelökoneen kaltaisia laitteita. Lisäksi hän raahasi kotiin kirppiksiltä ja Mulletoi-tyylisistä kaupoista ostamaansa sälää. Kyllä jokin vuoden 1992 Nintendo voi olla hyvä löytö keräilijälle, mutta on asia erikseen, onko sitä järkevää hankkia kun tilillä on satasen verran rahaa. Kuuntelin hampaita kiristellen, kun mies esitteli kerran toisen

Ap ei halua mennä pitsalle tai ulos syömään paremmin tai kaupunkilomalle kerran vuodessa. Hän haluaa tehdä vähintään kerran kuussa viikonloppuisin pikkulomia ja tasokkaasti. Jotka siis maksaa vuositasolla useamman tonnin. 

Koska hänestä muuten vapaa-aika ei ole mielekästä eikä heillä ole yhtään kivaa. Mikä osasta meistä on omituista.

Eihän tässä verrattukaan näitä asioita suoraan toisiinsa. Mutta periaate on sama, oli kyseessä sitten aikuisen pariskunnan pikkuloma tai opiskelijapariskunnan pizzalla käynti. Parisuhteessa tulisi keskustella näistä asioista; siitä, mitä kumpikin haluaa yhteiseltä ajalta, mitä tällainen iso hankinta merkitsee käytännössä, ja mitä se tekee taloudelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea eläytyä, koska itse en ymmärrä ollenkaan jatkuvaa pikkumatkustelua. Rasittavaa ja tyhjänpäiväistä ajankäyttöä. Paljon mieluummin harrastan jotain, missä taidot karttuvat tai missä rakennetaan jotain pysyvämpää. Makuasioita tietysti. 

Sun olis vaikea eläytyä siihen miltä tuntuis jos toinen ei enää käytännössä viettäisi aikaansa sun kanssa, ellet sinä maksa? No voihan se tietysti olla vaikeaa

Mutta miksi aikaa yhdessä voi viettää vain käyttämällä monta sataa euroa/ kerta?

No jos se on ongelma niin miksi sitä piti tehdä vuoden ajan? 

Se oli varmaan ok tutustumismielessä, alkuhuuman poikkeustilanteessa. Mutta ei ehkä käy

Miten ei voi käydä mielen vieressäkään jos aloittaja ilmoitti tekevänsä noita asioita jo heti alkuvaiheessa? Outoa jos ei usko kun aikuinen ihminen kertoo pitävänsä jostakin asiasta.