Lue keskustelun säännöt.
Avioero / avoero, kun lapset jo teini-ikäisiä! Kokemuksia tästä harvinaisemmasta ajankohdasta erota.
23.02.2025 |
Suurin osa eroista kuulemma tapahtuu pikkulapsiaikana eli vanhemmat alle nelikymppisiä ja monet vielä menevät toisellekin kierrokselle ja harva tuon ikäisistä eronneista jää sinkuksi, kun vientiä vielä on. Ero tapahtuu, kun ei kestetä pikkulapsielämän vaativuutta ja ruuhkavuosia.
Mutta mitäs sitten, kun lapset ovat jo teini-ikäisiä, on se parisuhdekin kestänyt väistämättä ainakin 15 vuotta, monestikin lähemmäs 20 vuotta, niin mitäs sitten, kun ero tapahtuukin vanhempien ollessa ikävälillä 40-50 vuotta? Kun ikäänkuin pahin on jo ohi.
Kumpi halusi erota, miten ero tapahtui? Miltä tuntui erota lähes 20 yhdessäolovuoden jälkeen? Saiko mies kuuluisan neljänkympin kriisin vai voimaantuiko nainen? Jouduitko jätetyksi vai olitko jättäjä?
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimaannuin ja pistin miehen luiskaan. Helpotti.
Mies sai viidenkympin kriisin ja pisti koko elämänsä uusiksi. Siihen uuteen elämään ei sitten kuulunut vanha perhe. Siihen kuului uusi nainen.
No kavereideni vanhemmat kyllä erosivat juuri siinä lasten ollessa teini-ikäisiä, eli minusta tuo on nimenomaan se tavallinen aika erota. Ehkä nykyään moni eroaa sitten jo aikaisemmin? En heitä ole erikseen haastatellut mutta ihan hyvin heillä näkyy menevän.
T. 40 v.
Minä erosin yli 20 vuoden suhteen jälkeen. Lapset oli esiteini-teini - iässä. Exän rakkaus loppui jossain vaiheessa. Ei sitä myöntänyt, mutta näytti sen kaikin tavoin. Aluksi loppui fyysinen kosketus, sitten ex muutti täysin sohvalle nukkuun. Itsekkyys ja kylmyys lisääntyi pikkuhiljaa koko ajan. Taloudellista hyväksikäyttöä, ivaa. Olin aina yksin. Oikeastaan hoidin koko kodin ja lapset yksin ja myös maksoin kaiken. Siedin tuota vuosikaudet, vaikka jälkeen ajateltuna ihan naurettavaa. Joku toivo oli vielä.
Sitten eräs päivä elämä muuttui. Tajusin etten rakastanut enää minäkään. Ero oli helpotus kaikin tavoin. Kyllä siinä omat vaikeudet oli mm lapset oireilivat. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin nyt vuosien päästä katsottuna. Lapsilla ja isällään ei juuri suhdetta ole. Se on exän oma päätös. Itsekkyys korostui vielä eron jälkeen. On mielestäni kohdellut lapsia todella huonosti. Itse olen pyrkinyt aina asettaan lapset etusijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin yli 20 vuoden suhteen jälkeen. Lapset oli esiteini-teini - iässä. Exän rakkaus loppui jossain vaiheessa. Ei sitä myöntänyt, mutta näytti sen kaikin tavoin. Aluksi loppui fyysinen kosketus, sitten ex muutti täysin sohvalle nukkuun. Itsekkyys ja kylmyys lisääntyi pikkuhiljaa koko ajan. Taloudellista hyväksikäyttöä, ivaa. Olin aina yksin. Oikeastaan hoidin koko kodin ja lapset yksin ja myös maksoin kaiken. Siedin tuota vuosikaudet, vaikka jälkeen ajateltuna ihan naurettavaa. Joku toivo oli vielä.
Sitten eräs päivä elämä muuttui. Tajusin etten rakastanut enää minäkään. Ero oli helpotus kaikin tavoin. Kyllä siinä omat vaikeudet oli mm lapset oireilivat. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin nyt vuosien päästä katsottuna. Lapsilla ja isällään ei juuri suhdetta ole. Se on exän oma päätös. Itsekkyys korostui vielä eron jälkeen. On mielestäni kohdellut lapsia todella huonosti. Itse olen pyrkinyt aina asettaan lapset etusijalle.&nbs
Epäiletkö, että miehelläs oli toinen nainen? Miehesi käytös viittaa vahvasti siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin yli 20 vuoden suhteen jälkeen. Lapset oli esiteini-teini - iässä. Exän rakkaus loppui jossain vaiheessa. Ei sitä myöntänyt, mutta näytti sen kaikin tavoin. Aluksi loppui fyysinen kosketus, sitten ex muutti täysin sohvalle nukkuun. Itsekkyys ja kylmyys lisääntyi pikkuhiljaa koko ajan. Taloudellista hyväksikäyttöä, ivaa. Olin aina yksin. Oikeastaan hoidin koko kodin ja lapset yksin ja myös maksoin kaiken. Siedin tuota vuosikaudet, vaikka jälkeen ajateltuna ihan naurettavaa. Joku toivo oli vielä.
Sitten eräs päivä elämä muuttui. Tajusin etten rakastanut enää minäkään. Ero oli helpotus kaikin tavoin. Kyllä siinä omat vaikeudet oli mm lapset oireilivat. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin nyt vuosien päästä katsottuna. Lapsilla ja isällään ei juuri suhdetta ole. Se on exän oma päätös. Itsekkyys korostui vielä eron jälkeen. On mielestäni kohdellut lapsia todella huonosti. Its
En usko. Aina oli kotona. Mutta kun muutin pois yhteisestä talosta niin kahdessa viikossa hänellä oli suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En usko. Aina oli kotona. Mutta kun muutin pois yhteisestä talosta niin kahdessa viikossa hänellä oli suhde. "
Eli hänellä oli toinen nainen jo ennenkuin muutit pois. Ei kukaan saa toista naista kahdessa viikossa. Sano vielä, että tuo suhde ihmeellisesti kesti vielä vuosia tai kestää yhä?
Miehesi käytös oli täysin pettäjän käytöstä, etääntyi, nukkui sohvalla jne. Ja sitten heti uusi nainen kuvioissa, kun susta pääsi eroon. Uutta ihmistä parisuhteeseen on oikeasti todella vaikeaa löytää, monilla menee siihen vuosia. Miehelläs muka vain 2 viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
"En usko. Aina oli kotona. Mutta kun muutin pois yhteisestä talosta niin kahdessa viikossa hänellä oli suhde. "
Eli hänellä oli toinen nainen jo ennenkuin muutit pois. Ei kukaan saa toista naista kahdessa viikossa. Sano vielä, että tuo suhde ihmeellisesti kesti vielä vuosia tai kestää yhä?
Miehesi käytös oli täysin pettäjän käytöstä, etääntyi, nukkui sohvalla jne. Ja sitten heti uusi nainen kuvioissa, kun susta pääsi eroon. Uutta ihmistä parisuhteeseen on oikeasti todella vaikeaa löytää, monilla menee siihen vuosia. Miehelläs muka vain 2 viikkoa.
En usko, että oli tuota suhdetta aikaisemmin. Löysi naisen netistä, ja nainen asuukin todella kaukana. Ovat edelleen yhdessä ja tuosta aikaa seitsemän vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En usko, että oli tuota suhdetta aikaisemmin. Löysi naisen netistä, ja nainen asuukin todella kaukana. Ovat edelleen yhdessä ja tuosta aikaa seitsemän vuotta. "
Löytää kahdessa viikossa netistä naisen, jonka kanssa on ollut jo 7 vuotta.
Totta kai miehelläs oli jo pitkään tuo kaukosuhde tuohon naiseen ja siksi miehesi käytös oli mitä oli eli täysin pettäjän käytöstä.
Ihmiset etsivät itselleen sopivaa ihmistä netistä ja livenä jopa vuosia ja miehelläsi muka heti tärppäsi 2 viikossa ja vielä niin hyvin, että yhä 7 vuoden jälkeen ollaan yhdessä? Ja mystisesti ennen sitä, miehesi käytös oli pettäjän käytöstä.
"En usko, että oli tuota suhdetta aikaisemmin. Löysi naisen netistä, ja nainen asuukin todella kaukana. Ovat edelleen yhdessä ja tuosta aikaa seitsemän vuotta. "
Heillä oli rakkaussuhde netissä varmasti kuukausia tai vuosia. Siksi miehesi etääntyi sinusta, meni sohvalle, jotta sai kuherteluhetken netissä naisensa kanssa. Netissäkin pystyy kehittämään ihan kunnon rakkaus- ja tunnesuhteen. Siinä pääsee juttelun kautta tutustumaan toiseen erittäin hyvin. Ei se välimatka rakkautta estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En usko, että oli tuota suhdetta aikaisemmin. Löysi naisen netistä, ja nainen asuukin todella kaukana. Ovat edelleen yhdessä ja tuosta aikaa seitsemän vuotta. "
Löytää kahdessa viikossa netistä naisen, jonka kanssa on ollut jo 7 vuotta.
Totta kai miehelläs oli jo pitkään tuo kaukosuhde tuohon naiseen ja siksi miehesi käytös oli mitä oli eli täysin pettäjän käytöstä.
Ihmiset etsivät itselleen sopivaa ihmistä netistä ja livenä jopa vuosia ja miehelläsi muka heti tärppäsi 2 viikossa ja vielä niin hyvin, että yhä 7 vuoden jälkeen ollaan yhdessä? Ja mystisesti ennen sitä, miehesi käytös oli pettäjän käytöstä.
No en tiedä. Minulle ihan sama. En ole hänen kanssaan missään tekemisissä ollut vuosiin. Oikeastaan mistä edes tiedän ovatko yhdessä. Oletus vain, kai. Lapset ei isänsä luona ole käyneet. Kaikki lapset ovat jo täysikäiset nyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin yli 20 vuoden suhteen jälkeen.
- Aluksi loppui fyysinen kosketus
- ex muutti täysin sohvalle nukkuun
- Itsekkyys ja kylmyys lisääntyi pikkuhiljaa koko ajan.
- Taloudellista hyväksikäyttöä
- ivaa.
- Olin aina yksin.
Siedin tuota vuosikaudet
Miehelläsi oli siellä netissä vuosikaudet se toinen nainen. Siksi miehesi muuttui tuommoiseksi. Ja se suhde on kestänyt jo 7 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo ole se tavallisin aika erota tai heti, kun lapset on kotoa muuttamassa 18-20-vuotiaina? Ei näihin yleensä isompaa draamaa tunnu kuuluvan, kun on puolin ja toisin jo kyllästytty. Eri sitten nämä jotkut kriiseilijät, jotka yllättävät puolison.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole se tavallisin aika erota tai heti, kun lapset on kotoa muuttamassa 18-20-vuotiaina? Ei näihin yleensä isompaa draamaa tunnu kuuluvan, kun on puolin ja toisin jo kyllästytty. Eri sitten nämä jotkut kriiseilijät, jotka yllättävät puolison.
Ei oo todellakaan tavallisin aika erota. Tuossa vaiheessa on oltu jo niin pitkään yhdessä, että jos noin pitkälle on jo päästy (eli parisuhde kestänyt noin 20 vuotta), niin ei siitä helpolla enää lähdetä. Varsinkaan sitten, kun lapsetkin muuttaa pois, voi tulla sellainen kauhu, ettei halua jäädä ypöyksin, niin sitten ei eroakaan.
Tavallisin aika erota on pahimmat ruuhkavuodet ikävälillä 30-40, lasten ollessa pieniä, ei vielä teini-ikäsiä.
Mun kuplassa monikin pariskunta (itse mukaanluettuna) on eronnut juuri siinä vaiheessa, kun lapset ovat teini-iässä.
Mun tapauksessa mies halusi erota, ja jälkikäteen ajateltuna olikin oikeastaan aika pystyyn kuollut liitto. Taantunut lähinnä kaveriasteelle, minkä lisäksi mies ei osannut puhua ajatuksistaan tai mistään vakavammasta, joten tilanne ei päässyt korjautumaankaan. Olin yli puolet elämästäni ollut exän kanssa, joten erossa meni samalla perheen lisäksi hyvin iso osa lähipiiriä (exän lähisuku jne). Lapsi oli eron aikaan jo 16-vuotias lukiolainen, joten hän hoiti pitkälti itse suhteensa kumpaankin vanhempaan. Lähinnä jostain raha-asioista on joutunut olemaan exään yhteydessä. Viimeksi olen keskustellut exän kanssa varmaan kesäkuun alussa kun oli lapsen lakkiaiset.
Omat vanhempanki erosivat kun minä olin 12, veli 15. Isä muutti pois, asuimme äidin kanssavielä vanhassa kodissa -isän omistamassa- kaksi vuotta ennenkuin ero astui virallisesti voimaan (tästä siis 40 v.). Minä ja äiti muutimme lähistölle, veli jäi vielä pariksi vuodeksi isän kanssa asumaan kunne siä meni uusiin naimisiin. Suhde tämän naisen kanssa hänellä oli ollut jo vanhempieni ollessa naimisissa, ero ei tullut äidille yllätyksenä. Merkkejä oli olemassa.
Äidille ero otti todella koville, eikä hän ole vieläkään päässyt siitä yli, vaikka tapahtuneesta on jo yli 40v. Hän edelleen paa siihen kuinka isäni oli sellainen ja tällainen ja kuinka hän on kärsinyt. Hän jauhoi tätä myös teinivuoteni ja halusi erkaannuttaa meidät lapset isästä. Isän kanssa ei koskaan oltu kovin läheisiä, ehkä enemmänkin sen takia, että hän ei oikein osannut ottaa kontaktia. Veljeni etääntyi äidistä, koska jatkuva mustamaalaus ärsytti häntä. Veli ja äiti ovat etäisiä edelleenkin. Minunkin on joskus, lähemmäksi kuusikymppisenä vaikea kestää äidin ainaista palaamista siihen kuinka häntä on kohdeltu niin kaltoin.
Jopa isäni kultua äiti oli heti seuraavana päivänä haukkumassa häntä minulle. Silloin jouduin toteamaan, ettei isä olliut varmastikaan paras puoliso, eikä paras isäkään, mutta minä olen kuitenkin ihminen, joka on juuri menettäyt toisen vanhempansa ja tarvitsen breikkiä hänen alituisesta draamastastaan. Ero oli loppujen lopuksi ihan "tavallinen ero", ei väkivaltaa, valtaisia riitoja tai mitään sen dramaattisempaa kuin uskottomuudessa on yleensäkään.Toki he olivat olleet parikymmentä vuotta yhdessä.
Eli mielestäni vanhempien pitäisi, kaikesta huolimatta, koettaa edesauttaa lasten suhdetta molempiin vanhempiin erossakin. Teini-ikä ei usein ole helppoa aikaa, vanhempien ero ja siihen liittyvät muutokset elämässä ovat muutenkin tarpeeksi vaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempanki erosivat kun minä olin 12, veli 15. Isä muutti pois, asuimme äidin kanssavielä vanhassa kodissa -isän omistamassa- kaksi vuotta ennenkuin ero astui virallisesti voimaan (tästä siis 40 v.). Minä ja äiti muutimme lähistölle, veli jäi vielä pariksi vuodeksi isän kanssa asumaan kunne siä meni uusiin naimisiin. Suhde tämän naisen kanssa hänellä oli ollut jo vanhempieni ollessa naimisissa, ero ei tullut äidille yllätyksenä. Merkkejä oli olemassa.
Äidille ero otti todella koville, eikä hän ole vieläkään päässyt siitä yli, vaikka tapahtuneesta on jo yli 40v. Hän edelleen paa siihen kuinka isäni oli sellainen ja tällainen ja kuinka hän on kärsinyt. Hän jauhoi tätä myös teinivuoteni ja halusi erkaannuttaa meidät lapset isästä. Isän kanssa ei koskaan oltu kovin läheisiä, ehkä enemmänkin sen takia, että hän ei oikein osannut ottaa kontaktia. Veljeni etääntyi äidistä, koska jatkuva mustamaalaus ärsytti häntä. Veli ja äiti ovat etäisiä edelleenkin. Minunkin on joskus, lähemmäksi kuusikymppisenä vaikea kestää äidin ainaista palaamista siihen kuinka häntä on kohdeltu niin kaltoin.
Jopa isäni kultua äiti oli heti seuraavana päivänä haukkumassa häntä minulle. Silloin jouduin toteamaan, ettei isä olliut varmastikaan paras puoliso, eikä paras isäkään, mutta minä olen kuitenkin ihminen, joka on juuri menettäyt toisen vanhempansa ja tarvitsen breikkiä hänen alituisesta draamastastaan. Ero oli loppujen lopuksi ihan "tavallinen ero", ei väkivaltaa, valtaisia riitoja tai mitään sen dramaattisempaa kuin uskottomuudessa on yleensäkään.Toki he olivat olleet parikymmentä vuotta yhdessä.
Eli mielestäni vanhempien pitäisi, kaikesta huolimatta, koettaa edesauttaa lasten suhdetta molempiin vanhempiin erossakin. Teini-ikä ei usein ole helppoa aikaa, vanhempien ero ja siihen liittyvät muutokset elämässä ovat muutenkin tarpeeksi vaikeita.
Äitisi on siis yhä elossa? Onko hän noin 80-vuotias ja yhäkö katkera? Onko isäsi enää elossa? Erosivatko he noin nelikymppisinä siis?
Tässäpä on hyvä muistutus siitä ohjeesta, että vaikka kuinka mies pettäisi vaimoaan ja jättäisi vaimonsa toisen naisen takia, niin isää ei saa lapsille tarpeettomasti haukkua, koska lapsille isä on isä yhä, tekipä hän kuinka paskasti äidille.
nosto