Eräs ystäväni on ehkä maailman vilpittömin ihminen, ja siitä huolimatta raivostuttavan kokonaisvaltaisesti itsekeskeinen.

Miksi toi käytös pitäisi ottaa "puheeksi"? Jos hän ei ole kii nostunut sun kuulumisista niin hä  ei ole. Ei siinä puheeksi ottamiset auta.

Kiitos kaikille jotka ovat vastanneet esittämääni kysymyksiin tai jotka ovat kokeneen huolta tulkitessaan minun olevan läheisriippuvainen uhri jota ovat sitten yrittäneet tsempata pois tästä "uhrimoodista".

Koska tällaiseen anonyymiin keskusteluun on täysin mahdotonta avata tilannetta kaikkine nyansseineen, on ymmärrettävää että kommentoijat tekevät omia tulkintojaan tilanteesta.

Se mitä todellakaan en ymmärrä on, että kommentoijat eivät ota kaikkea kertomaani kokonaisuutena huomioon, vaan ottavat yhden lauseen, minkä ympärille keksivät oman tarinansa ja lähtevät sillä tähän keskusteluun. Toki em on täysin sallittua mutta kuinka raivostuttavaa ja tyhjänpäiväistä ajantuhlausta se onkaan. Vaikka ajantuhlaus varmasti onkin tämän palstan tärkein pointti loppujen lopuksi.

Mitä tulee aloittamaani aiheeseen, kyse ei ole niin syvällisestä tai vakavasta asiasta. Kyseessä ei koskaan ole ollut mikään läheinen ystävä, ja tärkein motiivini olla tekemisissä on tiettyjen työasioiden että sosiaalisten tilanteiden sujuvuus jatkossakin.

Suurin osa kommentoijista ei ymmärtänyt aloitukseni tarkoitusta. Tämän keskustelun pointti oli lähinnä tutkia mielestäni ärsyttävän ja huonokäytöksisen ihmisen toimintaa sosiaalisesta näkökulmasta. 

Siitä samasta sosiaalisesta näkökulmasta oman ärsytykseni käsittely täällä anonyymilla palstalla (vs esim julkisesti jossain somessa) on täysin normaalia ja välttämätöntä tunteiden säätelyä, mitä soisin ihan jokaisen harrastavan tietoisesti ja tehokkaasti. 

Se mitä itselleni jäi käteen tästä keskustelusta on, että nykyään on yleistä tulkita tunnesäätelyä aktiivisesti ja tietoisesti omaksi hyödykseen harjoittava henkilö läheisriippuvaiseksi uhriksi, joka "ei uskalla vetää rajoja, on kateellinen, mustasukkainen hölmö". 

On aika pelottava ajatus, että ns vaikeiden ihmisten sietäminen, tai omien vaikeiden ja ärsyttävien tunteideni kanssa eläminen ja niiden sietäminen, nähdäänkin hyvin suoraviivaisesti tilanteena missä asioiden sietäminen tekee välittömästi uhrin. 

Pelottava asenne, ei voi muuta sanoa. 

Ap

Tämä on jotenkin ristiriitainen ketju. Ei tästä ota mitään tolkkua, kummassa se vika on vai onko kummassakin vai ei kenessäkään. 

Muuten asettuisin ap:n puolelle, kun olen itsekin kohdannut niin itsekkäitä ja hyväksi käyttäviä ihmisiä, että oksat pois. Olen myös sinisilmäisesti luottanut ihmisten hyvyyteen ja vasta ikä on takonut päähäni sen, että suurin osa ajattelee lähinnä itseään ja ehkä omaa perhettään. Mutta tuo "aggressiivinen ja vaativa", mikä näkyy osassa kommenteistakin, sekoittaa pakkaa. En ehkä itsekään haluaisi olla tekemisissä aggressiivisen ja vaativan kanssa. Kilttinä ihmisenä täyttäisin tilan joutavalla höpöttelyllä omista asioista tai välttelisin. 

Toisaalta olen itse vähintään nepsypiirteinen ja mietin, voisiko ap:kin olla. Itse en ole aggressiivinen ja vaativa, mutta jollain joustamattomalla tyypillä se voisi ilmetä noin. Jos on lisäksi oikeudentuntoinen ja hieman pihalla sosiaalisista peleistä ja kuvioista, mutta kiinnostunut aiheesta, niin tämä voisi ehkä selittää kuvion. 

Mielestäni AP ei oikein halunnut ottaa vastaan erilaisia näkökantoja. Jotenkin ristiriitaista kun olisit halunnut keskustella yleisellä tasolla aiheesta mutta sitten kuitenkaan et halunnut. Terve itsetunto ja terve itsekkyys on kuitenkin hyvä asia ja se on vastakohta huonolle itsetunnolle, joka monesti aiheuttaa huonoa toisille. 

Kokonaisvaltainen!!!!

Kuka käyttää ihmisestä tollasta sanaa?

Tota näkee vain varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa.

Ei läheisriippuvuus ole kateutta tai mustasukkaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni AP ei oikein halunnut ottaa vastaan erilaisia näkökantoja. Jotenkin ristiriitaista kun olisit halunnut keskustella yleisellä tasolla aiheesta mutta sitten kuitenkaan et halunnut. Terve itsetunto ja terve itsekkyys on kuitenkin hyvä asia ja se on vastakohta huonolle itsetunnolle, joka monesti aiheuttaa huonoa toisille. 

Tuon AP:n tarkennuksen perusteella hän halusi lähinnä puhua tuosta "ystävästään" pahaa täällä ventovieraiden kanssa. Vatvoa tämän ärsyttävyyttä ja huonoutta. Saada siitä jotain sairaita kiksejä ja kuvitella samalla tekevänsä muka tärkeää tunnetyöskentelyä, että sitten kykenee taas arvostamaan sitä toista, jollain sairaalla logiikalla.

Tääl on uskomattomia kommentteja. Huomaa että suuri osa on ite just tommosia mitä ap kuvili ku eivät muka ymmärrä yhtään mistä se puhuu

Ei kaikki narsistit todellakaan ole hurmaavia! Mun entiene kaveri on hyvin itsekeskeinen, mutta hän taitaa olla sitä vain minun kanssani. Voisiko sinunkin kohdallasi olla näin?

"Tämän keskustelun pointti oli lähinnä tutkia mielestäni ärsyttävän ja huonokäytöksisen ihmisen toimintaa sosiaalisesta näkökulmasta." 

Hahahahhahahahah!

Pitääkin avata tolla lainilla seuraavan kerran kun haluan puhua selän takana pahaa muista, mutta silleen korrektisti. Ai niin, paitsi että ei ole tuollaista tarvetta itsellä, kun on oma psyyke ja itsetunto kunnossa. 

Ei näistä voi koskaan tietää miten päin mikäkin on kun monesti voi syyttää sitä toista. Minua hämää tässä tällainen toisen alentaminen ja samalla oman hyvyyden korostaminen.. 

Yleensä tämmöisten ketjujen ainut tarkoitus on pelkästään se, että pääsee haukkumaan kaveriaan. Tässä se on vain verhottu ikään kuin jonkinlaisen ylevämmän tarkoituksen taakse. 

Jospa huolehtisit ihan vain omasta elämästäsi. Oletko kateellinen?

Ystävyydet tulee ja menee.

Se tunne ystävyydestä ei ehkä ole molemminpuolinen, eikä varsinkaan samanlainen.

Jos pettyy ihmiseen, koska tämä pettyjän näkökulmasta muuttuu erilaiseksi, tunne on subjektiivinen. Ei ystävyyteen, kuten ei rakkauteenkaan, voi toista pakottaa.

Vakka kantensa valitsee. Miellytäjä saattaa alkuun ylittää jatkuvasti omat voimavaransa, kun haluaa niin kovasti hyväksyntää. Sitten saapuu näitä hyväksikäyttäjiä ja "ystävyys" alkaa. Tosin se ei ole vastavuoroista vaan pian miellyttäjä huomaa olevansa alistettu toisen pillin mukaan tanssija,esim.roskasanko toisen ongelmille ja tämä alkaa vaikuttamaan suhteeseen. Miellyttäjä saattaa alkaa muuttamaan omaa käytöstään ja tämän huomaa myös vastapuoli. Suhteen dynamiikka heiluu. Tässä vaiheessa uhkaa kokeva narsistisempi osapuoli saattaa alkaa demonisoida toista, koska tämä ei ole enää niin miellyttävä hänen kannaltaan. Nyt hän on "itsekäs" halutessaan myös omille tarpeille tyydytystä. Tosin myös miellyttäjällä on narsistinen haava ja hän ei myöskään osaa tervettä suhdetta, koska toistaa miellyttäjän rooliaan aina. Hän saattaa myös mennä toiseen ääripäähän ja oikeuttaa itsekästä käytöstä sillä, kun ensin on toiminut kynnysmattona. Kovanahkainen narsisti sitten syyllistää miellyttäjää siitä, kun hän on muuttunut.

Up

Up