Lue keskustelun säännöt.
Mikä matemaattinen/tekninen ala olisi helppo?
20.02.2025 |
Mikä matemaattinen tai tekninen ala ei vaatisi ihan kaikkein parasta matikan osaamista? Sellaista, johon riittäisi suunnilleen ylppäreistä M:n taitotaso?
Kun tuntuu, että monissa DI-opinnoissa eenkin matikantaidoilla on tosi kova tekeminen heti opintojen alussakin. Missä opinnoissa pääsisi vähän helpommalla.
Kommentit (42)
Mikään matemaattinen ala ei ole helppo jos matematiikka on sinulle vaikeaa.
Epäilen tosin vahvasti että sinulla on aika hatara käsitys siitä miten "matemaattinen" mikäkin ammatti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap nyt varmaan haluaa jonkun kovapalkkaisen duunin... Sellaisen saaminen on käytännössä mahdotonta ilman todella kovaa työtä tai hyvää bisnesideaa.
No, jos huippupalkkoja haluaa, niin varmaan niin. Mutta esim. semmoiset 6000 - 7000 euroa kuussa voi monelta tekniseltä alalta saada ihan vaan menemällä työsuhteeseen firmaan ja tekemällä töitä 9-17. Toki ei ihan aluksi juniorina noin paljon saa, voi olla 4000 euroa lähempänä, mutta sitten kokemuksen myötä.
Ei pidä paikkaansa. TEKin suositus on mitä on, mutta todellisuus muuta. Moni DI tienaa 3000-5000 e/kk. Oma palkkani on 4500 e/kk ja minulla on jo 20 vuotta työkokemusta.
Tehtaan porttivahtina selviää ilman matematiikkaa. Siinä sinulle sopiva työ.
Suomessa on heikot investointinäkymät seuraavat vuosikymmenet. Insinöörien tarve pienenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympäristöpuolen DI?
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka?
Materiaalitekniikka?
... jne
Käytännössä mikä tahansa muu kuin teknillinen fysiikka.
Valitse kiinnostuksesi mukaan!
Menehän muualle sönköttämään harhojasi.
Ihan asiaahan tuo puhuu. Teknillinen fysiikka on teknillisten yliopistojen ylivoimaisesti vaativin matematiikan osalta. Käytännössä siellä aloittaa lukionsa parhaiten pitkästä matematiikasta kirjoittaneita. Useita sellaisia tyyppejä, jotka ovat saaneet Teknologia teollisuuden 1000 euron stipendin, kun olivat parhaimman 100 joukossa Suomessa pitkän matematiikan kirjoituksissa. Matematiikka ja fysiikka kisoissa ja olympialaissa pärjänneistä monet suuntaa tuonne. Kyllä sieltä valmistumaan pystyy huonommatkin, mutta työtä saa kyllä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peliala ja kaikenlainen digitaalinen viihde, eli ohjelmistotekniikka. Ei vaikeata matematiikkaa, paljon töitä myös tulevaisuudessa. Kansainvälinen, eli voit lähteä ulkomaille paremman palkan ja korkeamman elintason perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap nyt varmaan haluaa jonkun kovapalkkaisen duunin... Sellaisen saaminen on käytännössä mahdotonta ilman todella kovaa työtä tai hyvää bisnesideaa.
No, jos huippupalkkoja haluaa, niin varmaan niin. Mutta esim. semmoiset 6000 - 7000 euroa kuussa voi monelta tekniseltä alalta saada ihan vaan menemällä työsuhteeseen firmaan ja tekemällä töitä 9-17. Toki ei ihan aluksi juniorina noin paljon saa, voi olla 4000 euroa lähempänä, mutta sitten kokemuksen myötä.
Ei pidä paikkaansa. TEKin suositus on mitä on, mutta todellisuus muuta. Moni DI tienaa 3000-5000 e/kk. Oma palkkani on 4500 e/kk ja minulla on jo 20 vuotta työkokemusta.
No, se vähän riippuu. Isoja ne erot ovat eri opintosuuntien välilä ja yksilöiden välillä. Itse tienasi tuon 4500 jo ennen DI-tutkinnon saamista reilu 20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuta ja kauppasurkea nyt ainakin. Kakkoskategoriassa kone ja kemian tekniikka.
Joo, mutta tutan perusopinnot insinööripuolella ovat vaativia Otaniemessä ainakin, eikä niistä pääse läpi, jos älykkyysosamäärä ei ole mensatasoa. Ylipäänsä, on turha yrittää Otaniemeen opiskelemaan teknologiaa, jos älykkyysosamäärä ei ole mensatasoa. Karsinta on kova, ja 40% opiskelijoista joutuu jättämään opinnot kesken, koska älykkyysosamäärä ei riitä. Otaniemessä insinööripuolelta ei nimittäin valmisti DI:ksi, jos älykkyysosamäärä ei ole mensatasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympäristöpuolen DI?
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka?
Materiaalitekniikka?
... jne
Käytännössä mikä tahansa muu kuin teknillinen fysiikka.
Valitse kiinnostuksesi mukaan!
Menehän muualle sönköttämään harhojasi.
Ihan asiaahan tuo puhuu. Teknillinen fysiikka on teknillisten yliopistojen ylivoimaisesti vaativin matematiikan osalta. Käytännössä siellä aloittaa lukionsa parhaiten pitkästä matematiikasta kirjoittaneita. Useita sellaisia tyyppejä, jotka ovat saaneet Teknologia teollisuuden 1000 euron stipendin, kun olivat parhaimman 100 joukossa Suomessa pitkän matematiikan kirjoituksissa. Matematiikka ja fysiikka kisoissa ja olympialaissa pärjänneistä monet suuntaa tuonne. Kyllä sieltä valmistumaan pystyy huonommatkin, mutta työtä saa kyllä tehdä.
Komppaan edellistä ja alkuperäistä. Kaikki muut DI-puolen alat onnistuu, mutta teknillinen fysiikka vaatii mielestäni L.n matikasta ja fysiikasta. Sitten on jotain syventymiskohteita, mitä en suosittisi, jos ei ole hyvä matikassa. Itse olen siis DI eikä minulla ollut mitään ongelmia matikan kanssa opiskeluaikana, vaikka olen ihan keskiverto (pitkässä) matikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä M:n taidoilla pärjäät ihan hyvin. Varsinkin jos on motivaatio opiskella kohdallaan.
Lukion pitkä matematiikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuta ja kauppasurkea nyt ainakin. Kakkoskategoriassa kone ja kemian tekniikka.
Joo, mutta tutan perusopinnot insinööripuolella ovat vaativia Otaniemessä ainakin, eikä niistä pääse läpi, jos älykkyysosamäärä ei ole mensatasoa. Ylipäänsä, on turha yrittää Otaniemeen opiskelemaan teknologiaa, jos älykkyysosamäärä ei ole mensatasoa. Karsinta on kova, ja 40% opiskelijoista joutuu jättämään opinnot kesken, koska älykkyysosamäärä ei riitä. Otaniemessä insinööripuolelta ei nimittäin valmisti DI:ksi, jos älykkyysosamäärä ei ole mensatasoa.
Mitä ihmettä nyt taas? Mikä tutan perusopinnoissa on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on pitkän matikan M, ja olen materiaalifyysikko.
Vaikea minun on sanoa, koska minulle matematiikka on tuntunut helpolta, ja ongelmani oli se, että en ole tottunut tekemään töitä matematiikan opiskelun eteen.
Moni, joka oli saanut sen M:n kovalla työllä, pärjäsi yliopistomatematiikassa paremmin kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympäristöpuolen DI?
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka?
Materiaalitekniikka?
... jne
Käytännössä mikä tahansa muu kuin teknillinen fysiikka.
Valitse kiinnostuksesi mukaan!
Menehän muualle sönköttämään harhojasi.
Ihan asiaahan tuo puhuu. Teknillinen fysiikka on teknillisten yliopistojen ylivoimaisesti vaativin matematiikan osalta. Käytännössä siellä aloittaa lukionsa parhaiten pitkästä matematiikasta kirjoittaneita. Useita sellaisia tyyppejä, jotka ovat saaneet Teknologia teollisuuden 1000 euron stipendin, kun olivat parhaimman 100 joukossa Suomessa pitkän matematiikan kirjoituksissa. Matematiikka ja fysiikka kisoissa ja olympialaissa pärjänneistä monet suuntaa tuonne. Kyllä sieltä valmistumaan pystyy huonommatkin, mutta työtä saa kyllä tehdä.
No, Teknillisessä yliopistossa teknillisessä fysiikassa voi suuntautua nykyään filosofiaan systeemianalyysin laboratoriossa, joka on hyvin epämatemaattista. Filosofi Esa Saarinen toimi mm. tällaisena proffana Teknillisessä korkeakoulussa systeemianalyysin laboratoriossa. No, myönnettäköön, että filosofian ymmärtämiseen tarvitaan 136 pisteen älykkyysosamäärä, mutta vaikeimmasta päästä se ei ole, vrt. rakettititieteet eli avaruustekniikka, joka on sähkötekniikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kaikki muut paitsi tekninen fysiikka, fysiikka ja matikka yliopistossa. Minä kirjoitin matikasta B.n ja luennoin nyt yliopistolla ja tutkinnon suorittamisessa ei ollut mitään haasteita. Jos nyt haluat jonkun alan, niin sanon tuotantotalous. Tosin siinäkin on samat perusmatikat aluksi, mutta ne saa kyllä läpi M.n matikalla.
Juuri nuo perusmatikat näyttävät tosi työläiltä myös niille tutuilleni, jotka eivät tehneet mitään matikan eteen lukiossa ja silti saivat ysejä ja kymppejä. En sitten tiedä kuinka hyviä arvosanoja nykyisin saavat.
Itse jouduin kyllä tekemään töitä, että sain 8-9 (-10) arvosanoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pitkän matikan M, ja olen materiaalifyysikko.
Vaikea minun on sanoa, koska minulle matematiikka on tuntunut helpolta, ja ongelmani oli se, että en ole tottunut tekemään töitä matematiikan opiskelun eteen.
Moni, joka oli saanut sen M:n kovalla työllä, pärjäsi yliopistomatematiikassa paremmin kuin minä.
Sama. Pitkän matikan M. Luin lukion matikan lähinnä lukulomalla kirjoituksiin. Matikan DI peruskurssit suoritin laskematta yhtään vapaaehtoista harjoitustehtävää.
Riippuu niin ihmisestä ja oppimateriaalista, että mikä toimii kenelläkin.
Joukossa oli paljon lahjakkaampiakin, jotka myös treenasivat. Hiukeita tapauksia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pitkän matikan M, ja olen materiaalifyysikko.
Vaikea minun on sanoa, koska minulle matematiikka on tuntunut helpolta, ja ongelmani oli se, että en ole tottunut tekemään töitä matematiikan opiskelun eteen.
Moni, joka oli saanut sen M:n kovalla työllä, pärjäsi yliopistomatematiikassa paremmin kuin minä.
Sama. Pitkän matikan M. Luin lukion matikan lähinnä lukulomalla kirjoituksiin. Matikan DI peruskurssit suoritin laskematta yhtään vapaaehtoista harjoitustehtävää.
Riippuu niin ihmisestä ja oppimateriaalista, että mikä toimii kenelläkin.
Joukossa oli paljon lahjakkaampiakin, jotka myös treenasivat. Hiukeita tapauksia!
Yleenaä pitkää matikkaa harjoitellaan paljon ei kaikki ole luonnonlahjakkuuksia
Vierailija kirjoitti:
Tuotantotalous. Vähän veivaa Exceliä ja nostaa isoa palkkaa.
Mä veivaan töissä exceliä ja nostan pientä palkkaa. Pitäisi varmaan vaihtaa alaa.
Metsätalousinsinööri se ei vaadi hirveän paljon matematiikkaa työssä ja pääsee välillä metsään kävelemään.
Börja hos beskattaren. Den har helt egen matematik och faktumet att den förlorar 2/3 av fallen som den för till rätten stör inte. Rejäla räknefel är helt OK, liksom total avsaknad av logik.
Tuta ja kauppasurkea nyt ainakin. Kakkoskategoriassa kone ja kemian tekniikka.