Lue keskustelun säännöt.
Krooniset myöhästyjät
20.02.2025 |
En millään pysty ymmärtämään kroonisen myöhästyjän ajattelutapaa, joten voisikohan joku tällaisen ominaisuuden omaava avata vähän mitä teidän päässä liikkuu? Viimeisin esimerkki minulla on harrastuskaveri, joka on joka kerta 15-30min myöhässä. Harrastamme lajia jossa pitää olla minimimäärä pelaajia, lisäksi hallin ovi menee lukkoon 10min vuoron alkamisen jälkeen, joten jonkun täytyy käydä päästämässä myöhästyjä sisään. Eli kaikille muille tulee odotusta ja haittaa siitä kun yksi on myöhässä. Alan alla todella ärsyyntynyt siihen että saman henkilön takia odotellaan viikosta toiseen, joten tällä viikolla kysyin hänen saapuessaan että huomaako hän miten paljon on myöhässä. Nyt hän on vihoitellut minulle jo kolme päivää ja lähettelee ryhmän yhteiseen keskusteluun jatkuvasti viestejä miten hän nyt lopettaa koko harrastuksen. Kertokaa joku mitä minulta jää tajuamatta, kun en millään ymmärrä miten minä nyt olen se pahis?
Kommentit (447)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhästely on vallankäyttöä, jota myöhästelijät perustelevat mitä mielikuvituksemmisilla syillä. Vastuu on aina kaikessa muussa paitsi itsessä.
Vladimir Putinin myöhästely on tunnettu ilmiö, ja sitä on pidetty yhtenä vallankäytön muotona. Esimerkiksi hänen saapuessaan Suomeen tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä, Putin oli lähes kaksi tuntia myöhässä. Tämä ei ole harvinaista, sillä hän on myöhästynyt myös muiden merkittävien henkilöiden tapaamisista, kuten paavi Franciscuksen ja kuningatar Elisabet II:n tapaamisista.
Myöhästelyä voidaan tulkita vallankäytön keinona, jolla pyritään osoittamaan omaa tärkeyttä ja hallitsemaan tilannetta. Se voi myös olla tapa testata muiden kärsivällisyyttä ja reaktioita.Höpö höpö.
Meinaatko, että Putin ihan tahtomattaan nyö
Kahden tunnin myöhästyminen on keskisormen näyttämistä. Usein myöhästyminen on pari minuuttia, max vartin. Ei kai kukaan sen pidempiä myöhästymisiä katsele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse ei ole suoranaisesta välinpitmättömyydestä (= kunnioituksen puutteesta) tai tahallisesta ilkeydestä toisia kohtaan, kyse on jonkinasteisesta häiriöstä ymmärtää kellonaikoja ja sopimuksia ja pysyä niissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse ei ole suoranaisesta välinpitmättömyydestä (= kunnioituksen puutteesta) tai tahallisesta ilkeydestä toisia kohtaan, kyse on jonkinasteisesta häiriöstä ymmärtää kellonaikoja ja sopimuksia ja pysyä niissä.
Ja lisään, että tuollaisesta häiriöstä ei kyllä parannu itsestään.
Välimpitämättömyys taas on asennejuttu.
Minä vihaan myöhästymistä. Siis sitä, että itse myöhästyisin. Vihaan myös kellon kyttäämistä, koska silloin en voi tehdä yhtään mitään.
Laitan siis puhelimeen hälytyksen sellaiselle hetkelle, jolloin pitää viimeistään alkaa valmistelemaan lähtöä.
Toinen myöhästymistä ennaltaehkäisevä konsti on ns. lähtökasa. Eli etsitään valmiiksi kaikki lähtemiseen liittyvät ja mukaan otettavat tavarat, ja kootaan ne yhteen paikkaan, mistä ne varmasti löytyy, kun lähtöhetki koittaa. Tämä tehdään siis ennen sitä viimehetken hälytystä.
Tiedän, että joillekin kroonisille myöhästyjille jo ajatuskin siitä, että olisi etuajassa perillä, on ihan hirveä. Ei mitenkään voi lähteä "liian aikaisin" matkaan. Kerran olin kroonisen myöhästyjän kanssa muutaman minuutin etuajassa perillä, ja jouduimme hetken odottamaan. Hirveä mäkätys siitä, kun minun takiani lähdimme liian aikaisin, ja nyt joudumme odottamaan ihan turhaan.
Esim. Barack Obama tunnettiin siitä, että hän oli aina ajoissa kokouksissa ja piti kiinni sovituista aikatauluista, vaikka hänen työnsä vaati valtavaa ajanhallintaa. Samoin edesmennyt kuningatar Elisabet II oli aina täsmällinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät edes kaikki krooniset myöhästyjät ole samanlaisia. Useimmat eivät tee sitä tahallaan. On erilaisia ajanhallintaongelmia, joiden vuoksi niitä myöhästymisiä sattuu.
Osa kroonisista myöhästyjistä olisi mieluummin etuajassa paikalla kuin myöhästyisi. Toisille taas odottelu on myrkkyä.
On myös niitä, jotka myöhästyvät tahallaan. Usein he myöhästyvät aina saman verran.
2 tunnin myöhästyminen tunnin tapaamisesta on ohari.
Kerran myöhästyin puoli tuntia ystäväni tapaamisesta, kun bussi hajosi matkalla. Ystäväni ymmärsi tilanteen, mutta kertoi heti, että tapaaminen jää nyt lyhyeksi, koska hänen pitää olla seuraavassa paikassa kellonlyömällä X. Ymmärsin tilanteen. Näitä sattuu.
Ja kellokalleiksi haukkuvalle voin kertoa, että jollain voi olla sovittuja tapaamisia ja tapahtumia elämässä niin paljon, että kelloa ja kalenteria on pakko käyttää, jotta saisi kaikki asiat hoidettua. Ymmärrän toki, että joillekin elämä on paikasta toiseen haahuilua, eikä ole niin tarkkaa, missä on ja milloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon yleensä aina ajoissa töissä ja junissa ym mut kunnolla myöhässä tapaamisista ja sellasista. Ihan rehellisesti sanottuna myöhästyn koska voin, kyl mua yleensä odotellaan eikä enää vuosiin oo jaksettu edes huomauttaa asiasta ku kaikki tietää et se on mun tapa :D. Isommista jutuista kuin juhlat ym myöhästyn ihan tarkotuksella vähintään tunnin, jotenki tykkään siitä huomiosta jota sillä saa. Ajoissa tulijoita ei huomata.
Hyvä että joku teistä sentään on rehellinen eikä vetoa mihinkään kuvitteelliseen vammaan.
Höpö höpö, yän on selkeesti kirjoittanu joku muu kuin myöhästelijä. Trololloo...jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tuollainen ajanhallintaongelma. Olen juuri se, joka laskee, että matkaan menee vartti, joten lähden varttia vaille. - Kuitenkin ajantajustani ja laskelmasta toistuvasti puuttuu pukeminen, kävely parkkipaikalle, parkkipaikan etsiminen ja sieltä kävely tapaamispaikkaan. Tulen paikalle siis ylinopeutta ajaneena ja juoksemalla kolme minuuttia myöhässä.
Minua ei häiritse, jos joku oikeasti yrittää tulla paikalle ajoissa ja myöhästyy vähän. Sen sijaan harmittaa täysi piittaamattomuus, että sovittuna aikana ollaan vielä kotona tekemässä jotain muuta.
Oltiin eilen sovittu luistelutreffit klo 12.00 urheilukentälle. Meinattiin lapsen kanssa myöhästyä, joten kiireellä syötiin ja vähän hermostuinkin pukemisessa ja huusin lapselle, että sovituista kellon ajoista pidetään kiinni, eikä anneta toisten odottaa. Olumme pakkalla tasan kello 12. ja odottelimme autossa hetken, kun kaveriperhettä (äiti ja kaksi lasta) ei näkynyt. Sitten menimme luistelemaan. 12.30 soitin tuolle äidille, että jokohan kohta tulevat. Oli vielä kotona keittämässä perunoita, että heidän täytyy syödä ensin, menee reilu tunti...
No me luisteltiin vielä hetki ja lähdettiin kotiin. Valtava pettymys lapselle, kun ei ollutkaan kavereita ja ikävä kokemus sovittuun aikatauluun kiirehtimisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oltiin eilen sovittu luistelutreffit klo 12.00 urheilukentälle. Meinattiin lapsen kanssa myöhästyä, joten kiireellä syötiin ja vähän hermostuinkin pukemisessa ja huusin lapselle, että sovituista kellon ajoista pidetään kiinni, eikä anneta toisten odottaa. Olumme pakkalla tasan kello 12. ja odottelimme autossa hetken, kun kaveriperhettä (äiti ja kaksi lasta) ei näkynyt. Sitten menimme luistelemaan. 12.30 soitin tuolle äidille, että jokohan kohta tulevat. Oli vielä kotona keittämässä perunoita, että heidän täytyy syödä ensin, menee reilu tunti...
No me luisteltiin vielä hetki ja lähdettiin kotiin. Valtava pettymys lapselle, kun ei ollutkaan kavereita ja ikävä kokemus sovittuun aikatauluun kiirehtimisestä.
Olen siis itsekin joskus pari minuuttia myöhässä, mutta aina yritän tosissani ehtiä täsmällisesti. Sen sijaan tällainen täysi piittaamattomuus aikataulusta, vieläpä niin, että ei edes ilmoita, niin on mielestäni epäkunnioittavaa. Olisi tietysti pitänyt arvata, kun tulevat aina kyläänkin myöhässä.
sama
Vierailija kirjoitti:
Penny Lame kirjoitti:
Tää oli mulle lapsena, teininä ja vielä nuorena aikuisenakin todella paljon häpeää aiheuttava ongelma. En todellakaan kuulu niihin mulkeroihin joille ei ole muiden ihmisten ajalla mitään väliä - päin vastoin koen aina hirvittäviä tunnontuskia jos olen vaivaksi. Omalla kohdalla myöhästely johtui mt-puolen oireilusta - mihinkään ei voinut lähteä ennen kuin on varmistettu sata kertaa että kaikki on mukana eikä kämppä pala. Välillä myös sosiaalinen ahdistus sai lykkäämään viimeminuuttiin, mikä typerästi aiheutti lisää ahdistusta. Nykyisin olen kehittänyt systeemin eikä minua ole enää vuosiin joutunut odottelemaan. Sekin on mahdollista vaivannäöllä.
Minkälainen systeemi sinulla on?
Se on aika monimutkainen kyhäelmä, eikä useimmat osat ole millään lailla universaaleja juttuja joista voisi olla apua muille kuin itselleni. Mutta osa voi olla hyviä vikkejä, esimerkiksi se että nielee vain sen tosiasian että jos on sovittu aika, tapaaminen tms en vain tee sinä päivänä mitään muuta. Sillä tavalla voin alkaa järjestellä neurooseja paljon aiemmin, voin kuluttaa tuntejakin asiasta riippuen. Ja nielen myös sen että joudun itse odottelemaan sillä lähden niin varmistetun aikaisin että olen rutkasti ajoissa. Ainakin itselläni liittyy myöhästelyongelmaan myös se mistä muut ovat puhuneet: ajattelen että matkaan menee 20 minuuttia mutta en laske mukaan pukemista tai sitä että mitä jos bussi onkin myöhässä, tai niin ajoissa että menee nenän edestä enkä ehdikään kyytiin. Ahdistuneisuushäiriö oireilee myös kenkusti aina odotellessa joten sen välttely on yksi iso syy siihen miksi olen myöhästellyt. Nykyään nielen myös sen tosiasian että minä odotan joskus pitkänkin ajan kun olen tullut tapaamiseen vaikka puoli tuntia ennen. Matkailusta puhumattakaan - sitä odottelua! Onneksi on lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomionhakuisuutta. Yleensä noilla myöhästelijöillä on joku hassun hauska syy miksi taas kerran on varttitunnin myöhässä.
Vierailija kirjoitti:
Huomionhakuisuutta. Yleensä noilla myöhästelijöillä on joku hassun hauska syy miksi taas kerran on varttitunnin myöhässä.
Väärin. En halua huomiota. Olen usein muutaman minuutin myöhässä opiskelupsikan luennoilta. Hävettää julmetusti ja koetan hipsiä hiljaa paikalleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomionhakuisuutta. Yleensä noilla myöhästelijöillä on joku hassun hauska syy miksi taas kerran on varttitunnin myöhässä.
Väärin. En halua huomiota. Olen usein muutaman minuutin myöhässä opiskelupsikan luennoilta. Hävettää julmetusti ja koetan hipsiä hiljaa paikalleni.
Ja luulet ettei kukaan huomaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin eilen sovittu luistelutreffit klo 12.00 urheilukentälle. Meinattiin lapsen kanssa myöhästyä, joten kiireellä syötiin ja vähän hermostuinkin pukemisessa ja huusin lapselle, että sovituista kellon ajoista pidetään kiinni, eikä anneta toisten odottaa. Olumme pakkalla tasan kello 12. ja odottelimme autossa hetken, kun kaveriperhettä (äiti ja kaksi lasta) ei näkynyt. Sitten menimme luistelemaan. 12.30 soitin tuolle äidille, että jokohan kohta tulevat. Oli vielä kotona keittämässä perunoita, että heidän täytyy syödä ensin, menee reilu tunti...
No me luisteltiin vielä hetki ja lähdettiin kotiin. Valtava pettymys lapselle, kun ei ollutkaan kavereita ja ikävä kokemus sovittuun aikatauluun kiirehtimisestä.
Olen siis itsekin joskus pari minuuttia myöhässä, mutta aina yritän tosissani ehtiä täsmällisesti. Sen sijaan tällainen täysi piittaamattomuus aikataulusta, vieläpä niin, että ei edes ilmoita, niin on mielestäni epäkunnioittavaa. Olisi tietysti pitänyt arvata, kun tulevat aina kyläänkin myöhässä.
Hyvä konkreettinen esimerkki lapsellesi, miten kurjalta tuntuu, kun on sovittu jotain kivaa ja sitten toista osapuolta kiinnostaa enemmän mahansa täyttö perunoilla.
Inhoan myöhästelyä niin paljon, että olen laittanut välit poikki ihmisiin, jotka ei erota kello 11 kello 12:sta. Tuo luistelukenttätarina on just sellainen, jonka jälkeen poistaisin henkilön puhelinnumeron ja estäisin. Tuottavat vain harmitusta toisille.
Meidän työpaikan ylin pomo on adhd ja aina myöhässä. Tapaamisista, palavereista, edustustehtävistä jne. Ei osaa kelloa eikä kalenteria. Tohtorismies
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuollainen ajanhallintaongelma. Olen juuri se, joka laskee, että matkaan menee vartti, joten lähden varttia vaille. - Kuitenkin ajantajustani ja laskelmasta toistuvasti puuttuu pukeminen, kävely parkkipaikalle, parkkipaikan etsiminen ja sieltä kävely tapaamispaikkaan. Tulen paikalle siis ylinopeutta ajaneena ja juoksemalla kolme minuuttia myöhässä.
Minua ei häiritse, jos joku oikeasti yrittää tulla paikalle ajoissa ja myöhästyy vähän. Sen sijaan harmittaa täysi piittaamattomuus, että sovittuna aikana ollaan vielä kotona tekemässä jotain muuta.
Täällä toinen samanlainen. Ainakin ADHD:hen liittyy "aikaoptimismi". Todella todella tärkeitä tapaamisia varten on pakko olla erityisjärjestelyt.
Vierailija kirjoitti:
ON MONEEN MONEEN kertaan selitetty ettei kyse ole aikatauluongelmasta. Myöhästyminen tapahtuu. Tiede ei osaa selittää miksi, vielä.
Minä osaan. Myöhästelijät ovat kuspäitä jotka arvostavat omaa aikaansa muiden edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ON MONEEN MONEEN kertaan selitetty ettei kyse ole aikatauluongelmasta. Myöhästyminen tapahtuu. Tiede ei osaa selittää miksi, vielä.
Se ei tapahdu. Kukaan ei jähmetä sua varttitunniksi, tai mikä se aika nyt onkaan ja käynnistä sitten uudestaan. Aika ei myöskään sinun kohdallasi kulje nopeammin kuin muilla.
Vaan sinä ihan itse myöhästyt. Joko rupeat valmistautumaan liian myöhään tai alat tehdä jotain ihan muuta välillä ja unohdat ajankulun.
Kyllä jähmettää.
Mennyvittuun jo ääliö.
Myöhästykää rauhassa. Mulla on kirja siltä varalta, että tulee odostusaikaa.
Saatan joskus itsekin myöhästyä.