En ymmärrä naisia, jotka ei saa mitään iloa kauneudenhoidosta
Vaan kaikki on ensisijaisesti käytänöllistä ja mielellään mahdollisimman halpaa, hajutonta ja väritöntä.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä meikannut enkä pynttäytynyt.
Miehiä on piisannut ihan naturellinakin. Olen luonnonkaunis.
Tässä ei olekaan kyse meikkaamisesta ja "pynttäytymisestä". Ja kaikkein vähiten miehistä. Erikoista, että nämä asiat tulevat joillekin ensimmäisenä mieleen sanasta kauneudenhoito.
Ap
Et silti ole vastannut kysymykseen, että mitä se kauneudenhoito sitten pitää sisällään?
Kuorintoja, naamioita, seerumeita, puhdistustuotteita, voiteita, hiustenhoitotuotteita, jalkakylpyjä, kynsilakkaa jne.
Ap
Suurin osa noista on markkinointikikka että saavat enemmän rahaa. Fik
Osa harrastusksita voi olla, mutta kaikki ei. Itse harrastan asioita joissa voi nähdä oman kädenjäljen
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä yhdeltä transnaistrollilta. Siltä helvetin romuluiselta joka oli telkussa mummoraadin kanssa
Elena Vikström?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä meikannut enkä pynttäytynyt.
Miehiä on piisannut ihan naturellinakin. Olen luonnonkaunis.
Tässä ei olekaan kyse meikkaamisesta ja "pynttäytymisestä". Ja kaikkein vähiten miehistä. Erikoista, että nämä asiat tulevat joillekin ensimmäisenä mieleen sanasta kauneudenhoito.
Ap
Et silti ole vastannut kysymykseen, että mitä se kauneudenhoito sitten pitää sisällään?
Kuorintoja, naamioita, seerumeita, puhdistustuotteita, voiteita, hiustenhoitotuotteita, jalkakylpyjä, kynsilakkaa jne.
Ap
Siis puhdasta hölynpölyä noi kaikki. Ei sitä vanhempana enää kiinnosta. Ainakin multa on kadonnut kaikki mielenkiinto tuollaiseen. Nipin napin jaksan rasvata ihoa joskus mutta ei mitää seerumeitä eikä kuorintoja. Kuoriminen on iholle haitallistakin.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tykkäsin noin 40-vuotiaaksi asti. Sitten elämän uuvuttamana en enää laita paljon aikaa kauneuden hoitoon. Tietty johonkin juhliin ja tilaisuuksiin mutta muuten on alkanut se puunaaminen kyllästyttämään. Iän mukana tulee kaikenlaisia vaiheita, painotukset, arvot ja ajankäyttö muuttuvat.
Minä jaksan vieläkin, seitsemänkymppisenä, joka aamu tehdä kevyen meikin, kuten olen toiminut yli 50 vuotta. Kevyt meikki tarkoittaa: kulmakarvat ojennukseen geelillä (mulla on vieläkin tuuheat kulmakarvat, joita en ole onneksi koskaan nyppinyt ohuiksi); vähän ripsiväriä (ripsiä olen taivutellut vasta pari vuotta, koska iän myötä ripset ovat harventuneet); päivävoide + kevyt meikkivoide, jota sitäkään en ole käyttänyt kuin pari viimeistä vuotta ja lopuksi vähän huulikiiltoa. Mihinkään kalliisiin ihmevoiteisiin en ole milloinkaan rahojani tuhlannut... ne ovat puhdasta humpuukia. Kasvojen ikääntymismuutokset on vain hyväksyttävä, tai käännyttävä luotettavan plastiikkakirurgin puoleen.
Kuorinnat ja naamiot jaksan laittaa joskus ja jouluna, yleensä saunan yhteydessä. Hiukset värjään kasviväreillä, kampaajalla jaksan käydä pari kertaa vuodessa, mutta hiukset ylettyvät yli puoleen selkään ja ovat luonnonkiharat eli kampaajalle ei tarvetta. Hiusöljyä kuluu kyllä...
Kulmat pidän värjättynä, kosteusvoide ja ihoöljy kuuluvat jokapäiväiseen elämään, samoin kasvovesi jne. Kotoa poistuessa kevyt meikki naamaan ja punaista huulipunaa, se saa harmaimmankin naaman näyttämään fressimmältä.
En voi sanoa varsinaisesti nauttivani näistä toimenpiteistä, saatikka esimerkiksi säärten vahauksesta, mutta ne kuuluvat elämään vähän samaan tapaan kuin hampaiden pesu.
Mielestäni on yleistä kohteliaisuutta, ettei kulje ympäri ihmisten ilmoilla sen näköisenä kuin ilmeisesti suurin osa täällä kirjoittavia.
Varmaan ihanaa markkinoijien kannalta, että on tuollaisia i d i o o t t i asiakkaita, jotka ostaa vaikka saippuavettä pullossa kun se oikein markkinoidaan.
Misellivesi =saippuavesi. Seerumi=hajustettu vesi pipetissä.
siinä on tik-tokit tehneet tehtävänsä :) toki itsekin milleniaalina tuli alle 20v rasvattu reisiä vimmatusti selluliittivoiteilla, todellakaan tarvetta ei ollut :D ja oltu s-kokoisena muka siinä lihomisen rajamailla. Nyt on kehopositiivisuus mutta 20-osaiset ihonhoitorutiinit. Juuri taisi olla ilta-sanomissa se geelilappujen testi jonka piti vähentää aamuturvotusta silmien alla..spoileri: yksikään ei toiminut ja pakastimeen laitetut lusikat olivat tehokkaampia.
Vierailija kirjoitti:
Kuorinnat ja naamiot jaksan laittaa joskus ja jouluna, yleensä saunan yhteydessä. Hiukset värjään kasviväreillä, kampaajalla jaksan käydä pari kertaa vuodessa, mutta hiukset ylettyvät yli puoleen selkään ja ovat luonnonkiharat eli kampaajalle ei tarvetta. Hiusöljyä kuluu kyllä...
Kulmat pidän värjättynä, kosteusvoide ja ihoöljy kuuluvat jokapäiväiseen elämään, samoin kasvovesi jne. Kotoa poistuessa kevyt meikki naamaan ja punaista huulipunaa, se saa harmaimmankin naaman näyttämään fressimmältä.
En voi sanoa varsinaisesti nauttivani näistä toimenpiteistä, saatikka esimerkiksi säärten vahauksesta, mutta ne kuuluvat elämään vähän samaan tapaan kuin hampaiden pesu.
Mielestäni on yleistä kohteliaisuutta, ettei kulje ympäri ihmisten ilmoilla sen näköisenä kuin ilmeisesti suurin osa täällä kirjoittavia.
Jos käyn aamulla suihkussa, ja kampaan hiukset ja puen siistit vaatteet, niin miten en ole kohtelias? Lisäksi mulla on heleä iho ja olen nuori. Miksi pitäis kuoria iho ja laittaa jotain tököittä naamaan?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä meikannut enkä pynttäytynyt.
Miehiä on piisannut ihan naturellinakin. Olen luonnonkaunis.
Tässä ei olekaan kyse meikkaamisesta ja "pynttäytymisestä". Ja kaikkein vähiten miehistä. Erikoista, että nämä asiat tulevat joillekin ensimmäisenä mieleen sanasta kauneudenhoito.
Ap
Pakko sanoa tähän väliin. Ihmettelin kommenteissa samaa itsekin. Sana "mies" toistuu vähän väliä. Sitäkö varten muka itseään pitäisi laittaa?
Itse olen nainen joka laittaa aikalailla joka päivä edes sen ripsarin, muutenkin pidän itsestäni huolta terveellisillä elämäntavoilla. Mutta haloo! Ei tulisi mieleenikään tehdä sitä jonkun satunnaisen, tai KENENKÄÄN miehen takia. Pidän itsestäni huolta ja laittaudun koska oloni on niin mukavampi. Jos saan miehiltä kommenttia niin tämä pätee: äkkiä karkuun, ei voisi vähempää kiinnostaa miesten katseet tai kommentit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä on, että ei voi sietää hajustettuja tuotteita ja pitää elämästään yksinkertaisemmalla tavalla? On ihanan helppoa kun ei joudu ikinä kuluttamaan aikaansa itselle turhien asioiden miettimiseen ja hankkimiseen. Nykyään Hienoa suomalaista shampootakin saa hajustamattomana ja siihen on hajustamaton hoitoaine kaverina. Kun on käsittelemätön tukka, se hoituu noilla.
Muutenkaan en usko kaikkia kosmetiikkaväittämiä. Siksi minulle puhdistus, kosteutusta ja aurinkosuoja ovat riittävät ihonhoitotoimrt kun iho ei ole sairas.Ei siinä mitään pahaa olekaan, mutta minusta tuo on ankeaa.
Ap
Minusta taas on ankeaa saada hengenahdistusta hajustetuista tuotteista.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä meikannut enkä pynttäytynyt.
Miehiä on piisannut ihan naturellinakin. Olen luonnonkaunis.
Tässä ei olekaan kyse meikkaamisesta ja "pynttäytymisestä". Ja kaikkein vähiten miehistä. Erikoista, että nämä asiat tulevat joillekin ensimmäisenä mieleen sanasta kauneudenhoito.
Ap
Pakko sanoa tähän väliin. Ihmettelin kommenteissa samaa itsekin. Sana "mies" toistuu vähän väliä. Sitäkö varten muka itseään pitäisi laittaa?
Itse olen nainen joka laittaa aikalailla joka päivä edes sen ripsarin, muutenkin pidän itsestäni huolta terveellisillä elämäntavoilla. Mutta haloo! Ei tulisi mieleenikään tehdä sitä jonkun satunnaisen, tai KENENKÄÄN miehen takia. Pidän itsestäni huolta ja laittaudun koska oloni on niin mukavampi. Jos saan miehiltä kommenttia nii
Minä en koskaan meikkaa ja mulla on rakastava mies ja hyvä parisuhde. Meikit ja miehen rakkaus ei liity toisiinsa
Vierailija kirjoitti:
Kuorinnat ja naamiot jaksan laittaa joskus ja jouluna, yleensä saunan yhteydessä. Hiukset värjään kasviväreillä, kampaajalla jaksan käydä pari kertaa vuodessa, mutta hiukset ylettyvät yli puoleen selkään ja ovat luonnonkiharat eli kampaajalle ei tarvetta. Hiusöljyä kuluu kyllä...
Kulmat pidän värjättynä, kosteusvoide ja ihoöljy kuuluvat jokapäiväiseen elämään, samoin kasvovesi jne. Kotoa poistuessa kevyt meikki naamaan ja punaista huulipunaa, se saa harmaimmankin naaman näyttämään fressimmältä.
En voi sanoa varsinaisesti nauttivani näistä toimenpiteistä, saatikka esimerkiksi säärten vahauksesta, mutta ne kuuluvat elämään vähän samaan tapaan kuin hampaiden pesu.
Mielestäni on yleistä kohteliaisuutta, ettei kulje ympäri ihmisten ilmoilla sen näköisenä kuin ilmeisesti suurin osa täällä kirjoittavia.
Minusta taas on yleistä kohteliaisuutta olla laittamatta hajusteita.
Suurin osa rutiineista on melko puuduttavia. Enpä ole koskaan ajatellut, että nauttisin niistä. Se on vaan itsestäänselvä asia, että tietyt asiat tehdään säännöllisesti. Hoidetaan kynnet ja hiukset ja sheivataan ja nypitään.
Ei olisi kiva olla ihan täysin luonnontilassa. Joskus tulee kokeiltua, mutta kainalokarvat katoaa aika nopeasti. Ne on törkeät naisella.
Meikit on tilaisuuden mukaan, yleensä ilman. Ne menee rutiinilla kun on tuhrannut pikkutytöstä asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tykkäsin noin 40-vuotiaaksi asti. Sitten elämän uuvuttamana en enää laita paljon aikaa kauneuden hoitoon. Tietty johonkin juhliin ja tilaisuuksiin mutta muuten on alkanut se puunaaminen kyllästyttämään. Iän mukana tulee kaikenlaisia vaiheita, painotukset, arvot ja ajankäyttö muuttuvat.
Minä jaksan vieläkin, seitsemänkymppisenä, joka aamu tehdä kevyen meikin, kuten olen toiminut yli 50 vuotta. Kevyt meikki tarkoittaa: kulmakarvat ojennukseen geelillä (mulla on vieläkin tuuheat kulmakarvat, joita en ole onneksi koskaan nyppinyt ohuiksi); vähän ripsiväriä (ripsiä olen taivutellut vasta pari vuotta, koska iän myötä ripset ovat harventuneet); päivävoide + kevyt meikkivoide, jota sitäkään en ole käyttänyt kuin pari viimeistä vuotta ja lopuksi vähän huulikiiltoa. Mihinkään kalliisiin ihmevoiteisiin en ole milloinkaan rahojani tuhlannut... ne ovat puhdasta humpuukia.
Pitää kunnioittaa. Hienoa lukea, että joku jaksaa nähdä vaivaa. Se on kuitenkin myös muiden huomioimista ja kunnioittamista, että edustaa siistinä ja nättinä. Siinä ei koskaan ajatella vain itseä.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa rutiineista on melko puuduttavia. Enpä ole koskaan ajatellut, että nauttisin niistä. Se on vaan itsestäänselvä asia, että tietyt asiat tehdään säännöllisesti. Hoidetaan kynnet ja hiukset ja sheivataan ja nypitään.
Ei olisi kiva olla ihan täysin luonnontilassa. Joskus tulee kokeiltua, mutta kainalokarvat katoaa aika nopeasti. Ne on törkeät naisella.
Meikit on tilaisuuden mukaan, yleensä ilman. Ne menee rutiinilla kun on tuhrannut pikkutytöstä asti.
Mä en koe tarvetta hoitaa kynsiäni muuten kuin leikkaamalla ne riittävän lyhyiksi. Tykkään kynsistäni luonnontilassa paljon enemmän kuin lakattuina. Lakkaa kun pitää koko ajan varoa, ettei se ala lohkeilla. Ja kun lakan on poistanut, kynteni ovat pehmeät! Minusta kynsien pitäisi olla suhteellisen kovat, ei pehmeät.
Miksi sheivataan? En esittele kainaloitani enkä alakertaani kenellekään muulle kuin miehelleni. Kerran nypin kaiken pois alakerrasta häntä varten, mutta hän suhtautui siihen melkein välinpitämättömästi, joten en vaivautunut toiste. Lisäksi alakertani hankautuu kuivaksi ja kipeäksi ilman karvoja. Kainalot sheivaan silloin, kun puska alkaa olla niin tuuhea, ettei antiperspirantti enää osu ihoon.
Mulla pitkät punertavat hiukset. Välillä lisään hennaa. Kulmat+ripset kestovärjäys itse. Naamaan ja kroppaan kosteusvoidetta ja välillä jojobaöljyä. Näillä menty aikuisikä. Liikun paljon ja syön terveellisesti. Aviossa 20v. Nyt oon 50v. enkä ole ainakaan vanhemman näköinen kuin nämä, jotka ns. hoitavat kauneuttaan. 😁
Naisia ei voi mitenkään rinnastaa keskenään. Monet naiset ovat enemmän lähellä miehiä kuin toisiaan. Naisena en tunne miten yhteyttä tai ymmärrä suurta osaa naisista ja se on normaalia.
Jos tarkoitat kauneudenhoidolla meikkaamista, tekoripsiä,-kynsiä jne, niin joo ei kiinnosta. Tykkään kyllä pitää huolta itsestäni, syödä terveellisesti, liikkua ja nukkua tarpeeksi, pukeudun sopiviin vaatteisiin jne. Käytän luonnonkosmetiikkaa kuten hamppu- tai arganöljyä kasvojen iholle, laventeili ja ruusuvettä. Todellista kauneudenhoitoa on pitää huolta itsestä kokonaisvaltaisesti, ei maskata itseään maalien ja feikkijuttujen uumeniin.
Saan kehuja luonnonkauniista ulkonäöstäni sekä naisilta että miehiltä, joten en vain kuvittele että näytän hyvältä. Sitä paitsi mitä merkitystä loppupeleissä on, mitä muut ulkonäöstäni on? Vaikka tottakai kehut tuntuvat hyvältä kenelle vaan, tärkeintä kuitenkin on, että on hyvä olo itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa rutiineista on melko puuduttavia. Enpä ole koskaan ajatellut, että nauttisin niistä. Se on vaan itsestäänselvä asia, että tietyt asiat tehdään säännöllisesti. Hoidetaan kynnet ja hiukset ja sheivataan ja nypitään.
Ei olisi kiva olla ihan täysin luonnontilassa. Joskus tulee kokeiltua, mutta kainalokarvat katoaa aika nopeasti. Ne on törkeät naisella.
Meikit on tilaisuuden mukaan, yleensä ilman. Ne menee rutiinilla kun on tuhrannut pikkutytöstä asti.Mä en koe tarvetta hoitaa kynsiäni muuten kuin leikkaamalla ne riittävän lyhyiksi. Tykkään kynsistäni luonnontilassa paljon enemmän kuin lakattuina. Lakkaa kun pitää koko ajan varoa, ettei se ala lohkeilla. Ja kun lakan on poistanut, kynteni ovat pehmeät! Minusta kynsien pitäisi olla suhteellisen kovat, ei pehmeät.
Miksi sheivataan? En esittele kainaloitani enkä alakertaani kenellekään muulle kuin miehelleni. Kerran nypin kaiken pois alakerrasta häntä varten, mutta hän suhtautui siihen melkein välinpitämättömästi, joten en vaivautunut toiste. Lisäksi alakertani hankautuu kuivaksi ja kipeäksi ilman karvoja. Kainalot sheivaan silloin, kun puska alkaa olla niin tuuhea, ettei antiperspirantti enää osu ihoon
Ilmeisesti miehiä varten?
Ap
Kuulostaa siltä yhdeltä transnaistrollilta. Siltä helvetin romuluiselta joka oli telkussa mummoraadin kanssa