Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suojaako korkea koulutus alzheimeriltä?
19.02.2025 |
Olen työskennellyt pitkään hoitoalalla. Aina toitotetaan, että korkea koulutus ehkäisee alzheimerin tautia? Mitä olette mieltä, pitääkö se paikkaansa?
Olen hoitanut varmaan satoja muistisairaita. Paljon on myös ihmisiä, ketkä ovat maanviljelijöitä, siivoojia, perushoitajia, kotiäitejä tms. Kuitenkin siihen aikaan, mitä tuo ikäluokka on ollut nuorena, niin ei silloin ollut mahdollisuuksia monellakaan käydä kouluja. Ei sellaiseen ollut varaa.
Olen hoitanut myös alzheimeriin sairastuneita lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia, mitkä ovat korkeammin koulutettuja.
Mitä olette mieltä, onko teidän mielestä korkeammin koulutetut paremmin turvassa alzheimeriltä?
Kommentit (54)
Kun on hyvä fyysinen kunto niin jaksaa elää pidempään vaikka aivot on jo reikäjuustoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan korkea kolesteroli. Aivot tarvitsevat rasvaa ja maailman pisimpään eläneillä ihmisillä on ollut korkea kolesteroli.
Nimenomaan lihan ja eläinrasvan syönti suojaa aivoja. Kasvikset ja hiilarit on pahasta.
Alzheimer näkyy viipalekuvissa, korkea koulutus tai älykkyys ei näy.
Höppänöitymistä voi estää mutta ei aivosairautta. Korkea kolesteroli näkyi alz- tutkijan mielestä olevan yksi riski, diabetes, perinnöllisyys.
Kannabis suojaa alzheimeriltä, mikä on kyllä jännä juttu kun se muutoin vaikuttaa lähimuistiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan korkea kolesteroli. Aivot tarvitsevat rasvaa ja maailman pisimpään eläneillä ihmisillä on ollut korkea kolesteroli.
Juuri oli lehdissä akz-tutkijan haasatgelusta juttu. Olikohan hesarissa vai ip-lehdissä. Korkea kolesteroli on riski. Alzheimerissahan aivoihin tulee valkoinen kerrostuma.
Eli hän, kolesterolija verenpaineet ja sokerit kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läskinsyöjät on rasittavia päähänpinttymineen. He oikeesti luulevat että köyhät isoisänsä vetelivät kilon päivässä lihaa kuten hekin. Kyllä se pettu ja ruis olivat tavallisempia. Työ oli tietysti kovaa, ei tarvinnut kuntosaleilta laitella kuvia. Söin laatan munia ja 500 g lihaa aamulla, treeni sujui hyvin.
Itse ajattelen asiaa tilastollisesti. Todennäköisyys sairastua riippuu monesta tekijästä joiden merkitys on yksilöllisesti painottunut. Terveelliset elämäntavat tuskin lisäävät riskiä sairastua. Mutta eivät myöskään takaa sitä etteikö voisi sairastua. Lähisukulaiseni sairastui alle 70v, vaikka eli koko elämänsä terveellisesti. Ei polttanut ja alkoholin käyttö oli hyvin kohtuullista. Söi monipuolisesti ja liikkui säännöllisesti. Verenpaine ja kolesteroliarvot kunnossa ja muutenkin perusterve. Hän oli keskimääräistä korkeammin koulutettu. Eläkkeelle päästyään jatkoi liikkumista sekä harrasti ristikoita ja sudokuita. Myös sosiaalinen puoli oli kunnossa, ei siis ollut mikään erakko.
Entä sitten perimä? Mitään todettua Alzheimeria ei suvussa ole ollut. Mutta hänen äitillään ns. "muisti pätki" kuolinvuoteellaan tai muuten vaan pidettiin "vanhuuden höperönä" tms. Vielä reilu 20 vuotta sitten ei vielä diagnosoitu tällaista määrä muistisairauksia kuin tänä päivänä.
Tuurista se on kiinni ja tietyt asiat lisäävät todennäköisyyttä sairastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taudin syytä ei tunneta, mutta sitä voi ehkäistä tarjoamalla aivoille puuhaa ja noudattamalla terveitä elämäntapoja.
Ensin kerrot jotain ja sitten perut.
Ei taudin ehkäisy liity taudin syihin mitenkään. Kondomikaan ei ehkäisykeinona poista siittiöiden olemassaoloa ja niiden tarkoitusta. Ja raskauden ehkäisyyn on muitakin keinoja.
Huonot elintavat ja vähäinen aivojen käyttö ei myöskään automaattisesti johda Alzheimerin syntyyn.
Helsingin sanomissa oli paperilehdessä tällä viikolla juttu. En pysty linkittämään. Löytyyhän se netistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistisairaan ensi oireita ovat yleensä sanojen puuttuminen. Kun pitää hakea jotain sanaa, se ei vaan tule mieleen. Tällaisissa tilanteissa älykkäät sekä korkeasti koulutetut muistisairaat saattavat pärjätä paremmin kuin vähemmän koulutetut. He löytävät näppärästi kieroilmaisun sanalle, jota hakevat. Heidän sanavarastonsakin on luultavasti laajempi, mikä helpottaa ilmaisua. Eli heidän kohdalla muistisairautta ei alkuun heti huomaa. No viimeistään silloin kun pitäisi ajokortti uusia ja muistitesti ei menekään aivan putkeen tai muuten alkaa käyttäytymään oudosti. Eli korkeakoulutus saattaa luoda illuusion pienemmästä riskistä sairastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suvussani on paljon muistisairauksia. Ei niitä näytä suojaavan mikään. Kaksi setääni olivat korkeakoulutettuja ja aktiivisia ihmisiä. Kielitaitoa löytyi. Eivät juoneet tai polttaneet. Seuraelämääkin oli molemmilla paljon eli eivät viettäneet yksinäistä elämää.
Sitten oli mun isä. Ihan hyvässä työssä hänkin, ja liikunta oli osa päivittäistä elämää. Hän tosin sairastui alkoholismiin, mutta yhtään aiemmin ei muistisairaus häneen iskenyt kuin veljiinsä.
Isän siskokin oli muistisairas. Hän taisi olla kotiäitinä tai puuhasi jotain pientä. Suppeaa elämää eli verrattuna veljiinsä. Eli n.5 vuotta pidempään, mutta oli myös pitkään vuodepotilaana (veljensä eivät olleet kuin muutaman kuukauden).
OT. Loput isän sisaruksista joko kuoli syöpään tai onnettomuudessa. Yhdellä on MS-tauti ja yksi elää. Aikamoiset geenit isän puolelta!
Vierailija kirjoitti:
Kun on hyvä fyysinen kunto niin jaksaa elää pidempään vaikka aivot on jo reikäjuustoa.
En silti haluaisi, että pää on höttöä mutta jalat toimii. Mun sukulainen lähti syysmyrskyssä t-paita päällä kävelylle. Ei sellaisessa elämässä ole mitään mieltä.
Äiti kuoli muista syistä, mutta pää toimi viimeiseen päivään asti. Oli se minusta parempi. Hänkin sai lohtua kun oltiin siinä vierellä juttelemassa. Kaikesta pystyi puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä aivoja voi liikuttaa muukin kuin korkeakoulutus. Sanaristikot, lukeminen, kielten opiskelu, pelit, luonnossa vaeltelu, askartelu, käsityöt......
Nämä ovat hyviä kyllä, mutta eivät ehkä tarpeeksi. Ihan selvä juttu, että virikkeiden puute ja pelkkä passiivinen tv:n tuijottaminen edesauttaa sairastumista. Vanhempien ihmisten kohdalla, joilla on jo muutenkin samanlaisia muutoksia aivoissa kuten Alzheimer potilailla, tämän huomaa selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni presidenteistämme on saanut Alzheimerin taudin.
Myöhään tosin.
Kekkosen sairaus oli kai aivoverenkiertoon liittyvä?
Vierailija kirjoitti:
Helsingin sanomissa oli paperilehdessä tällä viikolla juttu. En pysty linkittämään. Löytyyhän se netistäkin.
Et sitten osaa kuitenkaan referoida, että mitä siinä luki?
Tämän päivän helsingin sanomissa on laajempana juttu kuin pari päivää sitten titkijan haastattelussa.
Siis tuo salaliittoteoreetikkojen "korkea kolesteroli hyväksi" ainakin kumoutuu. Vasta yks ketokurssien myyjäkin kertoi alzheimerin tulevan statiineista ja lihansyöjillä ei ole tautia.
No omat kannattajansa kaikki eivät ostaneet mielipiteitään niin poisti sen sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin sanomissa oli paperilehdessä tällä viikolla juttu. En pysty linkittämään. Löytyyhän se netistäkin.
Et sitten osaa kuitenkaan referoida, että mitä siinä luki?
En jaksa näpytellä niin paljon. Tänään samat asiat aukeamalla hesarissa.
No pääkohdat: ruokavalio pehmeät hyvät rasvat, ravitsemussuositusten mukaisia.
2. Liikunta
3.aivojumppa, lieventää myöhemmin oireita
4. Sosiaalinen aktiivisuus
5. Sydänterveys, korkeat kolesteroli, verenpaine ja sokeriarvot ja lihavuus. Kuulo ja näkö.
Ravintolisistä ei tutkittua hyötyä
Alue: Aihe vapaa
Ja monet tehneet paljon käsitöitä, ristikoita, opettajilla usein hallussa hyvin kielet. Joku alzheimeriin sairastunut osaa soittaa pianoa/haitaria tms. Kyllä siinä on varmasti käytetty ja raksutettu aivoja. Aivan eri tavalla kun nykyään, kun ennen vanhaan ei ollut televisioitakaan kuin vasta myöhemmin saati älypuhelimia, jotka esim minutkin tällä hetkellä passivoi.