Suojaako korkea koulutus alzheimeriltä?
Olen työskennellyt pitkään hoitoalalla. Aina toitotetaan, että korkea koulutus ehkäisee alzheimerin tautia? Mitä olette mieltä, pitääkö se paikkaansa?
Olen hoitanut varmaan satoja muistisairaita. Paljon on myös ihmisiä, ketkä ovat maanviljelijöitä, siivoojia, perushoitajia, kotiäitejä tms. Kuitenkin siihen aikaan, mitä tuo ikäluokka on ollut nuorena, niin ei silloin ollut mahdollisuuksia monellakaan käydä kouluja. Ei sellaiseen ollut varaa.
Olen hoitanut myös alzheimeriin sairastuneita lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia, mitkä ovat korkeammin koulutettuja.
Mitä olette mieltä, onko teidän mielestä korkeammin koulutetut paremmin turvassa alzheimeriltä?
Kommentit (54)
Ei suojaa.
Mä olen hoitanut ikänsä terveellisesti elänyttä ja korkeasti koulutettua azlheimeria sairastanutta. Työnsä oli vaativaa ja vaati aivoilta paljon. Hoikka ihminen joka liikkui paljon. Sairastui varmaan jo ennen eläkeikää koska töissä jo lopulta huomattu asia.
Jos on syntymästään lahjakas niin, että on hyvä muisti, se ohjaa opintoihin. Kaikki me saadaan samat mahdollisuudet opiskella, mutta hyvä muisti on ehtona sille, että kannattaa lähteä korkeakouluun.
Sitten ollaan lääkäreitä, joilla on hyvä muisti. Se näkyy tuloksissa kehdosta hautaan.
Noissa joissain lehdissä on usein alz-potilaiden ja omaisten kertomuksia. Kyllä niissä on kaikista ammateista ja varallisuustasosta sairaita ja omahoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Jos on syntymästään lahjakas niin, että on hyvä muisti, se ohjaa opintoihin. Kaikki me saadaan samat mahdollisuudet opiskella, mutta hyvä muisti on ehtona sille, että kannattaa lähteä korkeakouluun.
Sitten ollaan lääkäreitä, joilla on hyvä muisti. Se näkyy tuloksissa kehdosta hautaan.
Jos aivot kasvaa sitä valkuaista tai mitä se alzin kuvissa näkyvä on, ei lääkäriyskään suojele. Tai verenkierrossa vikaa, muissa muistihäiriöissä.
Alz ei ole pelkkä muisti, se vie puhekyvyn, liikuntakyvyn, kyvyn osata käyttää lusikkaa, tuhoaa pikkuhiljaa kainen toi.innan ruuan sulatusta ja nielemistä .ten.
Isäni oli erittäin liikunnallinen ja sairastui alzheimerin tautiin. Liikunnan harrastaminen pitää hänet varmaan vieläkin elossa, vaikka elämä on ollut surkeaa viime vuodet hoitokodissa. Joten liikunnan harrastaminen on tässä tilanteessa tuonut kenties lisävuosia elämään, mutta minkälaiseen elämään...
Voi että kun ihmisillä menee taas sekaisin mikä ero on suojaamisella ja estämisellä. Sama kuin väittäisi ettei turvavyö suojaa kolarissa, kun joku kuoli vaikka käytti turvavyötä. Kyse on todennäköisyyksistä, ei 100% estosta.
Huomaa ettei useimmilla kommentoijilla ainakaan ole sitä korkeakoulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Kun on hyvä fyysinen kunto niin jaksaa elää pidempään vaikka aivot on jo reikäjuustoa.
Kun aivot tuhoutuu, menee liikuntakyky ja joutuu vuodepotilaaksi. Sitten kun aivot käskee kroppaa lopettaa syömisen, siinä ei fyysinen kunto paljon enää auta. Max 2-3 viikkoa siitä kun syöminen ja juominen loppuu...
Vierailija kirjoitti:
Kun on hyvä fyysinen kunto niin jaksaa elää pidempään vaikka aivot on jo reikäjuustoa.
Kyllä se kunto vain alkaa nopeasti laskea. Ei siinä vain aivot ole reikäjuustoa vaan tauti vaikuttaa myös puhekykyyn, fyysiseen jaksamiseen, vartalon hallintaan.
Sinun se pitäisi tietää, jos olet pitkään hoitoalalla työskennellyt ja oletettavasti työssäsi tavannut sekä korkeastikouluttautuneita että Alzheimerintautiin sairastuneita.
Tuli mieleen pari korkeastikouluttautunutta ja hyvässä sosiaalisessa asemassa ollut presidenttiämme. Sitä emme tiedä, oliko syynä Alzheimer vai joku muu.
Olen miettinyt samaa. Minulla on molemmat vanhemmat akateemisia ja molemmilla on alzheimer nyt yli 80-vuotiaana. Tuskin se korkeakoulutus suojaa alzheimerilta. Tämä toki vaatisi laajemman tutkimuksen ja otannan, että voitaisiin tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.
Korkeakoulutetut ovat useammin stressaavissa ja verenpainetta nostattavissa ammateissa, mikä taas on yksi muistisairauksien riskitekijä.
On se yksi suojaavista tekijöistä. Mutta ei se silti sitä tarkoita, etteikö korkeakoulutettukin voisi saada Alzheimeria. Riippuu ihan muista tekijöistä.
Sisareni sai 50-vuotiaana alzheimerin taudin. Laiha, fyysistä työtä tekevä, vapaa-ajalla miehensä mukana metsästämässä, kalastamassa , hiihtämässä. Luki paljon myös. Seurallinen kunnes harhaisuus alkoi.