Miten kohdella ujoa työkaveria lounaalla?
Ujot ja sosiaalisia tilanteita pelkäävät: miten toivotte, että teitä kohdeltaisiin työpaikan sosiaalisissa tilanteissa esim. lounaalla?
Meillä on töissä tapana käydä jossain lounasravintolassa 5-10 ihmisen porukalla. Joukossa on yksi hiljainen ihminen, joka ei koskaan oma-aloitteisesti puhu mitään sosiaalisissa tilanteissa. Muut ovat suulasta porukkaa (miehiä ja naisia) ja juttu lentää.
Jos tältä hiljaiselta kysyy jotain, vaikka miten viikonloppusi meni, niin hän näyttää jotenkin menevän hieman pois tolaltaan ja vastaaminen on vaikeaa. Olisiko vaan parempi jättää hänet rauhaan?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No työpaikan jutut olivat luokkaa: linda lampeniuksen huumesekoilut, miten rahoittaa lasten jalkapalloleiri, ostakaa minulta kananmunia, olipa hauskaa viikonloppuna kännissä/lavatansseissa, voi voi kun kaikki on paskaa ja kurjaa, monologi jostain luomesta, muistellaan vanhoja aikoja, jne. Ei minulla ole mitään annettavaa tuollaisiin aiheisiin ja omat harrastukset sellaisia, joista en juuri välitä puhua varsinkaan tuollaisille, joiden elämä pyörii iltiksen ja lasten ympärillä. En siis ole edes ujo, porukka oli vaan ihan eri aaltopituudella eikä heidän juttunsa kiinnostaneet minua tippaakaan, eikä huvittanut jakaa omia :D
Eli minun vinkkini on että antakaa olla. Hän voi silti toivoa teille hyvää, vaikka ette pystyisikään häntä viihdyttämään. Ja saattaa avata suunsa auki joskus, jos aihe on sopiva
No sinun itsetunto-ongelmasi eivät ole minun ongelmani. En ole sanonut että minun kiinnostuksenkohteeni olisivat "ylempiä" kuin toisten :) hankalaksi menee jos erilaisuus tulkitaan noin ilkeämielisesti, itse kun en ilkeästi muista ajattele
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän sinusta jotenkin friikki jota pitää kohdella eri tavalla kuin muita ihmisiä? Kuten sanottiin, peruskäytöstavat. Ei hänestä tarvitse sen enempää hikeä ottaa.
Peruskäytöstapoihin kuuluu koko seurueen huomiointi keskustelussa.
Huomiota voi antaa myös siten ettei vedä toista väkisin mukaan keskusteluun, eli huomioit sen toisen persoonan, etkä yllättäen ja odottamatta lyö märkkää turbaani vasten hänen kasvojaan vetäen hänet mukaan keskustelun josta hän ei ole kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Kysy jotain helppoja kysymyksiä. Ujot ihmiset yleensä rohkaistuvat puhumaan kun saavat osallistua keskusteluun omaan tahtiinsa ja kokevat saavansa positiivisia reaktioita. Pahinta on jos alkaa huomauttelemaan jonkun vähäpuheisuudesta ja hiljaisuudesta.
Juuri näin minäkin neuvoisin. Kyllä tai ei - kysymyksillä tai yhdellä sanalla vastattavilla kysymyksillä voisi aloittaa. Juttelu kahden kesken on myös helpompaa kuin isossa porukassa, jossa ihmisille on jo muotoutuneet tietynlaiset roolit.
Tuli tässä mieleen, että itsellä ainakin on elämässä aika paljon ongelmia ja mieluummin olen hiljaa kun ei ole oikein mitään iloisia kuulumisia.
Ihmiset hassusti hiljentyy jos suoraan kerron että menee päin veetä, lääkäri kertoi mahdollisesta syövästä, mielenterveys rakoilee pahasti, ajatukset on itsetuhoisia ja olen vähän väliä lamaannuttavissa kivuissa mihin en saa hoitoa enkä tahtois jaksaa.
Itse en tässä tilanteessa jaksaisi mitään pinnallisuuksia kun on aika paljon mielessä aika vakavia asioita ja ihmiset ei kai osaa suhtautua ja puhua tämmöisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan ystävällinen ja tervehdi. Me tullaan kyllä itse juttelemaan kun uskalletaan. Ja juttele mieluummin kahdenkesken kuin porukassa, seurassa oleminen on muutenkin ahdistavaa.
Tosin pitää myös hyväksyä sekin,että aina ei vaan kemiat kohtaa ja se ujo saattaa olla erakko, joka ei edes pidä ihmisistä.
Onko sellaisen ihmisvihaajamöllin pakko tunkeutua lounasporukkaan mukaan?
Harvemmin ne tunkeutuu :D enemmänkin suostuu paineen alla.
Vaikea uskoa että ihmisvihaajaa kukaan painostaisi osallistumaan yhtään mihinkään.
Pitäisi varmaan möllin kasvattaa selkäranka ja sanoa rehelliseti ettei halua viettää aikaansa ihmisten seurassa. Ei tarvitse häntä si
Hohhoijaa. Ihmisiä on erilaisia, ei kaikki ole suupaltteja mutta ei se myöskään tarkoita että olisi joku ihmisvihaaja. Työpaikoilla on myös eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Ei parikymppisellä lapsettomalla sinkkumiehellä ja 35+ pikkulasten äidillä välttämättä ole kovinkaan paljon yhteistä työn ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan ystävällinen ja tervehdi. Me tullaan kyllä itse juttelemaan kun uskalletaan. Ja juttele mieluummin kahdenkesken kuin porukassa, seurassa oleminen on muutenkin ahdistavaa.
Tosin pitää myös hyväksyä sekin,että aina ei vaan kemiat kohtaa ja se ujo saattaa olla erakko, joka ei edes pidä ihmisistä.
Onko sellaisen ihmisvihaajamöllin pakko tunkeutua lounasporukkaan mukaan?
Harvemmin ne tunkeutuu :D enemmänkin suostuu paineen alla.
Vaikea uskoa että ihmisvihaajaa kukaan painostaisi osallistumaan yhtään mihinkään.
Pitäisi varmaan möllin kasvattaa selkäranka ja sanoa rehelliseti ettei halua viettää aikaansa ihmisten seurassa. Ei tarvitse häntä si
Sinä se tässä ihmisvihaaja olet
Voihan sitä kertoilla juttuja vaikkei kysymällä kysykää mitään. Vähän katselet että mikä on vastaanotto.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan piti tulla huutelemaan, että:
- ujo ei välttämättä ole introvertti
- introvertti ei välttämättä ole ujo
(kun täällä taas niputettiin ujot ja introvertit samaan henkilöön)
Ujo on myös (automaattisesti) ihmisvihaaja, mikäli se jäi huomaamatta...
Itse olen huomannut hiljaisempien kohdalla hyväksi:
- hymyily
- kysy mitä tämä harrastaa tai asuuko missä päin
- keskustele aidosti eli myös vastaa hänelle asiallisesti ja kysele jatkokysymyksiä
- etsi yhteisiä puheenaiheita
- ole lämmin ja vastaanottavainen, empaattinen
Ei keskustelu ujon kanssa ole vaikeaa, he yleensä rakastavat jos heitä energisoi ja antaa tilaa. Kunhan koko pöytä ei hiljene ja jää odottamaan "kun ujo puhuu" :D
Usein näissä on sekin, että ilkeämieliset kehittelevät päässään ja näiden selän takana negatiivisia narratiiveja, ja ne ekatkin kysymykset ovat jotenkin outoja, väkinäisiä tai passiivisaggressiivisia. Sen kyllä aistii, jos porukassa aletaan silmätikuttamaan ja kiusaamaan, eli selän takana on spekuloitu ja pohdiskeltu
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan ystävällinen ja tervehdi. Me tullaan kyllä itse juttelemaan kun uskalletaan. Ja juttele mieluummin kahdenkesken kuin porukassa, seurassa oleminen on muutenkin ahdistavaa.
Tosin pitää myös hyväksyä sekin,että aina ei vaan kemiat kohtaa ja se ujo saattaa olla erakko, joka ei edes pidä ihmisistä.
Mä inhoan muita ihmisiä, jättäkää mut vaan rauhaan ja antakaa tehdä työt rauhassa!
Pyydätte ne kiusauksen vastaisen kampanjan järjestäjät kiusaamaan tätä, ainakin duudsonit ja cheek. Sitten alatte kiusaamaan aina kun tulee töihin, heitätte lumipalloilla ja tyhjennätte renkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan ystävällinen ja tervehdi. Me tullaan kyllä itse juttelemaan kun uskalletaan. Ja juttele mieluummin kahdenkesken kuin porukassa, seurassa oleminen on muutenkin ahdistavaa.
Tosin pitää myös hyväksyä sekin,että aina ei vaan kemiat kohtaa ja se ujo saattaa olla erakko, joka ei edes pidä ihmisistä.
Onko sellaisen ihmisvihaajamöllin pakko tunkeutua lounasporukkaan mukaan?
Harvemmin ne tunkeutuu :D enemmänkin suostuu paineen alla.
Vaikea uskoa että ihmisvihaajaa kukaan painostaisi osallistumaan yhtään mihinkään.
Pitäisi varmaan möllin kasvattaa selkäranka ja sanoa rehelliseti ettei halua viettää aikaansa ihmisten seurassa. Ei tarvitse häntä si
Minä olen introvertti ryhmässä, mutta puhelias läheisten kanssa. Olen empaattinen, mutta kuitenkin analyyttinen ja suorastan vedän puoleeni ihmisiä. Itselläni ei ole mitään ihmisiä vastaan ja syön mielelläni työkavereiden kanssa. Sinunkin kannattaisi pysähtyä, kuunnella ja tarkkailla, niin voisit oppia muista jotain eikä maailma olisi enää noin mustavalkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän sinusta jotenkin friikki jota pitää kohdella eri tavalla kuin muita ihmisiä? Kuten sanottiin, peruskäytöstavat. Ei hänestä tarvitse sen enempää hikeä ottaa.
Peruskäytöstapoihin kuuluu koko seurueen huomiointi keskustelussa.
Huomiota voi antaa myös siten ettei vedä toista väkisin mukaan keskusteluun, eli huomioit sen toisen persoonan, etkä yllättäen ja odottamatta lyö märkkää turbaani vasten hänen kasvojaan vetäen hänet mukaan keskustelun josta hän ei ole kiinnostunut.
Jep, mutta vastasin tuolle joka sanoi että häntä pitää kohdella kuin muitakin. Normaalit ihmiset otetaan välillä mukaan keskusteluun. Nyt pitäisi yhtäkkiä tietää että tätä yhtä ei saakaan ottaa mukaan koska häntä ei kiinnosta. Päättäkää jo.
"Hohhoijaa. Ihmisiä on erilaisia, ei kaikki ole suupaltteja mutta ei se myöskään tarkoita että olisi joku ihmisvihaaja. Työpaikoilla on myös eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Ei parikymppisellä lapsettomalla sinkkumiehellä ja 35+ pikkulasten äidillä välttämättä ole kovinkaan paljon yhteistä työn ulkopuolella."
Niin, mutta vastasin kommenttiin jossa puhuttiin erakosta joka ei pidä ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan piti tulla huutelemaan, että:
- ujo ei välttämättä ole introvertti
- introvertti ei välttämättä ole ujo
(kun täällä taas niputettiin ujot ja introvertit samaan henkilöön)
Ujo on myös (automaattisesti) ihmisvihaaja, mikäli se jäi huomaamatta...
Oon, varsinkin nuorempana ollut hyvin arka ja ujo. En vieläkään viihdy porukassa, mutta tykkään jutella kahdenkesken ja tutustua ihmisiin, porukassa kuuntelen.
Aloin jossain vaiheessa juttelemaan enemmän entisen luokkakaverin kanssa ja hän sanoi kuulleensa, että oon itsekeskeinen ksipää kun en ikinä luokassa hänen mielestään osallistunut, mutta nyt kun on enemmän jutellut mun kanssa niin mähän oonkin ihan hiton mahtava tyyppi :D pyysi vielä anteeksi. Tää oli parhaimpia kohteliaisuuksia mitä mulle on sanottu.
Jättäkää rauhaan. Hän ei ehkä ole samalla aaltopituudella tai kotona saattaa olla ongelmia. Hyvä ettei hänen tarvitse syödä yksin.
Sellaiset yhtäkkiset kysymykset hiljentävät suulaankin, kuten miten viikonloppu meni, kerro sinäkin jotain itsestäsi tai mitä sinulle kuuluu.
"Minä olen introvertti ryhmässä, mutta puhelias läheisten kanssa. Olen empaattinen, mutta kuitenkin analyyttinen ja suorastan vedän puoleeni ihmisiä. Itselläni ei ole mitään ihmisiä vastaan ja syön mielelläni työkavereiden kanssa. Sinunkin kannattaisi pysähtyä, kuunnella ja tarkkailla, niin voisit oppia muista jotain eikä maailma olisi enää noin mustavalkoinen."
Kannattaa aina lukea se kommentti, johon se lainaamasi kommentti vastaa. Aukeaa ihan uusi maailma.
Mahdollisuuksien mukaan hakeudun tauoilla omaan rauhaan. Jos olisi pakko kulkea ryhmän mukana, haluaisin, että mut sittenkin vain jätetään rauhaan.
Perkele minun pihviäni et vie!