Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko Suomella mitään omaa ruokaa paitsi kalakukko ja mämmi?
18.02.2025 |
Lipeäkala , joulukinkku, graavilohi, lihakeitto, muusi ja lihapullat, kaurapuuro, sillit ja uudet perunat, verilätyt, näkkileivät, korvapuustit, kaalilaatikko, kaalikääryleet ovat Ruotsista peräisin (jälkimmäisin mutkan kautta ottomaaneilta). Mustamakkara on Saksasta.
Ei äkkiseltään tule mieleen mitään omaleimaisesti suomalaista paitsi mämmi ja kalakukko. Maassa ei juuri ole ruokakulttuuria ollut koska elämä on ollut hengissä selviytymistä sinne 1940-luvulle saakka.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tuli mieleen lanttu ja nauris, mutta eihän niitä edes kasva luonnonvaraisena vaan viljeltynä. Missähän vaiheessa tullut Suomessa käyttöön?
Nauris on tullut Suomeen jo esihistoriallisella ajalla, ja se luokitellaan maassamme muinaistulokkaaksi. Tarkkaa yksittäistä vuotta tai vuosisataa ei tiedetä, mutta se on ollut muinaissuomalaisten tärkein ravintokasvi ohran ohella.
Tasan ei käy onnen lahjat. Jossakin etelämpänä herkutelleet tuoreilla tomaateilla, viinirypäleillä, appelsiineilla, persikoilla ym. Meidän esivanhemmat jyystäneet naurista. Ihmekö tuo, jos meisyä tuli tällainen v..tuuntunut kansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muurinpohjalettu, veripalttu
Black puddingia on varmaan tehty englannissa ennenkuin on Suomeen tullut, 1400 luvulla siellä kirjattu tieto ja tuli sinne antiikin roomalaisilta.
Aika erilainen ruoka kuin suomalainen veripalttu. Meillä veripaltussa ruista, kaljaa, jne... ja syödään puolukkahillon kera. Ei taitaisi olla tuttua briteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tuli mieleen lanttu ja nauris, mutta eihän niitä edes kasva luonnonvaraisena vaan viljeltynä. Missähän vaiheessa tullut Suomessa käyttöön?
Todella vanha viljelykasvi on nauris, menee Suomessa esihistorialliselle ajalle, lanttua taas on viljelty n. 1500-luvulta.
Suomessa viljeltiin jo varhain myös viljoja, etenkin muistelen että ohra oli ollut ensimmäisiä viljelykasveja, jo kivikaudella sitä on täällä viljelty eli n. 5 000 vuotta. Vehnää, ruista ja kauraa on viljelty ainakin rautakaudelta alkaen. Arkeologian puolelle siis menee. Hirssiä on viljelty Karjalan Kannaksen alueella aikoinaan. Talkkuna on aika perinteinen ruokalaji sekin, viljoista tehty.
Keskiajalla on ainakin viljelty myös härkäpapuja, joten "härkis" on monella tapaa perinteinen suomalainen ruoka-aine. Hernekeitto perinteineen on sekin vanha tapa jo keskiajalta (toki silloin se oli alkuaan härkäpapukeittoa perjantaisin). Yleensä monet keitot ovat aika vanhaa ja omintakeista ruokaperinnettä esim. kesäkeitto, lohikeitto ja muut kalakeitot, siskonmakkarakeitto, ja miksei mehukeitto.
Muikut ovat aika suomalainen ruoka nekin, etenkin paistettuna. Harvinaista on muikun mätikin smetanalla, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä sitä lähinnä syödään. Suomessa tietenkin muut järvikalat ovat aika hienoja myös kuha ja siika, ja muut.
Meillä on omintakeisia leipiä paljon. Esim. rieska, ruisleipä, saaristolaisleipä, piimälimppu. Leivonnaisista tulee tietenkin mieleen tietyillä alueilla leivotut piirakat, ei vain karjalanpiirakat, sulhaspiirakat, sultsinat, vatruskat, lörtsyt, rönttönen, jne...
Sitten on leipäjuusto, munajuusto ja kotijuusto. Ja muut maitotuotteet, piimät, viilit, rahkat, ja etenkin niistä tehdyt tuotteet kuten rahkapiirakat, yms.
Marjat ja niiden käyttö on myös perinteistä suomalaista (ja tyypillistä arktisille alueille), eli meillä on käytetty lakkaa, mustikoita, puolukoita, on käytetty aina. Ahomansikoita, metsävadelmia, jo ennen kuin on viljelty mansikoita ja pensasmustikoita. Myös tyrniä, pihlajanmarjoja, karpaloita, juolukkaa, variksenmarjaa, mesimarjaa, ruusunmarjaa ja muita luonnonvaraisia marjoja on käytetty aikaisemmin enemmän. Tyypillistä on yhdistää liharuoka ja esim. puolukkahillo (lihan rauta imeytyy paremmin, kun syöt jotain C-vitamiinipitoista).
Sienet ovat Suomessa myös aina olleet osa ruokavaliota. Muualla ehkä käytetään muutamaa sienilaji, meillä on kerätty paljon erilaisia sieniä ja käytetty niitä.
Myös tavat valmistaa ruokaa ovat perinnettä, loimulohi, hämäläiseen perinteeseen kuuluvat imelletyt ruoat, graavilohi, riimihärkä, jne...
Ne, jotka väittävät, ettei meillä ei ole ruokakulttuuria, eivät vain tiedä asiasta mitään. Ehkä ovat nuoria, jotka ovat kasvaneet pitsan ja hampurilaisen avulla...
Mitä on munajuusto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan meillä jauhenliha-makaroonimössö.
Niin, makaronilaatikko tai sen paranneltu versio lihamakaronilaatikko ovat nykytiedon valossa suomalaista alkuperää.
Vielä parempi versio kuten kreikkalainen pastitsio tunnettiin jo 1600 luvulla. Makaroni tuli Suomeen vasta 1800 luvulla:)
Tietty siitäkin piti vääntää mauton ja ravintoköyhä versio...
Älä nyt helv inise. Makaronilaatikko ei ole ravintoköyhää, siinähän on maitoa, munaa, lihaa, sipulia, sekä leivänmuruset ja voi. Meillä lapsuudenkodissa lisättiin lihaan suolan ja mustapippurin lisäksi parikajauhetta ja valkosipulia. Niin hyvää vielä kylmänä suoraan jääkaapista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä muualta löydät porkkana-, imelletty peruna-, lanttu-, maksa- tai makaronilaatikkoa. Ainakin kaikki meillä käyneet ulkomaalaiset ovat todenneet ensi kerran edes kuulleensa moisista.
Maksa- ja makaronilaatikkoa myös Ruotsissa
Makaronilaatikko Ruotsissa on vähän erilainen kuin meillä. Maksalaatikko heillä on harvinaisempi ruoka, tunnetaan nimellä "finländsk leverlåda" eli suomalainen maksalaatikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karjalanpiirakka perunalla ehkä, ei täällä riisiä kasva.
Tehty ilmeisesti ohrapuuroon ennen riisitäytettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karjalanpiirakka perunalla ehkä, ei täällä riisiä kasva.
Mä olen aina kuvitellut että ohra on se alkuperäinen täyte.
Ohra ja nauris ovat alkuperäisiä täytteitä
Sekä muut juurekset. Juureksissa on se hyvä puoli, että eivät ole kylmänarkoja ja säilyvät viileissä kellareissa talven yli
Mitä tekemistä juuresten säilyvyydellä on karjalanpiirakan täytteen kanssa?
ja Suomessa on iät ja ajat säilötty juurekset talven yli maavallissa (onko se auma?) ennen kuin mitään kellareita on älytty rakentaa.
Karjalanpiirakan alkuperäinen täyteaines on ollut ohra ja talkkuna. Myöhemmin tulivat tattari ja peruna, sitten vasta riisi ja porkkana. Jostain vielä saa ostaakin noita ohratäytteisiä piirakoita. Ainakin ennen taisi saada Helsingissä Hakaniemen hallista. Itä-Suomesta varmaan pienistä leipomoista voi saada myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lanttu. Lanttu on Suomesta kotoisin.
Ai on vai?
pitkä matka on ollut roomalaisilla sitä täältä hakea. Käyttivät tuota ruokanaan.
Siitä ei ole varmuutta. Varmaa on lantun leviäminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan ja USA:han.
Vierailija kirjoitti:
Ai ettäkö maailmalla on toisin? Ruoat kuten laulut ja tarinatkin ovat matkustaneet ympäri ämpäri. Ruotsalaiset lihapullat ovat Turkista jne. Sauna on intiaanien keksintö. Piparkakut ja glögi tulevat keski euroopasta, ties mistä alkujaan. Miksi pitäisi omia kaikki?
Miksi pitää päivittäin keksiä jotain millä tölviä omaa maata ja kansaansa, eli myös itseään? Masokisti?
Ja sauna tuli intiaanien mukana Suomeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tappaiskeitto.
Tudkin. Eiköhän kaikissa kulttuureissa ole aikoinaan teurastetusta eläimestä käytetty kaikki mahdollinen. Mitään ei heitetty hukkaan, ruoka oli arvokasta.
Vierailija kirjoitti:
Finns det inget gott som är uppfunnet i Finland?
Du, sit ner och ät din surströmming. Låt maten tysta munnen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku ruotsihullu haluaa nimetä kaiken ruotsalaiseksi :D
Ruotsalaiset laittaa makaronilaatikkoon purjoa ja kinkkua, pekonia tai makkaraa ja juustoraastetta päälle 😮eihän tuo ole suomalaista makaronilaatikkoa nähnytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rössypotut, joo tiedän että siinä on saksalaisia vaikutteita mutta silti taitaa olla aikalailla suomalainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teoriassa ei edes mämmi, koska myös saamelaiset valmistavat sitä. ja sitä ei enää voi sanoa, onko mämmi tullut saamelaisilta suomalaisille vai toisinpäin
Mämmi on hämäläinen perinne.
Kantasaamelainen kulttuuri, tai siis yksi niistä mitkä on saamelaisiin vaikuttanut, on hämeen alueelta. Saamelaisuus on, myös, hyvin keinotekoinen identiteetti, joka on syntynyt vuosituhansien saatossa kansojen kohtaamisesta. Siis luit aivan oikein, he eivät ole mikään uniikki lumihiutale, vaan myös heillä on jäänteitä aikojen vaikutuksesta.
Niin, tutkijatkaan eivät ole täysin varmoja, onko aikoinaan sana lappalainen tarkoittanut sitä mitä saamelainen nyt, eli etnistä ryhmää, vai tarkoittiko lappalainen vain metsästäjä-keräilijä -elinkeinolla elävää ryhmää, siis vaikkapa suomalaisia, saamelaisia tai mitä vaan mahdollista porukkaa.
Vielä varhaiskeskiajalla saamelaisia asui myös Etelä-Suomessakin, joten vaikea on sanoa oliko silloin "suomalaisten" ja "saamelaisten" välillä eroja. Joskushan sanotaan, että kansojen nimetkin ovat samaa alkuperää. Toisaalta kieli oli alkanut selvästi eriytyä, koska kielentutkijoiden mukaan meillä etelässäkin on saamenkielistä paikkakuntien nimistöä kuten Nuuksio ja Hyvinkää. Sen jälkeen osa saamelaisista sulautui alueen suomalaisiin ja vaihtoi kielen suomeen, sitten osa joko vetäytyi pohjoisemmaksi tai jäljelle jäivät vain pohjoisen saamelaiset saamelaisiksi.
Lopulta kaikki mitä nykyään liitetään saamelaiseen kulttuuriin eli arktisuus ei siis ole koko totuus. Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Savossa eli vielä keskiajalla ja 1500-luvulla saamea puhuneita metsäsaamelaisia eli elivät metsästyskulttuureissa. Pohjoisen poronhoito ei sekään ole mikään ikiaikainen elinkeino saamelaisilla vaan saamelaiset aloittivat varsinaisesti poronhoidon vasta 1400-luvulta alkaen. Lisäksi poronhoitoa Suomessa ja sen lähialueilla harrastivat monet kansat, esim. vienankarjalaiset ja suomalaiset, joten sekään ei täysin erottele näitä kulttuureja toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitsa. Siis ei pizza.
Poropitsa, voittaja-ainesta
Poroa, leipäjuustoa, lakkahilloa pitsassa.
Ei takuulla löydy Napolista eikä New Yorkista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jokin äärimmäisessä köyhyydessä löydetyistä tarpeista kyhätty sotku? Mikä se oli se rössypottu? Näytti siltä että joku sen oli jo syönyt kertaalleen?
Ruokakulttuuria on vain maissa, joissa on kuningashuone. Kuten muutakin kulttuuria ja käsityötaitoa. Suomessa on vain puutetta ja surkeutta. Ja patalaiskoja kommareita.
Mites toi Ranska? Ei kuningashuonetta, nykyään, ja ihan jonkinlainen on ruokakulttuuri.
Ranska oli valovuosia edellä kulttuurissaan jo silloin kun kuningashuone lakkasi. Siellä on mm perustettu taidemuseoita satoja vuosia sitten. Tehty viiniä vielä kauemmin. Ruokailtu niin että ruoka on nautinto. Aurinkokuninkaalla oli hulppeassa Versaillesin puutarhassaan myös keittiöpuutarha, niin tärkeää oli saada tuoreita raaka-aineita syötäväksi. Eli siellä tosiaan on ruokakulttuuri tärkeää, oli jo 1600-luvulla ja oletettavasti hyvän aikaa ennen sitäkin.
Mitä teki suomalainen satoja vuosia sitten? Viljeli nauriita. Ei ainakaan perustettu taidemuseoita. Ei OLLUT taidetta, tai kummempaa kulttuuria. Ei valtiota. Ei koulutusta. Jestas miten metsäläisiä oltiinkaan.
En edes kehtaa verrata Suomen ja esim Ranskan, Italian, Saksan kulttuuriperinnettä suomalaiseen. Me ollaan todella nuori kansakunta, monin tavoin.
***
Aloittajalle; onhan noita suomalaisen ruokaperinteen kirjoja, mutta harva ruoka on enää käytössä nykypäivänä. Yksi esim on särä, uunissa haudutettua lihaa nauriiden ym kanssa. Lanttulaatikko varmaan myös menee perinneruokiin, joka on ollut tosi kauan olemassa. Ruisleipää tehtiin isoin määrin ja kuivattiin orsille, se on ainakin perisuomalaista.
Viinin litku on helppoa tehdä kunnon olueeseen verrattuna.
Ja muutenkin on hieman epäselvää, miksi viinin kittaaminen olisi jotenkin sivistynyttä.
Ei se ole, valitan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ruotsihullu haluaa nimetä kaiken ruotsalaiseksi :D
Ruotsalaiset laittaa makaronilaatikkoon purjoa ja kinkkua, pekonia tai makkaraa ja juustoraastetta päälle 😮eihän tuo ole suomalaista makaronilaatikkoa nähnytkään.
Senkin ne saakelit tekee paremmin kuin me!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tuli mieleen lanttu ja nauris, mutta eihän niitä edes kasva luonnonvaraisena vaan viljeltynä. Missähän vaiheessa tullut Suomessa käyttöön?
Nauris on tullut Suomeen jo esihistoriallisella ajalla, ja se luokitellaan maassamme muinaistulokkaaksi. Tarkkaa yksittäistä vuotta tai vuosisataa ei tiedetä, mutta se on ollut muinaissuomalaisten tärkein ravintokasvi ohran ohella.
Tasan ei käy onnen lahjat. Jossakin etelämpänä herkutelleet tuoreilla tomaateilla, viinirypäleillä, appelsiineilla, persikoilla ym. Meidän esivanhemmat jyystäneet naurista. Ihmekö tuo, jos meisyä tuli tällainen v..tuuntunut kansa.
Eipä heillä ollut etelämpänä lohta eikä hirvipaistia, eikä ruista, ohraa, kauraa. Eikä kantarelleja, sun muita sieniä kuten meillä metsissä - siellä joku tryffeli on valtaisan kallista, raastetaan pikkuisen pastan päälle. Suomessa on syöty ennen myös hylkeenlihaa, eli saatu hyvin Omega-3-satsit. Ihan hyvin täällä on eletty ja tähän asti ollaan olemassa kansana ja puhumme omaa kieltämme vaikka monet maat ovat yrittäneet meidän listiä.
Aika hassua kutsua maailman onnellisimpaa kansaa v---ttuuntuneeksi.
Alue: Aihe vapaa
Todella vanha viljelykasvi on nauris, menee Suomessa esihistorialliselle ajalle, lanttua taas on viljelty n. 1500-luvulta.
Suomessa viljeltiin jo varhain myös viljoja, etenkin muistelen että ohra oli ollut ensimmäisiä viljelykasveja, jo kivikaudella sitä on täällä viljelty eli n. 5 000 vuotta. Vehnää, ruista ja kauraa on viljelty ainakin rautakaudelta alkaen. Arkeologian puolelle siis menee. Hirssiä on viljelty Karjalan Kannaksen alueella aikoinaan. Talkkuna on aika perinteinen ruokalaji sekin, viljoista tehty.
Keskiajalla on ainakin viljelty myös härkäpapuja, joten "härkis" on monella tapaa perinteinen suomalainen ruoka-aine. Hernekeitto perinteineen on sekin vanha tapa jo keskiajalta (toki silloin se oli alkuaan härkäpapukeittoa perjantaisin). Yleensä monet keitot ovat aika vanhaa ja omintakeista ruokaperinnettä esim. kesäkeitto, lohikeitto ja muut kalakeitot, siskonmakkarakeitto, ja miksei mehukeitto.
Muikut ovat aika suomalainen ruoka nekin, etenkin paistettuna. Harvinaista on muikun mätikin smetanalla, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä sitä lähinnä syödään. Suomessa tietenkin muut järvikalat ovat aika hienoja myös kuha ja siika, ja muut.
Meillä on omintakeisia leipiä paljon. Esim. rieska, ruisleipä, saaristolaisleipä, piimälimppu. Leivonnaisista tulee tietenkin mieleen tietyillä alueilla leivotut piirakat, ei vain karjalanpiirakat, sulhaspiirakat, sultsinat, vatruskat, lörtsyt, rönttönen, jne...
Sitten on leipäjuusto, munajuusto ja kotijuusto. Ja muut maitotuotteet, piimät, viilit, rahkat, ja etenkin niistä tehdyt tuotteet kuten rahkapiirakat, yms.
Marjat ja niiden käyttö on myös perinteistä suomalaista (ja tyypillistä arktisille alueille), eli meillä on käytetty lakkaa, mustikoita, puolukoita, on käytetty aina. Ahomansikoita, metsävadelmia, jo ennen kuin on viljelty mansikoita ja pensasmustikoita. Myös tyrniä, pihlajanmarjoja, karpaloita, juolukkaa, variksenmarjaa, mesimarjaa, ruusunmarjaa ja muita luonnonvaraisia marjoja on käytetty aikaisemmin enemmän. Tyypillistä on yhdistää liharuoka ja esim. puolukkahillo (lihan rauta imeytyy paremmin, kun syöt jotain C-vitamiinipitoista).
Sienet ovat Suomessa myös aina olleet osa ruokavaliota. Muualla ehkä käytetään muutamaa sienilaji, meillä on kerätty paljon erilaisia sieniä ja käytetty niitä.
Myös tavat valmistaa ruokaa ovat perinnettä, loimulohi, hämäläiseen perinteeseen kuuluvat imelletyt ruoat, graavilohi, riimihärkä, jne...
Ne, jotka väittävät, ettei meillä ei ole ruokakulttuuria, eivät vain tiedä asiasta mitään. Ehkä ovat nuoria, jotka ovat kasvaneet pitsan ja hampurilaisen avulla...