Lue keskustelun säännöt.
Oma koira on alkanut purra
18.02.2025 |
Kyseessä nuori, mutta jo täysikasvuinen, pieni seurakoira. Ollut juuri eläinlääkärissä ja terveeksi todettu. On alkanut murista ja purra, kun yritän siirtää sitä pois paikoista, joissa ei saa olla (esim. sängyssä). Miten tästä saa opetettua pois? Luonnollisesti kiukuttaa moinen, vaikka ymmärrän, että on vain eläin ja tämä on reaktio johonkin.
Kommentit (166)
Lapsillakin on purema ikä. Sanoivat neuvolassa, että pure takaisin.
En tiedä päteekö koiraan?
Eikö niiden emot ota niskasta kiinni ja joskus kanna jopa pois pahoista paikoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile namilla siirtää ja sitten kehut. Mutta älä siis koske siihen ja odota ensin tuota puremisreaktiota vaan pyydät sen koiran namilla pois.Muuten vahvistat väärää reaktiota.
Vierailija kirjoitti:
Lapsillakin on purema ikä. Sanoivat neuvolassa, että pure takaisin.
En tiedä päteekö koiraan?
Eikö niiden emot ota niskasta kiinni ja joskus kanna jopa pois pahoista paikoista?
Pätee pentukoiraan. Veli puri aikoinaan koiraa takaisin, kun pentuvaiheessa näykki liikaa. Siihen loppui näykkiminen. Samoin tuo niskasta tarttuminen.
Aikuisen koiran kanssa en tiedä toimiiko, mutta koirillakin on uhmaikä ja etenkin se teini-ikä, jolloin ovat uhmakkaampia ja sitä ehkä ap tässä kuvailee?
Olet tainnut menettää "johtajastatuksen". Osoita koiralle kuka on pomo hellästi, mutta päättäväisen järjestelmällisesti.
Tuttavan koiralla on tämä sama resurssiaggressiivisuus. Hyökkää kohti ja puree perheen omiakin henkilöitä jos ottavat koiralta jotain pois. Pitää hyvällä (nameilla, leluilla ja kivemmalla tekemisellä) saada pois sohvilta, antamaan tavara pois jne. Koira on jo pari vuotias, eikä kovin tottelevainen, joten maaniteltavaa riittää.
Oma perhe osaa jo ennakoida koiran käytöstä, mutta koiraa ei voida hoitoon tai kyläillä sen kanssa, sillä triggeröityminen ja hyökkääminen on vaikea muiden arvioida. Harmi perheelle tuollainen käytös, koira on rodultaan kiva seurakoira eikä kukaan arvannut, että siitä tulee tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen pennusta asti mennyt koiran ruokakupille sen syödessä ja LISÄNNYT sinne herkkua - koira oppii alusta asti että se että lähestyy ei tarkoita sitä että ihminen ottaa jotain pois vaan että herkkua saa lisää. Samoin herkkupalojen vaihtoa on tehty alusta alkaen - koira syö luuta, tarjoan sitten toista ja tehdään vaihtokauppa. Näin resurssiaggressiivuutta ei pääse kehittymään.
Hakisin apuja ongelmakoirakouluttajalta, kovia otteita käyttämällä ongelma todennäköisesti vain pahenee.
Semmosta se on omistaa pa...karakki pitbull! Ne pitäisi kieltää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla "terveeksi todettu"?
Eli oliko koira siis tuon puremisen takia eläinlääkärissä vai mitä siellä tutkittiin?
Lue kirja Kuuntelen koiraa. Siinä on hyvät, helposti toteutettavat ohjeet, jotka ovat väkivallattomia ja turvallisia. Siinä kerrottuja ohjeita tulee noudattaa koiran loppuelämän.
Jos koira on iältään vanhempi, kannattaa hakeutua ongelmakoirakouluttajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jämäkkyydellä, tiukalla kurilla, 0-toleranssilla.
Siirrät koiran vaikka hansikkaiden kanssa pois, jos se ei tottele, ja suljet sen vaikka hetkeksi toiseen tilaan.
Se ei saa koskaan päättää murisemalla ja puremalla yhtään mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile namilla siirtää ja sitten kehut. Mutta älä siis koske siihen ja odota ensin tuota puremisreaktiota vaan pyydät sen koiran namilla pois.Muuten vahvistat väärää reaktiota.
Ai nykyään namilla palkitaan muriseminen
Moni antaa lässynlässyn ohjeita. itsellä on suuria laumiksia ja yksi meinasi ärhennellä luustaan noin 8 kk ikäisenä. Nappasin korvantaustasta kiinni ja MURISIN syvällä äänellä SILMIIN tuijottaen tiiviisti
Muuta ei tavinnut tehdä sen jälkeen
Noin koira ymmärsi kun puhuin koirankieltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Norjalainen koirasarja Koiraperheet käytöskoulussa Yle Areenassa on mielenkiintoinen. Uusimmalla kaudella pikkuinen Pomeranian oli ärhäkkä, koska sitä helliteltiin, nosteltiin ja kosketeltiin liikaa, eikä sen viestejä osattu lukea.
Aina ei tietty ole niin yksinkertaista, mutta kannattaa tarkistaa omat käytösmallit, etteivät ne saa koiraa hermostuneeksi ja puolustuskannalle.
Vierailija kirjoitti:
Moni antaa lässynlässyn ohjeita. itsellä on suuria laumiksia ja yksi meinasi ärhennellä luustaan noin 8 kk ikäisenä. Nappasin korvantaustasta kiinni ja MURISIN syvällä äänellä SILMIIN tuijottaen tiiviisti
Muuta ei tavinnut tehdä sen jälkeen
Noin koira ymmärsi kun puhuin koirankieltä
😅
Koiralle annetaan piiskaa jos puree. Oppii olemaan!
Vierailija kirjoitti:
Moni antaa lässynlässyn ohjeita. itsellä on suuria laumiksia ja yksi meinasi ärhennellä luustaan noin 8 kk ikäisenä. Nappasin korvantaustasta kiinni ja MURISIN syvällä äänellä SILMIIN tuijottaen tiiviisti
Muuta ei tavinnut tehdä sen jälkeen
Noin koira ymmärsi kun puhuin koirankieltä
Itse taas, koska on suuria koiria joita en luultavasti voittaisi tositaistelussa, en käytä tuollaisia keinoja lainkaan, vaan opetan positiivisen vahvistamisen kautta, ilman että täytyy alentua koiraksi tappelemaan asioista kuin koirat. Kyllähän tuo toki usein toimiikin, jos koira on nuori tai suht alistuvaa sorttia. Mutta voi siinä käydä niinkin, että koira toteaa, että kun nyt kerran tänne koirien lauma-asemataisteluiden tasolle tulit, niin katssotaan nyt se kuka täällä on kuka loppuun asti. Siinä ei välttämättä ihminen voita.
Vierailija kirjoitti:
Olet tainnut menettää "johtajastatuksen". Osoita koiralle kuka on pomo hellästi, mutta päättäväisen järjestelmällisesti.
Nämä johtajajutut on höpöä. Koira ei pidä ihmistä koiralauman jäsenenä alkuunkaan, ei ihmisen kanssa mitään johtajuuksia selvitellä.
Mutta totta kai nuori koira kokeilee, saisiko se pitää jotain mistä se tykkää, esim. istumapaikan sohvalla tai luun, murisemalla. Ei se siinä mieti, että "hähää, minäpä aion alistaa sinut laumahierarkiassa", vaan se vaan reagoi koirille ominaisella tavalla uhkaan että sen resurssi viedään sen mielestä epäoikeudenmukaisesti. Samoin se tekisi toiselle koirallekin. Koiralaumoissa jopa pienin ja "alhaisin" saa puolustaa ruokaansa ja makuupaikkaansa, ja sitä kunnoitetaan. Joten koirien käytöksen suhteen on luonnotonta jonkun johtajuuden perusteella vaatia noissa asioissa nöyrää tottelemista.
Opettaminen onnistuu erittäin hyvin myös ihan pelkästään hyvällä, tekemällä siirtymisestä miellyttäävä palkkioiden avulla. Alkuopetuksen jälkeen palkkiot tulee satunnaistaa, ettei käy niin että koira totttelee vain jos näkee tai haistaa namin. Tarkoitus on ehdollistaa oikea toiminta koiran "selkäytimeen", niin ettei se edes mieti totellako vai ei, vaan reagoi yhtä ehdollistuneesti kuin Pavlovin koirat alkoivat kuolata kun ruokakello soi.
Kerran kun puraiseen niin piikki odottaa.
Palkkaat hyvästä käytöksestä ja jätä huomiotta huonon käytöksen.
Jos käy ihan oikeasti kiinni - laitat kyljelleen ja pidät siinä kun katsoo sua nätisti ja löysää lihakset.