jos puoliso ei oikeastaan halua koiraa mutta sinä haluat, niin paljonko puolisolla on sananvaltaa rodunvalinnassa?

Ei koiraa pidä ottaa, jos puoliso ei halua. Ei siihen haluttoman rodunvalinnat auta.

Ehkä sun pitäisi asua itseksesi koiran kanssa. Jos toinen osapuoli joutuu katselemaan koiraa nurkissa niin antaisit edes valita pienin paha, tällöin hän saattaa jopa tykästyä lemmikkiin. 

Sinun koira, sinä ostat, hoidat ja koulutat. Sitten ihan ok, jos ei toinen ole allerginen.

Olet mies, otat ohjat ja päätät itse. 

Tuo on nimenomaan reilu kompromissi.

Miksi ei hän ei halua koiraa? 

Itse stressaannun koirien läsnäolosta, joten en halua, että puolisoni ottaisi meille koiran. Jotkut rodut stressaavat enemmän kuin toiset. Osa jopa suorastaan pelottaa minua.

Eli jos meille tulisi koira, sen pitäisi olla sellainen, jota minä pystyn edes sietämään. Ja jos se koira jäisi minun vastuulleni, alkaisin hyvin nopeasti etsimään sille uutta kotia.

Mietipä tätä.

Puoliso ei halua koiraa, sinä haluat.

Puoliso suostuu koiraan jos sinä hoidat.

Sinä suostut koska haluat koiran.

Kuvittele tilanne. Puolisosi on kotona, sinä et.

Kun tulet kotiin, törmäät hirvittävään p*skan hajuun eteisessä. Olohuoneessa on matolla ripulit 

Puolisosi toteaa että koira ripuloi siihen pari tuntia sitten.

Koko kämppä haisee ja koira on istuskellut ripulipepulla muuallakin.

Miten reagoit?

Oikeasti, jos lupaa itse hoitaa koiran, se on hoidettava itse.

Vierailija kirjoitti:

Mietipä tätä.

Puoliso ei halua koiraa, sinä haluat.

Puoliso suostuu koiraan jos sinä hoidat.

Sinä suostut koska haluat koiran.

 

Kuvittele tilanne. Puolisosi on kotona, sinä et.

Kun tulet kotiin, törmäät hirvittävään p*skan hajuun eteisessä. Olohuoneessa on matolla ripulit 

Puolisosi toteaa että koira ripuloi siihen pari tuntia sitten.

Koko kämppä haisee ja koira on istuskellut ripulipepulla muuallakin.

Miten reagoit?

 

Oikeasti, jos lupaa itse hoitaa koiran, se on hoidettava itse.

Miten tässä sillä on sitten eroa, onko koira tanskandogi vai mäyris?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä tätä.

Puoliso ei halua koiraa, sinä haluat.

Puoliso suostuu koiraan jos sinä hoidat.

Sinä suostut koska haluat koiran.

 

Kuvittele tilanne. Puolisosi on kotona, sinä et.

Kun tulet kotiin, törmäät hirvittävään p*skan hajuun eteisessä. Olohuoneessa on matolla ripulit 

Puolisosi toteaa että koira ripuloi siihen pari tuntia sitten.

Koko kämppä haisee ja koira on istuskellut ripulipepulla muuallakin.

Miten reagoit?

 

Oikeasti, jos lupaa itse hoitaa koiran, se on hoidettava itse.

Miten tässä sillä on sitten eroa, onko koira tanskandogi vai mäyris?

No juurikin se, että edes rodun sai valita.

No jos on ollut vastaan ja nyt kun on suostumassa, niin tottakai pitää osallistua myös rodun valintaan. Ei kukaan ota koiraa jota toinen inhoaa .

Vierailija kirjoitti:

No jos on ollut vastaan ja nyt kun on suostumassa, niin tottakai pitää osallistua myös rodun valintaan. Ei kukaan ota koiraa jota toinen inhoaa .

Milloin koirahullut olisivat välittäneet kenestäkään muusta kuin koirasta ja itsestään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä tätä.

Puoliso ei halua koiraa, sinä haluat.

Puoliso suostuu koiraan jos sinä hoidat.

Sinä suostut koska haluat koiran.

 

Kuvittele tilanne. Puolisosi on kotona, sinä et.

Kun tulet kotiin, törmäät hirvittävään p*skan hajuun eteisessä. Olohuoneessa on matolla ripulit 

Puolisosi toteaa että koira ripuloi siihen pari tuntia sitten.

Koko kämppä haisee ja koira on istuskellut ripulipepulla muuallakin.

Miten reagoit?

 

Oikeasti, jos lupaa itse hoitaa koiran, se on hoidettava itse.

Miten tässä sillä on sitten eroa, onko koira tanskandogi vai mäyris?

Tanskandogin paskat on mäyräkoiran kokoisia....

Koirarodut ovat keskenään sen verran erilaisia, että kyllä minä koiran haluavana valitsen rodun omien mieltymysten perusteella eikä sitä tee (kuvitteellinen) puolisoni rodun ulkonäön perusteella. Jos koiran hankinta ei kelpaa puolisolle niin hän on pian entinen puoliso. Minulla on ollut koiria ennen puolisoa, puolison aikana ja puolison jälkeenkin. Koiran hankinta on minulle kynnyskysymys parisuhteessa siinä missä lapsen hankinta joillekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä tätä.

Puoliso ei halua koiraa, sinä haluat.

Puoliso suostuu koiraan jos sinä hoidat.

Sinä suostut koska ....

 

Miten tässä sillä on sitten eroa, onko koira tanskandogi vai mäyris?

Mitä sekoilet?

Koetin vain sanoa, että jos lupautuu hoitamaan koiran, ja saa siten "luvan" sen ottaa niin....

Oikeasti sitten se koira täytyy itse myös hoitaa.

Näissä tuppaa vaan käymään niin että se puoliso joutuu sitten kuitenkin myös hoitamaan sitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipä tätä.

Puoliso ei halua koiraa, sinä haluat.

Puoliso suostuu koiraan jos sinä hoidat.

Sinä suostut koska haluat koiran.

 

Kuvittele tilanne. Puolisosi on kotona, sinä et.

Kun tulet kotiin, törmäät hirvittävään p*skan hajuun eteisessä. Olohuoneessa on matolla ripulit 

Puolisosi toteaa että koira ripuloi siihen pari tuntia sitten.

Koko kämppä haisee ja koira on istuskellut ripulipepulla muuallakin.

Miten reagoit?

 

Oikeasti, jos lupaa itse hoitaa koiran, se on hoidettava itse.

Miten tässä sillä on sitten eroa, onko koira tanskandogi vai mäyris?

Lainamasi viestin tapauksessa noin ämpärillinen.

Jos puoliso ei halua koiraa ja sinä haluat, on mietittävä muita asumisratkaisuja teille kahdelle. Ei ole reilua toista kohtaan, että sinä otat koiran, jota puolisosi ei halua. Monet varmasti sopeutuvat koiraan ajan myötä, mutta mistään ei voi tietää, mitä kaikkea epätoivottu koira voi puolisossasi aiheuttaa. Vihaa, katkeruutta ainakin ja nämä tunteet voivat kohdistua sinuun ja koiraan molempiin. Koirasi todennäköisesti joutuu aina silloin tällöin jäämään kotiin puolisosi kanssa kahden, joten puolisosi joutuu kuitenkin osallistumaan jossain määrin koiran hoitoon, vaikka olisi sovittu että sinä hoidat koiran sataprosenttisesti. Mielestäni olisi suorastaan eläinrääkkäystä antaa koira hoitoon ihmiselle, joka ei koiraa halua.

Minä olen hyvin koirarakas ihminen ja kasvoin perheessä, jossa meillä oli aina yksi koira. Nyt olen parisuhteessa miehen kanssa, joka ei koiraa halua eikä hänellä ole ikinä lapsuudessakaan ollut mitään lemmikkejä. Kerran jouduin ottamaan erään tutun koiran meille hoitoon, koska muuta paikkaa koiralle ei yllättäen löytynyt. Koira tunsi minut oikein hyvin ja aiemmin olin koiraa lenkittänyt ja käynyt hoitamassa ystäväni luona. Aikuinen, hyväkäytöksinen ja sisäsiisti koira jäi alle tunniksi mieheni kanssa kahdestaan kotiin, koska minulla oli pakollinen meno, jota en voinut edes koiran takia perua. En tiedä edelleenkään, mitä koiran kanssa oli tapahtunut, mutta jostain syystä koira oli tehnyt tarpeensa meidän sohvalle ja mies oli seurauksena lähtenyt ovet paukkuen pois kotoa. Sanonpa vaan, että kenelläkään ei ollut kivaa. Jopa se huolehtivainen puoliso voi inhoamansa koiran seurauksena muuttua varsin välinpitämättömäksi ihmiseksi ja koirat kyllä aistivat ilmapiirin. Enää meille ei tule yhtäkään koiraa hoitoon ja en halua mieheni tapaavan minun ystävieni tai sukulaisten koiria, koska opin ettei häneen voi luottaa koirien kanssa hetkeäkään. Loppui itsellänikin koirakuume tuohon yhteen kokemukseen, koska ymmärsin etten todellakaan voi tämän miehen kanssa koiraa ottaa.

Mun mies tykkäsi koirista muttei heillä ollut koskaan ollut koiraa. Meillä taas oli, rotu oli ihana, joten sitten hankittiin koirakirjoja ja käytiin koiranäyttelyssä katsomassa miltä rottikset näyttää livenä.

Lopputulos oli että otetaan vaan rotikka, ja sä eli mä vastaan sen kasvatuksesta. Näin tehtiin.

Meillä on oikeastaan kaikki koirat otettu mun halustani. Mies ei ole halunnut yhtäkään, mutta on suostunut. Ja meillä on sitten aina ollutkin koiria, parhaimmillaan 3 samaan aikaan.

Mies ei ole saanut päättää rotua, koska hän haluaisi sitten sellaisia, joihin meillä ei ole rahkeita. Mutta kyllä mä mielipidettä häneltä aina miettimästäni rodusta kysyn. Tosin teen järkeviä valintoja, joten joskus olen vaan puhunut hänet ympäri johonkin tiettyyn koiraan. Ja on menty katsomaan ko. pentua tai aikuista koiraa. Onhan mies aina niistä sitten kuitenkin tykännyt 😊

Meillä koirat hoidetaan yhdessä, eli en ottaisi koiraa jota mies ei ehdottomasti eikä missään nimessä haluaisi. Mutta jos hän olisi saanut päättää, ei meillä varmaan olisi ollut yhtäkään koiraa.

On meillä ollut parhaillaan 5 kissaakin, niistä mies halusi yhden 😄

Alkaisin kattelee asuntoa minne mahtuisin kahdestaan unelma koirani kanssa.

Koira tai mies, helppo valinta.