Miksi naiset suuttuvat jos mies käy muutaman kerran viikossa vanhemmillaan?
Tai jos lähettää yhteiseltä lomalta sähköpostin äidilleen?
Kommentit (1052)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli varmaan kynmenen vuotta niin ettei mies ollut yhtenäkään lauantaina kotona. Hän oli äitinsä luona.
Itse olisin edes joskus halunnut tehdä yhdessä ruokaa tai mennä ostoksille tai elokuviin, edes muutaman kerran vuosi, mutta ei.
Olitko masentunut vai miksi jäit?
Olen edelleen samassa suhteessa.
Mies ei ole nytkään kotona.
No oletko masentunut?
Ehkä.
Ansaitsisit kivan rakastajan - olisi sille aikaakin...
Pitää kai soittaa jonnekin kotitöitä tarjoavaan yritykseen.
Olen odotellut joulukoristeiden kanssa että tulisi pojat nostamaan ne yläkaappiin kun ei oma jalka nouse tikkaille. Pienessä asunnossa ei voi kaikkea säilyttää riittävän matalalla.
No nyt on helmikuun loppupuoli, enää 9 kk ne voisi kuitenkin ottaa jo alas. Parempi vaihtoehto siis ettei miniä ärsyynny "siirtelystä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tuo ap:n lause, jossa kuvittelee naistensa haluavan olla uusi äiti. Se viittaa siihen suuntaan, että jotain on pahasti pielessä. Narsistit ja muut persoonaltaan keskenkasvuiset etsivät seurustelukumppanista uutta äitihahmoa. Mistä ap:n päähän edes pälkähtää, että joku nainen haluaisi olla miehelleen äiti?
Nainen haluaa olla nainen ja rinnalleen miehen, eikä mitään hoivattavaa lasta. Siksi he ovat lähteneet. +
Itse tulkitsen ap:n tarkoittaneen, että naiset haluavat nimenomaan kontrolloida miestä, esimerkiksi vaatimalla miehen menemisiä silloinkin kun menoja on vain vähän ja ne ovat täysin harmittomia. Tämän ketjun perusteella kontrolloivia naisia näyttää olevan paljon.
Mä luen tätä ketjua hyvin eri tavalla. Ei se ol
"SE kontrolloija on tuossa kuviossa mieslapsen äiti joka pompottelee".....
Missään ei ole sanottu, että ap:n äiti vaatii poikaansa käymään pari kertaa viikossa vanhemmillaan. Ja kaikki haukkuu vain äitiä, vaikka ap puhuu VANHEMMISTAAN. Kenellekään ei tule mieleenkään, että ap kävisi vanhemmillaan enemmän isänsä takia, vaan kaikki syy on miehen äidissä:D
Eikä mistään käy ilmi, että vanhemmat pakottaa miehen siellä käymään. Tai, että se pakottaja on nimenomaan äiti.
Meillä poika meni armeijaan ja ei käynyt kertaa siellä ollessaan katsomassa meitä vanhempia, vaan suunnisti lomilla aina tyttöystävälleen. Minusta tämä oli ihan luonnollista, että tyttöystävä veti puoleensa enemmän, kuin me, mutta mies paheksui asiaa useampaan otteeseen:D
Valitti sitä jopa joillekin sukulaisille. Minä kyllä ymmärsin poikaa, jos kerran pitää valita tyttöystävän tai vanhempien välillä, niin sillloin se on tyttöystävä.
Mutta oma mieheni kyllä ramppasi äidillään useinkin (ja silloinkin , kun appi oli vielä hengissä) Kävi oikeastaan päivittäin, kun lapsuudenkotinsa sattui työmatkan varrelle.
No siellä kyllä kävi muutkin miehen sisarukset ja heidän lapsensa lähes päivittäin. Se oli sellainen "mummola" jossa kävi porukkaa jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en seurustele tai omista lapsia. Haluan oman elämän, enkä sellaista joka pyörii yhden henkilön ympärillä
M32
Omista lapsia??? Ei kukaan lapsiaan omista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä iässä nämä äidit rupeavat poikia vieroittamaan hyvästä suhteesta itseensä? Ja isäänsä.
Hyvä suhde vanhempiin ei tarkoita vierailuja monta kertaa viikossa vanhempien luona siirtelyn merkeissä.
Saako vielä täysi-ikäisenä armeijasta käydä lomilla kotona vai onko mammanpoika. Tai opiskelukaupungista käydä tiheästi kotitanhuvilla?
Omat lapset oli armeija-aikaan kirjoilla täällä, joten tottakai he kotiinsa saivat tulla. Opiskelemaan lähtiessään he kävivät ensimmäisen syksyn aikana usein kotona, soluissa kun asuivat. Sitten, kun he saivat yksiöt, niin kumpikin sanoi pitävänsä niitä kotina. Sen jälkeen käynnit harvenivat ja harvenivat edelleen, kun rupesivat seurustelemaan. Meillä on hyvät välit.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla ilmenee joskus kummallista mustasukkaisuutta miehen äitiä kohtaan. Tuttavapiirissäni on mies, joka käy äitinsä luona varmaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Hän vie mennessään ruokapaketin, joka saa vaimon aivan raivoihinsa. Äidille viedyt ruoat eivät vähennä rouvan annoksia ollenkaan, mutta tämä tapa, että viedään äidille, tuntuu olevan täysin ymmärryksen ulkopuolella. Äiti on vanha ihminen.
Rouvaa ei taideta huomioida ihan samalla tavalla kuin äitiä, muutenhan karheuteen ei olisi syytä. Samahan se ap:llakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla ilmenee joskus kummallista mustasukkaisuutta miehen äitiä kohtaan. Tuttavapiirissäni on mies, joka käy äitinsä luona varmaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Hän vie mennessään ruokapaketin, joka saa vaimon aivan raivoihinsa. Äidille viedyt ruoat eivät vähennä rouvan annoksia ollenkaan, mutta tämä tapa, että viedään äidille, tuntuu olevan täysin ymmärryksen ulkopuolella. Äiti on vanha ihminen.
Tämä vaatisi vähän lisätietoja. Mitä tämä ruokapaketti sisältää? Pääseekö äiti itse kauppaan? Kuka ruokapaketin maksaa? Onko tuo rouvan budjetista pois? Vaikka ruoka-annoksista ei olisi pous, onko pois jostain muusta?
Kun tuohon ei tule selvitystä, niin arvelen, että kyseinen rouva tekee ruuat, mutta puolisonsa ei syö vaan pakastaa oman osuutensa ruuista ja vie ne sitten äidilleen. En kyllä itsekään tykkäisi. Kumma, että mies ei itse tee ruokia.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en seurustele tai omista lapsia. Haluan oman elämän, enkä sellaista joka pyörii yhden henkilön ympärillä
M32
Hyvä, tuo on juuri se itsenäistymisvaihe. Vanhemmista ollaan hankkiuduttu eroon, ja eletään itselle, tutkiskellen sitä mitä on itse. Jos kehityt normaalisti, jossakin vaiheessa elämääsi tulee tilaa myös suloiselle naiselle, joka voi hoivata lapsianne, eikä tuo silloin tunnu miltään velvollisuudelta. Olet saanut tarpeeksi itsestäsi, ja elettyä tarpeeksi omalle egollesi, annat takaisin päin. Mutta et vanhemmillesi, vaan eteenpäin, vaimollesi ja lapsillesi. Ja tuolloin se palkitsee sinua enemmän, kuin mikään muu. Niin kauan kun näin ei ole, onkin syytä pysytellä sinkkuna
Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että voin käydä vaikka seitsemän kertaa viikossa vanhempia katsomassa ja kukaan ei ole valittamassa. Ei tarvitse välittää missä käyn ja milloin. Ei ole myöskään taloudellista riippakiveä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai soittaa jonnekin kotitöitä tarjoavaan yritykseen.
Olen odotellut joulukoristeiden kanssa että tulisi pojat nostamaan ne yläkaappiin kun ei oma jalka nouse tikkaille. Pienessä asunnossa ei voi kaikkea säilyttää riittävän matalalla.
No nyt on helmikuun loppupuoli, enää 9 kk ne voisi kuitenkin ottaa jo alas. Parempi vaihtoehto siis ettei miniä ärsyynny "siirtelystä."
Tuuppaa sängyn alle, jos ovat tiellä. Tällaisiako ne siirtelyasiat ovat ja ajattelitko poikien kiirehtivän niiden vuoksi? Ihme uhriutumista.
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai soittaa jonnekin kotitöitä tarjoavaan yritykseen.
Olen odotellut joulukoristeiden kanssa että tulisi pojat nostamaan ne yläkaappiin kun ei oma jalka nouse tikkaille. Pienessä asunnossa ei voi kaikkea säilyttää riittävän matalalla.
No nyt on helmikuun loppupuoli, enää 9 kk ne voisi kuitenkin ottaa jo alas. Parempi vaihtoehto siis ettei miniä ärsyynny "siirtelystä."
Vähennä hyvä ihminen tavaraa niin paljon, että ne joulukoristeetkin mahtuu johonkin alakaappiin. Jos ei se jalka enää ikinä nouse tikkaille, niin on parempi, kun ei niissä yläkaapeissa säilytetä mitään. Vaikka olisi kuinka pieni asunto, mutta jos se yläkaappien käyttö on itselle täysin mahdotonta, niin turha niissä on sitten mitään säilytellä ja odotella, että joku muu niitä tavaroita joskus tulee sinne yläkaappiin nostamaan ja sitten taas sieltä pois.
Tavaroita pystyy aina karsimaan. Sitäpaitsi pieneen asuntoon ei montaakaan joulukoristettakaan mahdu, joten tuskin alakaappiin tarvitsee isoa tilaa raivata, kun jo sinne mahtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies jättää lapsuudenperheensä avioituessaan, sanotaan raamatussa. Mies joka roikkuu äidinsä tississä tai helmassa ei ole valmis tähän
Muutama vuosi itsenäisyyttä välissä tekisi hyvää, ihan niinkuin parisuhteidenkin välillä. Sitten kun itse olet valmis kasvamaan pojasta mieheksi niin jätät äitisi, menet läpi tuon itsenäisen vaiheen, ja kun se on ilman ongelmia ohi niin olet valmis tapaamaan naisen
Aivan. Mutta ei se vaimon kanssa yhteisen elämän rakentaminen äidin ja isän hylkäämistä tarkoita. Saa pitää yhteyttä ja huolehtia, hoivatakin.
Kun Jeesus oli Golgatalla, hän määräsi äidilleen "uuden pojan" jonka vuoro oli pitää Mariasta huolta.
Jeesus oli poikamies ja taisi asua äitinsä luona. Ilmeisesti se Jeesuksen kaverikin oli poikamies ja kävi syömässä Marian luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en seurustele tai omista lapsia. Haluan oman elämän, enkä sellaista joka pyörii yhden henkilön ympärillä
M32
Hyvä, tuo on juuri se itsenäistymisvaihe. Vanhemmista ollaan hankkiuduttu eroon, ja eletään itselle, tutkiskellen sitä mitä on itse. Jos kehityt normaalisti, jossakin vaiheessa elämääsi tulee tilaa myös suloiselle naiselle, joka voi hoivata lapsianne, eikä tuo silloin tunnu miltään velvollisuudelta. Olet saanut tarpeeksi itsestäsi, ja elettyä tarpeeksi omalle egollesi, annat takaisin päin. Mutta et vanhemmillesi, vaan eteenpäin, vaimollesi ja lapsillesi. Ja tuolloin se palkitsee sinua enemmän, kuin mikään muu. Niin kauan kun näin ei ole, onkin syytä pysytellä sinkkuna
Ymmärsit väärin. Tarkoitin, että voin käydä vaikka seitsemän kertaa viikossa vanhe
Sinn vanhemmat ei raaski sanoa sinulle, että vähempikin määrä vierailuja riittää. Joka päivä ei tarvitse olla yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla ilmenee joskus kummallista mustasukkaisuutta miehen äitiä kohtaan. Tuttavapiirissäni on mies, joka käy äitinsä luona varmaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Hän vie mennessään ruokapaketin, joka saa vaimon aivan raivoihinsa. Äidille viedyt ruoat eivät vähennä rouvan annoksia ollenkaan, mutta tämä tapa, että viedään äidille, tuntuu olevan täysin ymmärryksen ulkopuolella. Äiti on vanha ihminen.
Rouvaa ei taideta huomioida ihan samalla tavalla kuin äitiä, muutenhan karheuteen ei olisi syytä. Samahan se ap:llakin on.
Juu, niinhän se on. Rouvaa varmaan nähdään harvemmin kuin kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies jättää lapsuudenperheensä avioituessaan, sanotaan raamatussa. Mies joka roikkuu äidinsä tississä tai helmassa ei ole valmis tähän
Muutama vuosi itsenäisyyttä välissä tekisi hyvää, ihan niinkuin parisuhteidenkin välillä. Sitten kun itse olet valmis kasvamaan pojasta mieheksi niin jätät äitisi, menet läpi tuon itsenäisen vaiheen, ja kun se on ilman ongelmia ohi niin olet valmis tapaamaan naisen
Aivan. Mutta ei se vaimon kanssa yhteisen elämän rakentaminen äidin ja isän hylkäämistä tarkoita. Saa pitää yhteyttä ja huolehtia, hoivatakin.
Johanneksen
Kun Jeesus oli Golgatalla, hän määräsi äidilleen "uuden pojan" jonka vuoro oli pitää Mariasta huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla ilmenee joskus kummallista mustasukkaisuutta miehen äitiä kohtaan. Tuttavapiirissäni on mies, joka käy äitinsä luona varmaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Hän vie mennessään ruokapaketin, joka saa vaimon aivan raivoihinsa. Äidille viedyt ruoat eivät vähennä rouvan annoksia ollenkaan, mutta tämä tapa, että viedään äidille, tuntuu olevan täysin ymmärryksen ulkopuolella. Äiti on vanha ihminen.
Minkä lintulajin koiras vie omalle emolleen matoja ruuaksi? Entä minkä nisäkäslajin koiras metsästää omalle emolleen? Koiras tekee tuota omalle puolisolleen kaikilla lajeilla. Se että mies tekee sitä omalle äidilleen kertoo siitä, että sukulaissuhde on hämärtnyt ja insestuaalinen. Kuten siinäkin tapauksessa, että äiti roikkuu miehessä luin lapsessa. Tämä on usein nuorimpien lasten kohtalo, he jäävät äideille tällaisiksi ikivauv
Kuulostaa kauhealta. Eläimet toimivat vaistojensa varaisesti. Vahvempi poikanen syö heikompien ruoat jne eikä emo pidä niiden puolta. Selviytyvät jos selviytyvät aikuisiksi hyvällä tuurilla. Ihmisellä on kyky ajatella, monilla myös empatiakykyä. Kyllä aivojaan saa käyttää ja toimia tilanteen niin vaatiessa. Mikä siinä äidissä nyt on ettei häntä saisi käydä tapaamassa. Olen edellisen kirjoittajan kanssa täysin eri mieltä enkä ole varma kenellä on hämärtynyt ja mikä. On sellaista tekstiä
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai soittaa jonnekin kotitöitä tarjoavaan yritykseen.
Olen odotellut joulukoristeiden kanssa että tulisi pojat nostamaan ne yläkaappiin kun ei oma jalka nouse tikkaille. Pienessä asunnossa ei voi kaikkea säilyttää riittävän matalalla.
No nyt on helmikuun loppupuoli, enää 9 kk ne voisi kuitenkin ottaa jo alas. Parempi vaihtoehto siis ettei miniä ärsyynny "siirtelystä."
Tuo on kai kerran vuodessa tapahtuva toimenpide? Ei tarvita ap:n kuvaamaa ramppaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla ilmenee joskus kummallista mustasukkaisuutta miehen äitiä kohtaan. Tuttavapiirissäni on mies, joka käy äitinsä luona varmaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Hän vie mennessään ruokapaketin, joka saa vaimon aivan raivoihinsa. Äidille viedyt ruoat eivät vähennä rouvan annoksia ollenkaan, mutta tämä tapa, että viedään äidille, tuntuu olevan täysin ymmärryksen ulkopuolella. Äiti on vanha ihminen.
Rouvaa ei taideta huomioida ihan samalla tavalla kuin äitiä, muutenhan karheuteen ei olisi syytä. Samahan se ap:llakin on.
Juu, niinhän se on. Rouvaa varmaan nähdään harvemmin kuin kerran kuussa.
Juu, niinhän se on. Rouvaa varmaan nähdään harvemmin kuin kerran kuussa.
Rautalankaa: rouva kokee jostain syystä jäävänsä vaille jotain. Kannattaa tehdä jotain kivaa hänelle useammin kuin kerran kuussa, niin jo katsellaan hymyillen ruokapakettia vanhalle äidille. Ei mustasukkaisuutta vaan silkkaa kateutta. Tässä nyt lähdetään olettamuksesta että jokainen osaa jättää kontrolloivan mustiksen, jos kyse on vain siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai soittaa jonnekin kotitöitä tarjoavaan yritykseen.
Olen odotellut joulukoristeiden kanssa että tulisi pojat nostamaan ne yläkaappiin kun ei oma jalka nouse tikkaille. Pienessä asunnossa ei voi kaikkea säilyttää riittävän matalalla.
No nyt on helmikuun loppupuoli, enää 9 kk ne voisi kuitenkin ottaa jo alas. Parempi vaihtoehto siis ettei miniä ärsyynny "siirtelystä."
Tuuppaa sängyn alle, jos ovat tiellä. Tällaisiako ne siirtelyasiat ovat ja ajattelitko poikien kiirehtivän niiden vuoksi? Ihme uhriutumista.
No eipä nyt kukaan ole kiirehtinyt kun nyt on jo helmikuun loppu.
Kerroit hyvin, pienikin palvelus miehen vanhemmille on liikaa. Toki se mies käy vaimon vanhempien katolta lumet pudottamassa, rännit putsaamassa, siirtelemässä lumikasoja, takkapuut kantamassa jne. Se on pieni homma verrattuna jonnekin kaappiin kurkottelemisen sijaan.
Voi voi. Miten pystyn siirtämään huonekaluja, jos pojat eivät tule käymään? Ei 78-vuotiasta kuulu laittaa siirtämään piironkia, nojatuolia tai kirjahyllyä yksin. Täällä on niin yksinäistäkin. Sisustusta muuttamalla saa talon näyttämään elävämmältä
Aivan. Mutta ei se vaimon kanssa yhteisen elämän rakentaminen äidin ja isän hylkäämistä tarkoita. Saa pitää yhteyttä ja huolehtia, hoivatakin.
Kun Jeesus oli Golgatalla, hän määräsi äidilleen "uuden pojan" jonka vuoro oli pitää Mariasta huolta.