Lue keskustelun säännöt.
Millainen on Asperger ihminen?
13.02.2025 |
Vaikuttaako älykkyyteen? Voisitko kertoa jos täällä on joku joka on tai joka tuntee tällaisen ihmisen..
Kommentit (75)
"Silloin kun ihmisten seurassa pitää olla, se on jossain määrin haastavaa, koska en aspergerini takia osaa sellaisia vaistomaisia ihmisen laumakäytökseen kuuluvia eleitä, joilla kuuluisi osoittaa erilaisia asioita. Niinpä ihmiset eivät pidä minusta. "
Mulla sama ja tämä on raskasta, koska tuntuu ihan toivottomalta pystyä maskaamaan esim. mikroeleiden tasollakin, vaikka pinnallista normojen käytöstä osaan maskata hyvin. Mutta koko ajan paljastuu asioita vielä yli kolmekymppisenäkin, missä teen väärin ja tietämättäni kerään ihmisiltä kiusaamista ja inhoa. Viimeksi tajusin eräästä kirjasta, että ihmisen kuuluisi vaistomaisesti kiusaamistilanteessa osoittaa häpeän ja alistumisen eleitä, jolla hän osoitttaa että hyväksyy lauman säännöt eikä tule aiheuttamaan hankaluuksia ryhmälle. Yleensä tässä vaiheessa kiusaaminen loppuu. Ei mulla tule tuollaista reaktiota luonnostaan, mä olen vaan ollut lähinnä kysymysmerkkinä, että mitä typerää tämä nyt on, kun ilman mitään syytä tuollaista käytöstä. Sillä naama peruslukemilla analyyytisenä pysymiselläni olen siis viestinyt ilmeisesti laumalle, että en alistu lauman sääntöihin ja sen johtajien määräysvaltaan, ja minusta tulee hankaluuksia ellei minua alisteta niin paljon että sisu loppuu ja alistun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa katsoa YLE Areenasta sarja nimeltä "Kirjolla". Varsinkin ensimmäinen tuotantokausi oli todella hyvä.
Itsellä ainakin näkyy siten, että olen sääntöorientoitunut ja tuo moraalitaju on ehdoton, aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa kun ei pääse yli pienistä asioista, kuten vaikka siitä että joku on varastanut työpaikaltaan tyyliin nitojan. Heti menee maku koko ihmiseen ja vaikka tajuan ettei tuollainen ole syy tuomita ketään, niin tunnetasolla en vaan pysty enää arvostamaan ko. henkilöä. Tästä kärsin oikeasti, sillä tiedän ettei tuollaiset kerro kuitenkaan ihmisestä paljoa, mutta tunnen siis toisin.
Lisäksi aivot prosessoi tietoa jatkuvasti ja yhdistelevät asioista laajasti, tämä liittyy siihen, että autisteilla synapsit eivät ole harventuneet siten kuten kuuluisi, hyviä seurauksia tästä on se, että ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja on kyky ajatella ns. laatikon ulkopuolelta, mutta haittana se, että aivot väsyvät. Jos aivot pääsevät kunnolla uupumaan niin en hetkeen ymmärrä mitään mitä tapahtuu enkä pysty oikein puhumaan tms. Tätä tapahtuu harvoin nykyään sillä pyrin varmistamaan mahdollisuudet lepoon jo ennen. Sosiaalisissa tilanteissa olen super taitava, mutta ainoastaan sellaisissa konteksteissa, joihin kuuluu jokin rooli ja käsikirjoitus, kuten töissä. Olen siis 100% oma itseni, mutta työ tarjoaa ne aiheet ja roolit joiden puitteissa vuorovaikutus tapahtuu. Myös lasten kavereiden vanhempien kanssa pärjään tosi hyvin, järjestetään yhteisiä reissuja ja vaikka mitä, sillä niissäkin tilanteissa mulla on rooli, olen x:n ja y:n äiti. Ihan sellaisena riisuttuna omana itsenäni en osaa olla ihmisten kanssa, mulla on ihan erilaiset mielenkiinnonkohteet kuin muilla, ja kykene ainoastaan analyyttiseen keskusteluun, en small talkkiin. Paitsi siis juuri jonkin roolin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Raskas. Ex-mieheni oli sellainen. Onneksi on ex. 🙂
Huo-ra. Onneksi on ex.
Kaiken kruunaa sekopäinen tiimi !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Silloin kun ihmisten seurassa pitää olla, se on jossain määrin haastavaa, koska en aspergerini takia osaa sellaisia vaistomaisia ihmisen laumakäytökseen kuuluvia eleitä, joilla kuuluisi osoittaa erilaisia asioita. Niinpä ihmiset eivät pidä minusta. "
Mulla sama ja tämä on raskasta, koska tuntuu ihan toivottomalta pystyä maskaamaan esim. mikroeleiden tasollakin, vaikka pinnallista normojen käytöstä osaan maskata hyvin. Mutta koko ajan paljastuu asioita vielä yli kolmekymppisenäkin, missä teen väärin ja tietämättäni kerään ihmisiltä kiusaamista ja inhoa. Viimeksi tajusin eräästä kirjasta, että ihmisen kuuluisi vaistomaisesti kiusaamistilanteessa osoittaa häpeän ja alistumisen eleitä, jolla hän osoitttaa että hyväksyy lauman säännöt eikä tule aiheuttamaan hankaluuksia ryhmälle. Yleensä tässä vaiheessa kiusaaminen loppuu. Ei mulla tule tuollaista reaktiota luonnostaan, mä olen vaan ollut lähinnä kysymysmerkkinä, että mitä typ
En ole koskaan edes kuullut tuollaisesta 😳 Mitä ihmettä! Minä en todellakaan häpeä tai alistu, vaan sisuunnun kahta kauheammin! Olen kerran joutunut (pitkään) katselemaan täysin hämärää/moraalitonta/alentavaa käytöstä ja puhetta, jonka jälkeen minulle ollaan ihan tosissaan sanottu, että minun pitäisi moiseen _sopeutua_. Sain monta vuotta kestäneen neliraajaraivarin, ja kirjaimellisesti näytin tälle ihmiselle mitä tarkoittaa, kun joku kiusaa/rikkoo luottamuksen/alentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskas. Ex-mieheni oli sellainen. Onneksi on ex. 🙂
Huo-ra. Onneksi on ex.
Ex:n kaveri ho ro-pilvenpolttelija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskas. Ex-mieheni oli sellainen. Onneksi on ex. 🙂
Huo-ra. Onneksi on ex.
Ex:n kaveri ho ro-pilvenpolttelija?
Stalkkari
Omalla pojalla näkyy siten että hänellä on tietyt mielenkiinnonkohteet, jotka on tosi vahvoja. Muista asioista häntä voi olla tosi vaikeaa saada kiinnostumaan, mutta niiden omien mielenkiinnonkohteiden parissa voisi viettää konkreettisesti tunteja päivässä, vuosia putkeen. Ei kyllästy.
Sosiaalisesti hän on vähän kömpelö; ei esim. ymmärrä/ näe järkeä tietyissa sosiaalisissa normeissa. Ei ymmärrä sarkasmia. Ei ymmärrä kohteliaisuuksia jotka on valheellisia (esim. että sanoisi jotakuta hyväksi jossain, jos se ei sitä ole). Jonkin verran toki oppinut feikkaamaan näitä. Mutta sinänsä hänhän viihtyy hyvin paljon yksin ja omissa oloissaan, omien harrastustensa parissa. Eli eipä häntä paljon kiinnostele, mitä muut ajattelee. Koulussa hän on kyllä ollut aina ihan suosittu kaveri. Ja sit kun joku joskus on jakanut saman mielenkiinnonkohteen kuin hän, niin pitää tätä henkilöä suuressa arvossa/ parhaana ystävänä. Harmi vain, että harvalla se kiinnostus samaan asiaan on kestänyt yhtä pitkään kuin hänellä.. 😆
Koulussa hän on hyvä, sanotaan ysin oppilas. Esim. kielissä tosi hyvä, kympin oppilas. Koulu ei tuota hänelle juurikaan vaikeuksia, mutta ei myöskään kuulu juurikaan hänen mielenkiinnonkohteisiin, joitakin aineita lukuunottamatta (esim. enkku). Jos kuuluisi, voisi varmaan olla vieläkin parempi. Asperger ei siis vaikuta älykkyyteen mitenkään.
Asperger diagnooseja ei tosiaan enää anneta, mutta kyllä niitä edelleen silti käytetään. Ihan lääkäreitä myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Asperger, ei asberger."
No anteeksi, jos tuli paha mieli, mutta minun mielestäni se voisi olla vaikka "ass burger" jos itse asia tulee selväksi. Kyse kommentissani oli siis mahdollisesta diagnosoimattomasta dg:stä, johon kysyin mahdollisia samankaltaisia kokemuksia (enkä nyt välttämättä ihan ole kartalla kaikista konsonanteista parin siiderin jälkeen..) :D Pointti aloituksessa kuitenkin kai oli,että millainen on assu ja miten sellaisen voi tunnistaa, jos vaikka itsessäänkin?
Vierailija kirjoitti:
"Asperger, ei asberger."
No anteeksi, jos tuli paha mieli, mutta minun mielestäni se voisi olla vaikka "ass burger" jos itse asia tulee selväksi. Kyse kommentissani oli siis mahdollisesta diagnosoimattomasta dg:stä, johon kysyin mahdollisia samankaltaisia kokemuksia (enkä nyt välttämättä ihan ole kartalla kaikista konsonanteista parin siiderin jälkeen..) :D Pointti aloituksessa kuitenkin kai oli,että millainen on assu ja miten sellaisen voi tunnistaa, jos vaikka itsessäänkin?
Tuo assburger on kiusaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika epäsosiaalinen ja hiljainen muutenkin mutta äärettömän taitava tietokoneiden kans, englannin kielen taito tosi hyvä ja opiskelee pelisuunnittelijaksi. Tiettyjen asioiden hahmottaminen kuten siivoaminen hankalaa, ei hahmota mitä pitäis tehdä. Ruoan laittajana on taitava. Täsmällinen siinä mikä kiinnostaa.
Kuvailit juuri minut lapsena ja veljeni siinä samassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan edes kuullut tuollaisesta 😳 Mitä ihmettä! Minä en todellakaan häpeä tai alistu, vaan sisuunnun kahta kauheammin! Olen kerran joutunut (pitkään) katselemaan täysin hämärää/moraalitonta/alentavaa käytöstä ja puhetta, jonka jälkeen minulle ollaan ihan tosissaan sanottu, että minun pitäisi moiseen _sopeutua_. Sain monta vuotta kestäneen neliraajaraivarin, ja kirjaimellisesti näytin tälle ihmiselle mitä tarkoittaa, kun joku kiusaa/rikkoo luottamuksen/alentaa.
Tämä juttu oli ihan ammattilaisten kirjoittamasssa kirjassa, kirjoittaja "psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti." Käsittääkseni neurotyypilliset osaa siis tehdä tuota niin hienovaraisesti ja luonnostaan, etteivät edes koe missään vaiheessa joutuvansa alistumaan. Toki se ei estä todellisia pahantahtoisia kiusaajia kiusaamasta, mutta ilmeisesti jos ei osaa tuota eleiden peliä jolla osoitetaan olevansa sopuisa ryhmän jäsen, voi joutua "tavistenkin" kiusaamaksi tai välttelemäksi. Lainaus siitä kirjasta:
"Kyky lukea muiden lauman jäsenten käytöksestä kirjoittamattomien sääntöjen nopeaa vaihtelua eri tilanteissa auttaa yksilöä säilyttämään paikkansa laumassa. Kun kouluista on selvitty, tulee opetella työyhteisöjen säännöt. Työyhteisöjen kirjoittamattomat säännöt voivat vaihdella hyvin paljon saman alan sisällä, eikä työhön perehdyttämisen yhteydessä kerrota uudelle työntekijälle näitä sääntöjä. Sosiaaliset säännöt tulee jokaisessa uudessa työpaikassa opetella työkavereiden ja esimiesten ilmeistä ja eleistä käytävillä ja kahvihuoneissa. Ihminen, joka ei opi käyttäytymään omien lajitovereiden kanssa, on samalla tavalla pulassa kuin mikä tahansa muu laumaeläin.
Siksi tarvitsemme edelleen kykyä tuntea häpeää ja häpeän sukuisia tunteita. Häpeän ilmaiseminen kehon asennolla, ilmein ja elein osoittaa muulle laumalle, että yksilö ymmärtää rikkoneensa sääntöjä ja katuu tekoaan. Tuolloin lauman muut jäsenet voivat luottaa, ettei yksilö enää todennäköisesti riko sääntöjä, vaan sopeutuu niihin ja samalla laumaan. Tuolloin yksilö ei enää uhkaa muuta laumaa. Tällaiset tilanteeseen sopivat ja ohimenevät häpeän kokemukset ja ilmaisut vahvistavat näin ollen yksilön hengissä säilymisen todennäköisyyttä ja lauman yhteenkuuluvuutta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi aivot prosessoi tietoa jatkuvasti ja yhdistelevät asioista laajasti, tämä liittyy siihen, että autisteilla synapsit eivät ole harventuneet siten kuten kuuluisi, hyviä seurauksia tästä on se, että ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja on kyky ajatella ns. laatikon ulkopuolelta, mutta haittana se, että aivot väsyvät. Jos aivot pääsevät kunnolla uupumaan niin en hetkeen ymmärrä mitään mitä tapahtuu enkä pysty oikein puhumaan tms.
Voitko kertoa lisää tuosta synapsijutusta? Tämä oli itselleni uutta ja kiinnostaa kovasti, koska olen juuri tuollainen laaja-alainen ja ylianalyyttinen, ja sitten iskee se väsymys.
Viestissäsi oli paljon muutakin, mitä itsestäni tunnistan, juuri noista rooleista. Koen samoin, että olen esim. loistava asiakaspalvelija ja pidetty sellainen, mutta se on todella uuvuttavaa ja erilaisten roolien ulkopuolella en oikein saa kavereita, tosin se voi olla ihan suomalainen normikin nykyään. Mutta siis ilman tiettyä roolia en tiedä mitä muut odottavat minulta ja sitten joko vetäydyn tai täytän tilan turhalla höpötyksellä tms. Sitten tunnen itseni vaivautuneeksi. Missä tahansa roolissa hoidan suvereenisti minkä tahansa eteen tulevan tilanteen, soitan vaikeat puhelut jne. Mutta ilman roolia kammoan puhelinta. Itse olen hyvin joustava, ehkä liiankin. Siis ulospäin. Kärsin sitten ehkä enemmän sisäisesti.
Minulla ei ole mitään diagnoosia enkä haluakaan, mutta olen tässä keski-iässä tajunnut, että AuDHD-yhdistelmä selittää minut ainakin minulle itselleni ja se on auttanut minua hyväksymään itseni ja kamppailuni ja arvostamaan enemmän saavutuksiani. Tuonut siis rauhaa ja armollisuutta. Osaan myös paremmin huomioida tarpeeni, kun tiedostan ne nyt paremmin. Nyt ymmärrän paremmin myös sitä, miksi muut eivät ymmärrä minua ja miksi maailma on niin järjetön paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asperger, ei asberger."
No anteeksi, jos tuli paha mieli, mutta minun mielestäni se voisi olla vaikka "ass burger" jos itse asia tulee selväksi. Kyse kommentissani oli siis mahdollisesta diagnosoimattomasta dg:stä, johon kysyin mahdollisia samankaltaisia kokemuksia (enkä nyt välttämättä ihan ole kartalla kaikista konsonanteista parin siiderin jälkeen..) :D Pointti aloituksessa kuitenkin kai oli,että millainen on assu ja miten sellaisen voi tunnistaa, jos vaikka itsessäänkin?
Tuo assburger on kiusaamista.
Haha, enpä usko että kovin moni assi tuosta loukkaantuu.
Sen sijaan on ehkä assimaista korjata tuollaiset kirjain- ja termivirheet. Ei siitäkään kannata loukkaantua. Osa pystyy ohittamaan ne, vaikka särähtääkin korvaan tai sattuu silmiin, mutta osa ei pysty olemaan korjaamatta. <3
Hyviä nämä keskustelut ja spekuloinnit. Voiko kaikkia luonteenpiirteitä tai arvoja laittaa "autismin" tai "asberger" diagnoosin taakse?
Jos vastuuntuntoinen ihminen niin sehän voi olla osa kasvatusta. Kuten juoppo-vanhemmat hakkaa lapsiaan, heistä tulee häirikköjä
Vierailija kirjoitti:
"Silloin kun ihmisten seurassa pitää olla, se on jossain määrin haastavaa, koska en aspergerini takia osaa sellaisia vaistomaisia ihmisen laumakäytökseen kuuluvia eleitä, joilla kuuluisi osoittaa erilaisia asioita. Niinpä ihmiset eivät pidä minusta. "
Mulla sama ja tämä on raskasta, koska tuntuu ihan toivottomalta pystyä maskaamaan esim. mikroeleiden tasollakin, vaikka pinnallista normojen käytöstä osaan maskata hyvin. Mutta koko ajan paljastuu asioita vielä yli kolmekymppisenäkin, missä teen väärin ja tietämättäni kerään ihmisiltä kiusaamista ja inhoa. Viimeksi tajusin eräästä kirjasta, että ihmisen kuuluisi vaistomaisesti kiusaamistilanteessa osoittaa häpeän ja alistumisen eleitä, jolla hän osoitttaa että hyväksyy lauman säännöt eikä tule aiheuttamaan hankaluuksia ryhmälle. Yleensä tässä vaiheessa kiusaaminen loppuu. Ei mulla tule tuollaista reaktiota luonnostaan, mä olen vaan ollut lähinnä kysymysmerkkinä, että mitä typ
Tämä, en olisi osannut pukea sanoiksi näin kuin sinä, mutta juuri näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asperger, ei asberger."
No anteeksi, jos tuli paha mieli, mutta minun mielestäni se voisi olla vaikka "ass burger" jos itse asia tulee selväksi. Kyse kommentissani oli siis mahdollisesta diagnosoimattomasta dg:stä, johon kysyin mahdollisia samankaltaisia kokemuksia (enkä nyt välttämättä ihan ole kartalla kaikista konsonanteista parin siiderin jälkeen..) :D Pointti aloituksessa kuitenkin kai oli,että millainen on assu ja miten sellaisen voi tunnistaa, jos vaikka itsessäänkin?
Tuo assburger on kiusaamista.
Haha, enpä usko että kovin moni assi tuosta loukkaantuu.
Sen sijaan on ehkä assimaista korjata tuollaiset kirjain- ja termivirheet. Ei siitäkään kannata loukkaantua. Osa pystyy ohittamaan ne, vaikka särähtääkin korvaan tai sattuu silmiin, mutta osa ei pysty olemaan korjaamatta. <3
Joo ei mua ainakaan loukkaa, assburgerhan on hauska sanaleikki.
Tuntemani henkilö on vaativan matemaattisen alan tutkija, mutta jotkin käytännön asiat ovat hänelle vaikeita.
Jep, se on just autismin kirjoa, että jollain on vaikka voimakkaammin niitä rutiineja, mutta ei niin paljon sosiaalisen kanssakäymisen poikkeavuuksia, ja jollain vähemmän niitä sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksia, mutta voimakkaita aistiyliherkkyyksiä jne. Vaihtelee siis paljon, millaisia autismikirjon piirteitä itse kullakin on.