Lue keskustelun säännöt.
Tuhlattu elämä ja toivoton tulevaisuus
12.02.2025 |
Täytän pian 30 vuotta, enkä ole tehnyt elämälläni yhtään mitään. Minulla ei ole työtä eikä uraa, asun vanhemmillani, ystäväpiiriä ei käytännössä ole, eikä tyttöystävää ole ollut pariin vuoteen pitkäaikaisen suhteen katkeamisen jälkeen. Annoin itseni mädäntyä vuosikaudet, ja heräsin vasta puolisen vuotta sitten hädissäni siihen, kuinka synkältä tulevaisuus todella näyttää.
Haen vimmatusti töitä, ja olen hakenut myös syksyllä alkaviin tutkintoani vastaaviin maisteriopintoihin. Huonoltahan mahdollisuudet näyttävät, sillä CV on vessapaperia, ja opiskelupaikoista on kova kilpailu. Kaverisuhteista ja tyttöystävästä ei kannata edes haaveilla, sillä luuserin leimaa ei koskaan saa pyyhittyä pois. Tässä vaiheessa kortit ovat sen verran karut, että esimerkiksi haaveet puoliston löytämisestä ja perheen perustamisesta voidaan haudata.
En enää jaksaisi elää näin, mutta mitään tuskin on enää tehtävissä. Valitettavasti joitakin virheitä ei koskaan saa anteeksi, ja minä olen tehnyt niitä jo aivan liikaa. Toivottavasti pääsen pian suremaan elämää, jota en voi koskaan saada.
Kommentit (60)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerroit hakeneesi tutkintoasi vastaaviin maisteriohjelmiin, eli sulla on alempi korkeakoulututkinto siis käytynä? Olet ainakin sen saanut suoritettua loppuun asti. Se on jo hyvin.
Kyllä, alempi korkeakoulututkinto on takataskussa.
Mille alalle haet opiskelemaan? Onko hyvin työllistävä ala?
Vierailija kirjoitti:
Mille alalle haet opiskelemaan? Onko hyvin työllistävä ala?
Liiketalous. Kai se työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä mikään luuseri ole, jos olet yliopistolla.
En ole yliopistolla. Hain sinne.
Ja jos et vielä pääse sisään, niin sitten lähdet korottamaan lukion numeroitasi tai pyrit avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon sisälle. Aloittelet myös vaikka jonkun sopivan harrastuksen, niin pääset enemmän kosketuksiin oman ikäistesi kanssa, näin itsetuntosi hiljalleen vahvistuu.
Ulkomailla opiskelu on hyvä vaihtoehto, varsinkin jos se on taloudellisesti mahdollista. Kun myöhemmin valmistut ja haet työpaikkaa, ei vanhojen työtodistustesi perään luultavasti hirveästi kysellä, voit laittaa cv:hen vaikka että nuorempana matkustelit, sairastelit, auttelit sairaita vanhempia, keskityit kehittämään itseäsi jossakin harrastuksessa (jos olet jossain oikeastikin melko hyvä) yms.
Ethän sinä ole elänyt aikuisikäisenä vasta kuin 12 vuotta, tai oikeammin 5 vuotta, sillä noin 25-vuotiaanahan aivot alkavat vasta kypsyä, jotkut sanovat että lähempänä 30-vuotiaana. Jäljellä sinulla on yhä 40 vuotta työ/opiskelu uraa, joten mitään hätää ei todellakaan ole.
Elämäntiet on erilaisia. Yhdellä matka mutkittelee alkupäässä, toisella loppupäässä, jollain koko elämän ajan, jollain ei juuri ollenkaan. Jokaisella matkalla ja matkan vaiheella on kuitenkin oma tarkoituksensa. Yritä reflektoida, mitä nämä vuodet ovat sinulle yrittäneet opettaa ja elä jatkossa hyödyntäen uutta oivallustasi.
Tsemiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se työllistää kun suunnittelee huolella tutkintonsa rakenteen ja lopputyönsä ja etsii sopivia pieniä työkokemuksia opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se työllistää kun suunnittelee huolella tutkintonsa rakenteen ja lopputyönsä ja etsii sopivia pieniä työkokemuksia opiskeluaikana.
Toivotaan. Aika kaukaiselta vaikuttaa tosin sekin haave.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain kannattaa tehdä. Nyt sinulla on vielä aikaa ja terveyttä. Viiden vuoden päästä tilanne on jo erilainen ja kymmenen vuoden päästä mitään ei ole enää tehtävissä.
t. +40 ja elämä pilalla
Vierailija kirjoitti:
Jotain kannattaa tehdä. Nyt sinulla on vielä aikaa ja terveyttä. Viiden vuoden päästä tilanne on jo erilainen ja kymmenen vuoden päästä mitään ei ole enää tehtävissä.
t. +40 ja elämä pilalla
Tuntuu, että se on jo liian myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatat elää vielä 50 vuotta, joten elämäsi on vasta alkamassa. Käytännössä voit olla jo muutaman vuoden päästä töissä/opiskelemassa ja parisuhteessa. Tai toki voit valittaa seuraavat 50 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saatat elää vielä 50 vuotta, joten elämäsi on vasta alkamassa. Käytännössä voit olla jo muutaman vuoden päästä töissä/opiskelemassa ja parisuhteessa. Tai toki voit valittaa seuraavat 50 vuotta.
Valittaminen on sivutoimista. Kova on yritys esim. työnhaun suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luettelit elämän ulkoisia puitteita, elämä on muutakin. On ihmisiä, jotka tietoisesti luopuvat omaisuudestaan ja perheestään (esim. munkit). Eikö sellainen voi olla hyvää elämää? Jos voi, niin mistä se johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Luettelit elämän ulkoisia puitteita, elämä on muutakin. On ihmisiä, jotka tietoisesti luopuvat omaisuudestaan ja perheestään (esim. munkit). Eikö sellainen voi olla hyvää elämää? Jos voi, niin mistä se johtuu?
Ulkoiset puutteet tekevät elämästä hyvän myös henkisellä puolella.
Onko vanhemmilla asumiseen jokin hyvä syy tai niin iso talo että on tarpeeksi omaa rauhaa ja tilaa.
Kerroit hakeneesi tutkintoasi vastaaviin maisteriohjelmiin, eli sulla on alempi korkeakoulututkinto siis käytynä? Olet ainakin sen saanut suoritettua loppuun asti. Se on jo hyvin.