Empaattisena ihmisenä vedän puoleeni "avautujia", miten katkaista avautuminen ystävällisesti?

Oon alkanut kysymään "koskeeko tämä asia minua mitenkään / tarvitseeko minun tietää tästä?"

Vierailija kirjoitti:

Oon alkanut kysymään "koskeeko tämä asia minua mitenkään / tarvitseeko minun tietää tästä?"

Oot ilkee 😭😭😭😭

No otat käyttöön tuon saman, että mene terapiaan. Tulee mieleen kun sukulainen pahoinpiteli minut ja sanoi, että mene terapiaan :D Hahah

Lisäksi mieti, mitä haluaisit tehdä kaverien kanssa. Ei se että terapoinnin ja valittamisen roolit vaihtuvat, yleistä ilmapiiriä mitenkään paranna

Ylipäätään se, että naisilla on tapana puhua enemmän kuin tehdä, niin sen puheen sisältöön tulisi kiinnittää huomiota. Onko se rakentavaa, positiivista, mikä sen funktio ylipäätään on? Olisiko järkevämpää vaikka kuorolaulaa ennalta kirjoitettuja sanoja, jos omat jutut ajautuvat aina kurjuuksiin? Tätä vartenhan intiassa ja muualla maailmassa on kehitetty mantroja, että voi hymistä "ommmm" sitten kun ei ole enää mitään järkevää sanottavaa

Mulla on sama ongelma. Ollut aina. Pidän sitä kunniana kun saa auttaa toista kuuntelemalla. Muista kuitenkin, että tuossa hommassa on kuulemattomat korvat tärkeintä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon alkanut kysymään "koskeeko tämä asia minua mitenkään / tarvitseeko minun tietää tästä?"

Oot ilkee 😭😭😭😭

Täh???

4 - ihanaa, kun jaksat vielä ajatella noin. Itse ajattelin noin myös aiemmin, mutta valitettavasti minun terapiapalvelut on nyt loppuun käytetyt.

Tästä tuttavasta ajattelin, että voisi olla molemminpuolista kuuntelua tarjolla, mutta ei, minun pitäisi mennä terapiaan kohdatessani epämukavan tilanteen elämässäni, josta tosiaan muutaman kerran mainitsin. Nyt ovat luukut kiinni. Aion sanoa hänelle, että kannattaa mennä terapiaan. AP

En ole mitenkään erikoisen empaattinen, kyllä nuo vieraat ihmiset silti avautuu, ei mitään siinäpä puhukoot, onneksi on ADHD niin ei pidä kuunnella kun omat ajatukset on muualla 

Voit ap hyvin sanoa: kiitos että koet minut niin läheiseksi, että haluaisit purkaa sydäntäsi, mutta itselläni ei valitettavasti ole voimia muiden murheiden pohtimiseen, toivottavasti ymmärrät.

Vierailija kirjoitti:

Voit ap hyvin sanoa: kiitos että koet minut niin läheiseksi, että haluaisit purkaa sydäntäsi, mutta itselläni ei valitettavasti ole voimia muiden murheiden pohtimiseen, toivottavasti ymmärrät.

Terveisin chatgpt

Oikeasti kannattaa ehdottaa esim: mentäisiinkö tekemään jotakin kivaa, jotta saat muuta ajateltavaa? Vaikka kiipeilemään tai keilailemaan, tai katsomaan taidenäyttelyä

Minä olen kaikkien apuri, suvun mielestä ainakin mutta nyt olen alkanut sanomaan ihan suoraan että en jaksa, jos sinun jälkikasvusi menee apuun voin ehkä tulla mukaan mutta yksin en ala. Ovat joutuneet avuntarvitsijat itse ryhdistäytymään.

Tee samoin kuin he ovat tehneet sinulle. Ala puhua omia juttujasi tai neuvo menemään terapiaan.

Minä olin samanlaisessa tilanteessa aiemmin: sain aina kuunnella muiden murheet, mutta kun tarvitsin itse apua, ei kiinnostanut. Minuun katkaistiin välitkin, kun olin niin kurjaa seuraa eroni jälkeen. Sitten vuosia myöhemmin soiteltiin ja kysyttiin, mitä kuuluu ja olenko taas iloisempi, tai lähtisinkö baariin seuraksi. En lähtenyt enää kenenkään mieliksi, jos itseäni ei kiinnostanut, en vastannut enää puhelimeen, jos ei huvittanut jutella juuri sillä hetkellä ja niin edelleen. Se olikin sitten ihan tervettä itsekkyyttä, minut oli vain kasvatettu liian kiltiksi, antamaan aina periksi, auttamaan ja säälimään. Ei enää.

Kaikesta päätellet et ole ainoastaan kuuntelija, vaan olet myös muiden ongelmien ja asioitten kommentoija.

Jos vastaat muiden avautumiseen vain ystävällisesti, että "ai, vai niin" (tai jotain muuta yleisluontoista), etkä kommentoi juuta etkä jaata siihen itse asiaan, mitä he kertovat, niin ei sinulle varmastikaan jatkuvasti avauduttaisi.  Useinhan odotetaan myös sen mielipidettä, neuvoa tai muuta, jolle avaudutaan asioista ja vesiperä siinä tuskin kovin montaa kertaa jatkossa laittaa avautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit ap hyvin sanoa: kiitos että koet minut niin läheiseksi, että haluaisit purkaa sydäntäsi, mutta itselläni ei valitettavasti ole voimia muiden murheiden pohtimiseen, toivottavasti ymmärrät.

Terveisin chatgpt

Oikeasti kannattaa ehdottaa esim: mentäisiinkö tekemään jotakin kivaa, jotta saat muuta ajateltavaa? Vaikka kiipeilemään tai keilailemaan, tai katsomaan taidenäyttelyä

Kokemusta on uskoutujista, jotka pulputtavat läpi taidenäyttelyn ja jopa matkaa uidessa uima-altaassa. 

 

Voi kysyä myös itseltään, onko kyseessä vastavuoroinen ystävyys, ja haluanko jatkaa tätä ystävyyssuhdetta. Joskus voi tehdä hyvää etääntyä ja keskittyä niihin ihmisiin, jotka hallitsevat vastavuoroisuuden. 

 

Eri

Joo, ap tarjoaa sinänsä tärkeätä kriisiapua ilmaiseksi. Itse sanoisin että voin lähteä pariksi tunniksi juttelemaan kahvilaan, mutta terapoitava saa kyllä maksaa laskun (=illallinen).

Löydä oma äänesi! Haluat miellyttää muita oman hyvinvointisi kustannuksella. Sekin on eräänlaista manipulointia, ettei vaan kenellekään tulisi paha mieli, niin kuuntelen kiltisti. Opettele asettamaan rajat. Näin jouduin itsekin tekemään. Nyt välit ovat viilentyneet, kun "ystävä" ei voi käyttää minun likasankonaan. MUTTA voin itse paljon paremmin! Pystyt kyllä siihen ja haet selvästi asiaan ratkaisua!

HETI kun se avautuminen alkaa älä ota asiaksesi kuunnella. Jos noille energiasyöpöille antaa edes pikkusormen ne vie heti koko käden. 

Olen naurahtanut vitsikkäästi, että olen päättänyt alkavani laskuttaa saman kuin paikallinen psykiatrinen sairaanhoitaja, 200€/h. Tässä kohdassa avautujat ovat ymmärtäneet yskän. Mieti miten kallista työtä sinäkin teet ilmaiseksi, hölmöähän se on. Eikä tuota turhasta makseta, kyseessä on raskas ja kuormittava duuni, paitsi että sinulta puuttuu työterveyshuolto, työnohjaus ja purkuistunnot. Olen itse ammatiltani sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityössä ja kuuntelen päivittäin paljon murheita. Jostain syystä etenkin suku olettaa, että kuuntelen heidänkin ongelmiaan mutta en oikeasti jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon alkanut kysymään "koskeeko tämä asia minua mitenkään / tarvitseeko minun tietää tästä?"

Oot ilkee 😭😭😭😭

Ei hän ilkeä ole.Hän tekee viisaasti.On tärkeää osata rajata mitä ottaa vastaan.

Ap tässä. Aivan totta, mielelläni osallistun keskusteluun ja yritän löytää ratkaisua toisen ongelmaan. 

Olen nyt kuitenkin ylpeä itsestäni, että näin alkuvaiheessa huomasin jälleen olevani ajautumassa terapeutiksi. Ei enää! 

Kiitos teidän, en joko kommentoi tai sitten sanon tuon: kannattaa mennä terapiaan :). Mielestäni äärimmäisen tylyä, mutta sitä saa mitä tilaa. 

Vierailija kirjoitti:

Löydä oma äänesi! Haluat miellyttää muita oman hyvinvointisi kustannuksella. Sekin on eräänlaista manipulointia, ettei vaan kenellekään tulisi paha mieli, niin kuuntelen kiltisti. Opettele asettamaan rajat. Näin jouduin itsekin tekemään. Nyt välit ovat viilentyneet, kun "ystävä" ei voi käyttää minun likasankonaan. MUTTA voin itse paljon paremmin! Pystyt kyllä siihen ja haet selvästi asiaan ratkaisua!

Tuossa kuuntelemisessa pitää olla oikea ote. Toista kuunnellaan mutta tämän ongelmiin ei saa eläytyä liikaa. Se nimittäin kuormittaa omaa psyykettä. Sensijaan analyyttinen ote ja heittää takaisin "sumuun verhottuja ratkaisuehdotuksia". Ajatelkaapa ammatikseen terapiasessioita tarjoavia. Hehän tekisivät itsarin puolen vuoden jälkeen elleivät osaisi rakentaa väliin suojavallia.