Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuudessani ei käyty koskaan missään. En osaa aikuisenakaan enää mennä
10.02.2025 |
Ei käyty lomalla, risteilyillä tai huvipuistoissa. "Ollaan kotona vaan" oli äidin kommentti aina ja iälläkään ei todella ollut menohaluja, eikä tarkkaa kontrollia pitävillä isovanhemmillakaan. kerran viikossa poistuttiin kotoa kauppaan, postiin ja pankkiin tai sitten ne hoidettiin silloin, jos piti esim käydä lääkärissä tai apteekissa tms, mutta nekin palvelut oli melkoisen lähellä kotoa tuohon aikaan, vaikka asuimmekin keskellä metsää. meillä oli lehmiä ja viljelyksiä ja niiden kanssa oltiin naimisissa.
Äitiä ei saanut laivaan eikä lentokoneeseen ja aina vedettiin esiin uhrikortti, jos piti jonnekin mennä ja vedottiin heti, ettei ole ennenkään käyty ja tuntui, että kylää kauemmaksi lähtö aiheutti jo suurta ahdistusta.
Nyt aikuisena en ole enää osannut mennä mihinkään. Pohjoisin paikka, missä olen Suomessa käynyt on niin, että kartan mukaan vain 1/4 korkealla, eli Jyväskylässä. Helsingissä käynyt luokkaretkellä. Isovanhempani ei käyneet siellä koskaan ja vanhemmatkin kauan sitten. Isoisä vetosi siihen, että kerran kävi sota-aikana Neuvostoliitossa matkoilla ja vastaanotto oli niin huono, että päätti, jos sieltä pääsee elävänä Suomeen takaisin, on se hänen viimeinen ulkomaanmatkansa.
Veli asuu peräkamaripoikana vanhempien kanssa edelleen kotitilalla. Minä sentään olen jo päässyt sieltä pois, mutta asun edelleen kotikunnassani ja käyn kuntouttavassa työtoiminnassa. Välillä masennuksen takia sairaslomalla. Nyt parempi hetki ja jaksan taas kirjoittaa ja avata tuntojani.
Kommentit (98)
Meilläkään ei juuri käyty missään, kun rahaa ei ollut ja useampi lapsi. No muutin koulujen jälkeen sitten eri paikkakunnalle ja matkustelen kun se vain on mahdollista. Lähes aina yksin. Välillä hyppäsin vaan bussiin ja menin eri kaupunkiin päiväksi. Yksin myös ulkomailla, tai oli eräs kaveri joka asui ulkomailla, hänen luonaan kävin tai sitten yhdessä jossain muualla. Tykkään liikkua yksin ja selvitellä reittejä, välillä eksyy, mutta aina sitä on pois löytänyt. Rahaa ei minullakaan paljon ole, joten Euroopassa vain käynyt ja lasten kanssa en vielä Latviaa pidemmällä ole käynyt. Kesällä ihan vaan telttaillaan Suomessa. Kai se on aika paljon luonne kysymys. Mutta lähde ihmeessä kokeilemaan, aluksi vaikka sinne naapurikaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsuudessa on. Muttei aikuisena ole mahdollisuutta. Terveys, talvi ja autottomuus vaikuttaa, rahakin. Jos menee kauemmas pitäisi olla myös joku muu siellä.
Ei ennen juurikaan matkusteltu mihinkään paitsi sukulaisia käytiin katsomassa. Ulkomaanmatkailu oli harvinaista. Ravintoloissa ei käyty koskaan. Mutta ei se ole ollut esteenä matkustella myöhemmin aikuisena.
Miksi pitäisi lähteä ulkomaille, jos kotimaakin on näkemättä? Matka Kuusamoon tai Vaasaan olisi ap:lle uusi elämys.
Jotta saisi ihan kunnolla etäisyyttä totuttuun. Loppujen lopuksi Suomessa on aika vähän nähtävää. Upeammat luontokohteet löytyvät jo Norjasta puhtaine ja kirkkaine vesineen ja kunnolliset kaupungit ja kaupunkikulttuuri löytyy Kööpenhaminasta etelään. Kovin kauas ei tarvitse lähteä, mutta matka Vaasaan tai Kuusamoon on ihan vitsi.
Miksi oletetaan, että matkustelu kiinnostaisi kaikkia? Onhan sitä muutakin tekemistä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua välillä vietiin, mutta olen kai niin autistinen etten ikinä tottunut ravintoloihin enkä teatteriin. Sinänsä kyllä tykkään teatterista, mutta ahdistaa kun näyttelijät katsoo yleisöä tutkivasti. Ja väliaika se vasta stressaava onkin.
Järjellä tajuan etten ole maailman napa, mutta noissa tilanteissa jostain syystä tuntuu kuin olisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olisit lapsena käynyt vaikka missä, jokaisen täytyy erikseen opetella itsenäisesti matkustaminen koska se on aina eri asia. Ei siinä sen ihmeellisempää.
Jos mahdollista niin ota yö hotellissa Helsingissä. Käy vaikka museoissa.
Kauppahallissa, torilla. Ota kierros turistibussilla.
Jos alkaa ahdistaa niin ota noutoruoka hotellihuoneeseen ja syö sielä omassa rauhassa.
Illalla ei tartte jäädä juomaan kaupungille, vaan hyvissä ajoin lepäämään huoneeseen.
Alota kotimaasta, sitten ulkomaille.
Pikkuhiljaa.
Kattele samalla mitä ikäisesi nuoret pitävät päällään ja jos on mahdollista niin käy ostamassa saman tyylisiä vaatteita.
Vaatekauppoja kyllä löytyy.
Pitkät housut, paita. Seuraavana päivänä pistät päällesi kun lähet taas katselemaan paikkoja. Piristää ihmeesti.
Lycka till ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi lähteä ulkomaille, jos kotimaakin on näkemättä? Matka Kuusamoon tai Vaasaan olisi ap:lle uusi elämys.
Jotta saisi ihan kunnolla etäisyyttä totuttuun. Loppujen lopuksi Suomessa on aika vähän nähtävää. Upeammat luontokohteet löytyvät jo Norjasta puhtaine ja kirkkaine vesineen ja kunnolliset kaupungit ja kaupunkikulttuuri löytyy Kööpenhaminasta etelään. Kovin kauas ei tarvitse lähteä, mutta matka Vaasaan tai Kuusamoon on ihan vitsi.
Sä oot höpsö. Sulla menee vellit ja puurot sekasin. Ajattelet asiaa omalta kannaltasi.
Ap ei ole käynyt missään. Hyvä alottaa kotimaasta.
Keskisuuresta kaupungista.
Minä olen asunut ulkomailla, mutta en matkustele kuin kotimaassa junalla tai pyörällä, koska maailma ei kertakaikkiaan kestä sitä, jos intialaiset ja kiinalaiset matkustelisivat kaikki ulkomaille, enkä koe, että olen parempi kuin he.
Sen sijaan luen paljon ulkomailla ja Suomessa tapahtuvia romaaneja ja keskustelen ulkomaalaisten kanssa netissä, mikä tekee elämästä paitsi ekologisesti kestävämpää, myös mielenkiintoista. Näen paljon oman pitäjän ja naapuripitäjän ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi meillä on 80-luvun jälkeen syntynyt vain sellaisia sukupolvia, jotka syyttävät vanhempiaan kaikesta? Itse ei tehdä mitään, vaikka voitaisiin, mutta syyllinen löytyy aina isästä ja äidistä, oli kyse sitten reissaamattomuudesta, keskeytyneistä opinnoista tai auton hajoamisesta. En minä, mutta kun ei kukaan koskaan mitään.
Hyväksi olisi täällä monen muistaa että ovat matkustaneet ennen päätöstään etteivät matkusta enää.
Älkää latistako aapeen seikkailumieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen asunut ulkomailla, mutta en matkustele kuin kotimaassa junalla tai pyörällä, koska maailma ei kertakaikkiaan kestä sitä, jos intialaiset ja kiinalaiset matkustelisivat kaikki ulkomaille, enkä koe, että olen parempi kuin he.
Sen sijaan luen paljon ulkomailla ja Suomessa tapahtuvia romaaneja ja keskustelen ulkomaalaisten kanssa netissä, mikä tekee elämästä paitsi ekologisesti kestävämpää, myös mielenkiintoista. Näen paljon oman pitäjän ja naapuripitäjän ihmisiä.
Joo, en itsekään käsitä sitä, että suomalaiset kokevat oikeudekseen lentää ympäri Eurooppaa ja jopa maailmaa, kun maailma ei todella kestä sitä, että miljardi kiinalaista, toinen miljardi afrikkalaista ja kolmas miljardi intialaista rupeaisivat pörräämään ympäri maailmaa. Miten perustelette omia lentomatkojanne noin niin kuin globaalista näkökulmasta? Lennän, koska voin?
Asun Kainuun korvessa.
En ole koskaan käynyt Helsingissä, ulkomailla tai edes risteilylaivoilla
Käyn harvoin edes Kajaanissa, sielläkin vain jos on pakko terveyspalvelujen vuoksi. Olen ikäni asunut kotitilalla jota viljelen edelleen ja josta saan elantoni.
En ole edes juuri käynyt Kainuun maakunnan ulkopuolella.
Luokkaretkellä Oulussa ja Kuopiossa. Rukan leirikouluun en päässyt
Olen jo yli 40v mies ja naista en ole edes koskaan saanut, että pistäkää paremmaksi
Onko sinulla ketään kaveria, jonka kanssa lähtisit jonnekin pienelle matkalle. Tiedän kokemuksesta, että yksin lähteminen on vaikeaa, jos ei ole aikaisemmin ollut liikkeellä kotipihaa kauempana.
Lähdin kotipaikkakunnalta kun lapseni oli sen ikäinen, etten enää tarvinnut vanhempien tukea. Paras päätös, minkä olen tehnyt. Se määritti nykyisenkin elämäni. Lapsettomana olisin muuttanut jo aiemmin vaikka Ruotsiin töihin, koska olin lama-ajan työtön nuori.
Vierailija kirjoitti:
Miksi meillä on 80-luvun jälkeen syntynyt vain sellaisia sukupolvia, jotka syyttävät vanhempiaan kaikesta? Itse ei tehdä mitään, vaikka voitaisiin, mutta syyllinen löytyy aina isästä ja äidistä, oli kyse sitten reissaamattomuudesta, keskeytyneistä opinnoista tai auton hajoamisesta. En minä, mutta kun ei kukaan koskaan mitään.
Koska vihdoinkin myönnetään ja ymmärretään vanhempien vastuu niin kuin se on.
Vierailija kirjoitti:
Asun Kainuun korvessa.
En ole koskaan käynyt Helsingissä, ulkomailla tai edes risteilylaivoilla
Käyn harvoin edes Kajaanissa, sielläkin vain jos on pakko terveyspalvelujen vuoksi. Olen ikäni asunut kotitilalla jota viljelen edelleen ja josta saan elantoni.
En ole edes juuri käynyt Kainuun maakunnan ulkopuolella.
Luokkaretkellä Oulussa ja Kuopiossa. Rukan leirikouluun en päässytOlen jo yli 40v mies ja naista en ole edes koskaan saanut, että pistäkää paremmaksi
Tekisikö mielesi muutosta? Jos, niin minkälaista?
Alue: Aihe vapaa
Otan osaa. Kuulostaa minun lapsuudelta, paitsi että lähdin 16-vuotiaana omilleni Helsinkiin ja olen matkustellut ja opiskellut. Syrjäkylillä ei totta tosiaan ole mitään tulevaisuuta. Älä tuhlaa elämääsi enempää vaan lähde mahdollisimman pian.