Te jotka haikailette jonnekin 70-luvulle ette kestäisi hetkeäkään sitä tupakansavua, sovinismia ja ankeutta
Kommentit (755)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kotona poltettiin, autoissa poltettiin, kahviloissa ja baareissa poltettiin, vielä 80-luvun lopussa työpaikallani poltettiin, ihan siinä toimistossa. Itse en ole koskaan polttanut muuta kuin passiivisesti.
Työpaikoilla oli tupakkahuoneet, ja kotonaolijat kävivät usein, ainakin minun tuttavani, ulkona tai pervekkeella tupakalla.
Joo, ehkä vielä 60-luvulla saatettiin pössytellä kotona sisällä, mutta ei juurikaan enää 70-luvulla. Linja-autoissakin oli jo tupakointi kielletty.
Täyttä valetta. 1970-luvulla poltettiin kaikkialla, myös sisällä. Jopa lääkärit suositteli röökiä jos halusi laihduttaa.
En koskaan nähnyt kenenkään polttavan linja-autossa
Yleensä tupakoitsijat meni viimeisille penkkiriveille istumaan, koska ilman poistoventtiilit sijaitsee linja-auton takaosassa.
Savu poistuu autosta nopeasti eikä pääse kiertämään sisätilassa.
Tämän vuoksi et ole nähnyt kenenkään polttavan linjurissa. Eikä ole savuakaan päässyt sinne missä olet istunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Seitkytluvulla vihreistä oli vain aavistus. Vallassa oli kommunistit, kepulit, demarit ja kansan suosiossa veikkovennamon protopersut. Kekkosella oli trumpilainen valta puuttua joka asiaan ja tiputtaa jokainen joka uskalsi kyseenalaistaa hänen mielipiteensä.
70-luvun vihreät oli ryhmä miehiä jotka miettivät ekologisempaa vaihtoehtoa silloiselle menolle. Sitten myöhemmin tulivat naiset valmiiseen pöytään ja toivat nykyisen ideologian.
No jaa, kyllä esim Heidi Hautala on ollut mukana 80-luvun alkupuolelta saakka, samoin Satu Hassi. Puolue ajoi jo silloin myös vähemmistöryhmien asiaa, kansanedustajanakin oli Kalle Könkkölä, joka puolusti vammaisten oikeuksien. Pyörätuolissa istui itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luku oli toivon ja kehityksen aikaa. Kun kouluttautui, sai vakituisen työpaikanha pystyi ostamaan asunnon.
Nykyään roikutaan löysässä hirressä nollatuntisopimuksilla ja kohta varmaan loppuu nekin. Ei ole työtä, opiskelu ei kannata, asuntoon ei ole varaa.
70-luvulla kyläiltiin ja mökkeiltiin. Lapset leikki porukassa ja suku oli läheistä.
Nyt kaikki nyhrää omissa oloissaan ja mielenterveysongelmat on valtavia.
Mutta ei kaikille silloin ollut samat mahdollisuudet. Muistan järkyn ohjelman rakentajista, joiden piti tulla mm. Helsinkiin rakentamaan uusia lähiöitä. Asuivat parakeissa. Mitään tekemistä ei vapaa-ajalla ollut ja se vähäkin tekeminen oli hyvin rajattua. Mitään yksityisyyttä ei noilla miehillä ollut.
Esim. opiskelu ei ollut todellakaan kaikille itsestään selvyys.
Juu kyllä niiden perheiden lapset opiskeli, joiden lapset pystyivät käymään ensin lukion. Ei ollut kaikille itsestään selvää. Edes oppikoulu. Vasta peruskoulun myötä alkoi todellinen tasa-arvoistuminen tämän asian suhteen.
Hauskasti monet mieltävät kokonaisen aikakauden todellisuuden vain ja ainoastaan oman kokemuksen kautta. Ei mitään tajua koko yhteiskunnan läpileikkaavasta historiallisuidesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kotona poltettiin, autoissa poltettiin, kahviloissa ja baareissa poltettiin, vielä 80-luvun lopussa työpaikallani poltettiin, ihan siinä toimistossa. Itse en ole koskaan polttanut muuta kuin passiivisesti.
Työpaikoilla oli tupakkahuoneet, ja kotonaolijat kävivät usein, ainakin minun tuttavani, ulkona tai pervekkeella tupakalla.
Joo, ehkä vielä 60-luvulla saatettiin pössytellä kotona sisällä, mutta ei juurikaan enää 70-luvulla. Linja-autoissakin oli jo tupakointi kielletty.
Eip ollut. Pitkän matkan busseissa tupakoitsijat saivat polttaa takapenkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Seitkytluvulla vihreistä oli vain aavistus. Vallassa oli kommunistit, kepulit, demarit ja kansan suosiossa veikkovennamon protopersut. Kekkosella oli trumpilainen valta puuttua joka asiaan ja tiputtaa jokainen joka uskalsi kyseenalaistaa hänen mielipiteensä.
Näin oli. Vihreät tuli puoluekartalle vasta 80-luvulla ja kantavina voimina oli erilaisissa protesteissa meritoituneet ympäristöaktivistit kuten Ville Komsi.
Alkuituvihreät menivät opintoretkelle itse pääsaatanan, Pentti Linkolan luo (jossa paljon kunnioitettavaakin), ja Linkola myöhemmin muisteli ivallisesti, kun hän kehotti työtalkoisiin ulos, että kaikki kilvan ilmoittautuivat keittiötyön "koordinaattoreiksi", ei siis suorittavan työn portaaseen Hahahahhaa. Niin kuvaavaa vihreistä ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Kyllä haikailee. Matkailu pitää kuulemma palauttaa 70-luvun tasolle kuten muukin elintaso. Paitsi Vihreillä itsellään.
Silloin ei kuulemma syöty näin paljon lihaa. Jostain ihmeen syystä meillä oli kotona viitenä päivänä jauhelihakastiketta ja perunoita. Ja koulussa sianlihakastiketta ja perunoita.
Te olitte varmaan vähän varakkaampia, jos joka päivä syötiin lihaa. Meillä oli usein arkena perunoita ja ruskeaa kastiketta ilman mitään proteiinia siinä. Viikonloppuna oli kanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Seitkytluvulla vihreistä oli vain aavistus. Vallassa oli kommunistit, kepulit, demarit ja kansan suosiossa veikkovennamon protopersut. Kekkosella oli trumpilainen valta puuttua joka asiaan ja tiputtaa jokainen joka uskalsi kyseenalaistaa hänen mielipiteensä.
Näin oli. Vihreät tuli puoluekartalle vasta 80-luvulla ja kantavina voimina oli erilaisissa protesteissa meritoituneet ympäristöaktivistit kuten Ville Komsi.
Alkuituvihreät menivät opintoretkelle itse pääsaatanan, Pentti Linkolan luo (jossa paljon kunnioitettavaakin), ja Linkola myöhemmin muisteli ivallisesti, kun hän kehotti työtalkoisiin ulos, että kaikki kilvan ilmoittautuivat keittiötyön "koordinaattoreiksi", ei siis suorittavan työn portaasee
Ainakin kakka-Pekka oli mukana silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin 1970-luvun harmauteen tämän nykypäivän monikyldyyrin vaikka heti. En haluaisi nähdä yhtä ainutta muslimihuivia kaupungilla enää.
70-luvulla kävelivät vielä suomalaisnaiset huivi päässä. Äitini kuoli 1989 ja piti huivia lean alta solmittuna kuolemaansa asti päässään. Sisällä sisähuivi, ulkona eri huivi, talvella villahuivi.
no ei kyllä varmaan kävelly kaupunkilaisnaiset helsingissä
No et varmaan mummuihin kiinnittänyt mitään huomiota. Vanhanmallisessa popliinitakissa tai talviulsterissa huivi päässä.
Mummot huiveissa, keski-ikäiset lierihatuissa, huopahatuissa tai hermesin huiveissa. Äidilläni oli aina lierihattu tai merkkihuivi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreät sitä haikailee.
Kyllä haikailee. Matkailu pitää kuulemma palauttaa 70-luvun tasolle kuten muukin elintaso. Paitsi Vihreillä itsellään.
Silloin ei kuulemma syöty näin paljon lihaa. Jostain ihmeen syystä meillä oli kotona viitenä päivänä jauhelihakastiketta ja perunoita. Ja koulussa sianlihakastiketta ja perunoita.
Te olitte varmaan vähän varakkaampia, jos joka päivä syötiin lihaa. Meillä oli usein arkena perunoita ja ruskeaa kastiketta ilman mitään proteiinia siinä. Viikonloppuna oli kanaa.
Just noin, kastike ja perunat. Puolukkaa onneksi lisukkeena, itse poimittuja. Omia vanhoja kanoja joskus tapettiin ja keitettiin. Olisi pitänyt ruskistaa uunissa. Ei äiti osannut. Sitkeitä ja mauttomia olivat ne.
Vierailija kirjoitti:
mieluummin 70-luvun tupakansavu kuin tik tok ja typerät soijajuomat. Salille mennään istumaan, kuvaamaan ja rankan treenin jälkeen juodaan joku sian nännistä herutettu ultra imeytyvä hera. Ihan pelle touhua.
Seppo
Miksi te katsotte niiyä tiktok-videoita, jos kerran ette pidä?? Minä en katso. En katsonut seitkytluvulla pornolehtiäkään, vaikka niitä paljon oli. Joka paikassa myytiin.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin milloin tahansa nykyajan 70-lukuun.
70-luvulla oli öljykriisi. Näkyi päivittäisessä elämässä sähkökatkoina. Niihin suhtautui aika lunkisti, jos sattui vaikka ruoanlaitto jäämään kesken, niin sitten jäi. Ei katsottu telkkaria vaikka ei sieltä muutenkaan kummoista ohjelmaa tullut. Että sikäli ei ollut suuri vahinko. En muista kuinka pitkään tuota vaihetta kesti, loppuivat vähitellen.
Oli kylmä sota, pelättiin maailmansotaa. Joka perheessä oli elossa olevia sukulaisia, joilla oli raskaita muistoja sodasta. Sotahan oli päättynyt vain jotain 30 vuotta aiemmin. Neuvostoliittoa ei kukaan uskaltanut ääneen ja julkisesti arvostella.
Ihanaa oli se sosiaalisuus. Käytiin koko perheen voimin kylässä joka viikonloppu jossain, tai jos ei käyty, kotiin tuli vieraita. Ei niitä etukäteen sovittu, mentiin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot oli jotenkin pimeitä. Se yks ainoa heikko kattolamppu olkkarissa, 40 w.
Niissä asunnoissa eletään nykyäänkin missä elettiin 1970 luvulla. Eikä ne olleet pimeitä. Hehkulamppuja ja loisteputkivalaisimia oli jo silloinkin normaaleilla ihmisillä.
Mutta nykyään alkaa olla ledilamput monessa paikassa. Ihmiset ovat tottuneet siihen kylmään ja kovaan ledivaloon nykyään.
Tässä mielessä silloin oli hämärämpää. Katuvalotkin olivat sellaisia heikkotehoisia ja kellertäviä, nykyään loistavat kuin aurinko.
Joka paikassa oli niitä musta/puna/valkoisia tarroja, joissa kehoitettiin sammuttamaan valot. Se energiakriisi oli ihan todellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kotona poltettiin, autoissa poltettiin, kahviloissa ja baareissa poltettiin, vielä 80-luvun lopussa työpaikallani poltettiin, ihan siinä toimistossa. Itse en ole koskaan polttanut muuta kuin passiivisesti.
Työpaikoilla oli tupakkahuoneet, ja kotonaolijat kävivät usein, ainakin minun tuttavani, ulkona tai pervekkeella tupakalla.
Joo, ehkä vielä 60-luvulla saatettiin pössytellä kotona sisällä, mutta ei juurikaan enää 70-luvulla. Linja-autoissakin oli jo tupakointi kielletty.
Eip ollut. Pitkän matkan busseissa tupakoitsijat saivat polttaa takapenkeillä.
(...ja myös pullo kiersi siellä)
70-luvulla tansseissa ihan tuntematonkin mies saattoi antaa rahapussinsa tuntemattomalle naiselle talteen, joka ei ollut siis huppelissa, koska itse halusi ottaa pari naukkua!!!
Ja kyllä, minäkin pidin käsilaukussani muutaman kerran jonkun rahapussia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja jos vuonna 2075 kysyttäisiin sen hetken ihmisiltä, että voisitko kuvitella eläväsi vuonna 2025, olisi ajatukset samat. Sitä kaipaa jotain somea ja av:ta tasan vain siksi, että niille on itsensä opettanut. Ei vuoden -75 ihminen haikaillut tulevaisuuteen sen enempää mitä sinä nyt haikailet vuoteen 2075.
Vuonna -75 ei ollut interwebsiä ja sähköautossa netflixiä, mutta oliko se se "sovinismin" aikakausi jotenkin huonoa aikaa? No ei ollut ei. Sä tunnet ahdistusta nykyisistä sukupuolirooleista käytännössä siksi, että nyt niistä on vouhotettu viime vuodet. Ei silloin puskar*iskattu niin paljon mitä nykyisin. Ei silloin tarvinnut pelätä Hki rautatieasemalla tummehipiäisiä ryöstäjäporukoita. Ei silloin hakattu lapsia ja videoitu niitä koko koululle. Ei silloin kouluammuskeltu. Kenelläkään ei ollut paha mieli tuhmista puheista interwebsissä ja niin edelleen. Silloin nuoret kokoontui karv
Raakaa kiusaamista oli koulussa ja koulun ulkopuolella. Ajatusmaailma oli vähän sellainen että kiusattu oli itse aiheuttanut kiusaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oli järkyttävää kuulla noita taistolaiskommarien protestilauluja, ja samat porukat hihhuloivat kaiken maailman kulkueissa ympäri Suomen punaisten lippujen kera, ihannoivat Neuvostoliittoa, josta piti tulla työläisten paratiisi. Neuvostoliitosta ei saanut sanoa pahaa sanaa, mutta Yhdysvaltoja sai haukkua ihan vapaasti, etenkin Vietnamin sodan vuoksi. Ei pahaa sanaa Tsekin valloittamisesta eikä Afganistanista, joissa NL teki mitä lystäsi. Tappoi ja vangitsi.
Työläisiä tapettiin NL:ssäkin mielin määrin, niistä ei Suomessa saanut kirjoittaa. Vankileirien saaristot kirja oli kielletty. NL:ssä sait tehdä tasan niin paljon kuin lähin valvoja antoi tehdä. Näistäkään ei Suomessa kirjoitettu. Suomessa oli korkea-arvoisimpien poliitikkojen parissa niin pahasti NLää ihannoivia, että halusivat Suomen liitettäväksi NL:ään heti, kuten eräs naispoliitikko, joka ilmaisi sen
Tavja Halonen se oli, joka työnsi Suomea liittymään NL:ään. Häpeä häpeä tulenpalava häpeä tälle miinojenpoistajalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorilla "tiedostavilla" naisilla on värikkäät isot rysssäläiset kommariliinat hartioilla tai pään yli vedettynä talvella. Ja huopikkaat.
Maalla lapset saivat yhden puhallettavan ilmapallon vappuna.
Autot oli tosia pieniä riisikuppeja, Fiat 600:lla ajettiin pitkiäkin matkoja. Koko perhe DD
Mitä minä muistan niin ei ne tuollalailla pukeutuneet vaikka tiedostavia olivatkin. Tuo on jonkun peräkamarissa eläneen vanhanpojan oma käsitys.
Muistaako kukaan neilikkavallankumousta, punk-musiikin tuloa, tanssilavojen kuihtumisen alkamista -70 luvun lopulla, humppa musiikkia?
Televisio tarjosi rintamäkeläisiä, naapurilähiötä, pertsa & kilu, onedin merilinjaa, kunta kinte tarinaa ja myrskyluodon maijaa.
Itse olin ta
Me Helsingissä käytimme huopatossuja. Oli ihan parhaat pakkastalvissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun ajattelen Kekkosta ajattelen todellakin sitä ankeutta ja ikuista loskasäätä.
Päinvastoin. Silloin oli kunnon talvet etelässäkin.
Etelässä saattoi olla, mutta länsirannikolla ei ollut. En muista juuri 30 asteen pakkasia lapsuudessa ja nuoruudessa, meillä oli pakkasrajakin -15, sitä kylmemmillä ei tarvinnut mennä välitunnilla ulos.
Vierailija kirjoitti:
Hitsi että vihasin niitä pitkiä harmaita sunnuntaipäiviä.
Sunnuntaisin käytiin AINA kylässä sukulaisilla: isotädeillä, mummin serkuilla, tädin miehen veljenpojalla. Seinäkello raksutti, kahvikupit kilisivät, ja lapsilla ei ollut mitään tekemistä. Joka ikinen sunnuntai.
Syömiset oli myös niukempia ja herkut kalliita. Karkki-/herkkupäivää ei ollut viikottain vaan yleensä karkkia tai jäätelöä sai juhlissa, esimerkiksi synttäreillä. Silloinkaan ei sellaisia määriä ollut erilaisia herkkuja tarjolla kuin nykyään.