Teini on mustasukkainen uudesta miesystävästä
Teini on ilmeisesti mustasukkainen uudesta miesystävästä. Mies itse on aivan ihan ja kärsivällinen teinin kanssa ja teini reagoi hyvin. Mutta sitten jos meillä on miehen kanssa pientä fyysistä läheisyyttä, teini purkaa ärtymystä. Teini on yleensä hyvinkäyttäytyvä.
Kokemuksia ja miten tätä purkaa? Vai aikaa vaan.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Oidipus kompleksi?
En kyllä usko.
Teini voi kokea ennemminkin nolona tuommoisen.
Olen jo mummoiässä, mutta voin sanoa, että itse teininä, kun jouduin katsomaan isän ja äidin uusia kumppaneita, oli niin oksettavaa. Sen ikäisenä kun tunnemyrskyt muutenkin, niin ei pysty oikein ymmärtämään, että äidin tai isän "tilalle" tulee joku randomtyyppi. Se tuntui vaan nin väärältä ja inhottavalta. Kun mietin, miten he olisivat voineet helpottaa edes hiukan tilannetta, niin se lääppiminen ja kuhertelu olisi voinut lapsen läsnäollessa olla pois. Aikaa kuherteluun olisi kyllä ollut muutenkin, kuin lapsen aikana. Nämä on niin herkkiä asioita, mitkä menee teiniin johonkin niin syvälle ja jättää kipeitä arpia. Ja se, että tehtäisiin selväksi, että tämä uusi ihminen on vain uusi kumppani. Ei perheroolissa. Eikä pakoteta lasta tykkäämään hänestä väkisin.
Älä vie teiniltä mitään saavutettuja etuja pois. Esim. Anna aikaa yhtä paljon kuin ennenkin . Enkä osoittaisi läheisyyttä miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Teini voi kokea ennemminkin nolona tuommoisen.
En kyllä usko. Kädestä pitämistä ym.
Ja tämän jälkeen teini itse haluaa pitää minua kädestä. Vaikka yleensä on hieman nolo fyysisen läheisyyden kanssa. Hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo mummoiässä, mutta voin sanoa, että itse teininä, kun jouduin katsomaan isän ja äidin uusia kumppaneita, oli niin oksettavaa. Sen ikäisenä kun tunnemyrskyt muutenkin, niin ei pysty oikein ymmärtämään, että äidin tai isän "tilalle" tulee joku randomtyyppi. Se tuntui vaan nin väärältä ja inhottavalta. Kun mietin, miten he olisivat voineet helpottaa edes hiukan tilannetta, niin se lääppiminen ja kuhertelu olisi voinut lapsen läsnäollessa olla pois. Aikaa kuherteluun olisi kyllä ollut muutenkin, kuin lapsen aikana. Nämä on niin herkkiä asioita, mitkä menee teiniin johonkin niin syvälle ja jättää kipeitä arpia. Ja se, että tehtäisiin selväksi, että tämä uusi ihminen on vain uusi kumppani. Ei perheroolissa. Eikä pakoteta lasta tykkäämään hänestä väkisin.
Ja sitten taas sanotaan, että lapsen/teinin on nähtävä sitä normaalia rakastavaa parisuhde-elämää, jotta se välittyy myös lapsen omaan tulevaan parisuhteeseen. Ole siinä sitten hyvä vanhempi, kun mikään ei ole hyvä🙄
Vierailija kirjoitti:
Panee ne
Ketkä ?
Joo ei oo kyllä mustasukkaisuutta.
Itse en pitänyt uudesta kumppanista, koska meitä ei edes yritetty tutustuttaa, ja mies ei tykännyt lapsista eikä ollut lämmin (kuten oma isä oli). Lisäksi aistin miehessä pelottavuutta, ja pelko kävi myöhemmin toteen eli mies aggressiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Monesko m.ystis nyt menossa?
Ensimmäinen ja viimeinen. Suhde on vakava. Olin lapsen isän kanssa 20v yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo mummoiässä, mutta voin sanoa, että itse teininä, kun jouduin katsomaan isän ja äidin uusia kumppaneita, oli niin oksettavaa. Sen ikäisenä kun tunnemyrskyt muutenkin, niin ei pysty oikein ymmärtämään, että äidin tai isän "tilalle" tulee joku randomtyyppi. Se tuntui vaan nin väärältä ja inhottavalta. Kun mietin, miten he olisivat voineet helpottaa edes hiukan tilannetta, niin se lääppiminen ja kuhertelu olisi voinut lapsen läsnäollessa olla pois. Aikaa kuherteluun olisi kyllä ollut muutenkin, kuin lapsen aikana. Nämä on niin herkkiä asioita, mitkä menee teiniin johonkin niin syvälle ja jättää kipeitä arpia. Ja se, että tehtäisiin selväksi, että tämä uusi ihminen on vain uusi kumppani. Ei perheroolissa. Eikä pakoteta lasta tykkäämään hänestä väkisin.
Pidimme sohvalla istuessa kädestä. Ei sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Panee ne
Ehkä ongelma onkin päinvastoin siinä, että eivät pane ja ratkaisu olisi silloin selkeä?
Minä vastaavassa tilanteessa puhuin esiteinille niin, että ei hänen tarvite pelätä, että menettää minut. Eikä ihmiset korvaa toisiaan. Mies ei ole poistamassa teinin asemaa. Se keskustelu helpotti.
Vierailija kirjoitti:
Minä vastaavassa tilanteessa puhuin esiteinille niin, että ei hänen tarvite pelätä, että menettää minut. Eikä ihmiset korvaa toisiaan. Mies ei ole poistamassa teinin asemaa. Se keskustelu helpotti.
Hyvä näkökulma! Kiitos.
Mulle taas tollanen vastakkainasettelu ei toiminut yhtään..
Yhteisöllisyyttä, ei eriyttämistä tollasessa tilanteessa. Toki keskustelu tärkeää.
Oidipus kompleksi?