Lue keskustelun säännöt.
Olen 29-vuotias nainen. Muuttuukohan elämäni enää hyväksi?
08.02.2025 |
Ei kukaan voi tietää mutta tuntuu huonolta. Tämän ikäisenä olen jäänyt makaamaan koska en saa enää itseäni ylös. Ihan konkreettisesti tämä sairaus vie totaalisesti voimat ja uskon elämään.
Olen jäljessä niin sanotusti ikätovereihin verrattuna elämästä. En näe ystäviä kuin hyvin harvoin, ei ole omaisuutta yhtään, ei tietenkään lapsia eikä myöskään parisuhdetta. Harrastuksiakaan ei ole. Urankaan kannalta ei hyvin pyyhi.
Tuntuu, että olen täysin epäonnistunut ja tällä hetkellä ei ole edes voimaa taistella.
Kommentit (42)
Itse olen 28-vuotias nainen ja hyvin samankaltaisia ajatuksia. Erona se että olen päässyt opiskelemaan tänä syksynä mutta päivääkään opintojani en ole jaksanut suorittaa mt-ongelmien takia. Minulla on työpaikka jossa jaksan just ja just käydä. Mies löytyy ja se rakkauspuoli onkin ainoa jossa minua on onnistanut nykyisen mieheni kanssa. Upea mies. Onneksi perhe tukee ja olen käynyt terapiassa. Siltikin, en voisi edes kuvitella haluavani lapsia vaikka tavallaan haluaisinkin. En ole valmis eikä tunnu siltä että koskaan olisinkaan. Miehelle kelpaa elämä ilman lapsia. Ei kuulema edes halua niitä välttämättä. Mutta joo tsemppiä ap! Meitä kaltaisiasi on varmasti enemmän kun uskotkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki eivät niitä halua.