Lue keskustelun säännöt.
Äiti ja anoppi eivät usko ettemme aio lisääntyä
07.02.2025 |
Harmittaa, kun koen jollain oudolla tavalla asiasta huonoa omatuntoa. Eihän minun ja mieheni lapsiasiat muille kuulu, mutta tiedän miten paljon sekä äitini että miehen äiti ovat odottaneet lapsenlapsia. Tosin omalla äidilläni on jo pari veljeni toimesta. Kuulemma on silti ihan eri asia kun tytär tekee lapsia.
Kyselyt kohdistuvat aina minuun, ei koskaan mieheeni. Hänelle ei ole kumpikaan (tai itseasiassa kukaan) ikinä asiasta edes maininnut. Anoppi ja äiti kyselevät minulta säännöllisesti suoraan tuleeko niitä lapsia vai ei ja koska. Olen sanonut molemmille useampaan otteeseen että ei tule. Tämä asia sivuutetaan olankohautuksella. Hetken päästä kuulen taas miten sitä ja tätä sitten kun teillä on niitä pieniä. Näitä juttuja heitellään ikään kuin vitsinä, mutta eiväthän ne sitä oikeasti ole.
En tiedä miksi kirjoitan asiasta tänne, ehkä kaipaan vertaistukea. En ole kenellekään lapsia velkaa, mutta silti tunnen piston sydämessäni kun esim. anoppi jää todennäköisesti kokonaan lapsenlapsettomaksi (miehen veljet ovat syrjäytyneitä). Vaikka siis mieheni haluaa lapsia ihan yhtä vähän kuin minäkin.
Kommentit (136)
Ehkä vielä ikävämpää on nämä lapsenlapsien hankintakyselyt heille, jotka monista yritysvuosista huolimatta eivät lasta koskaan saa. Se vasta on surullista, kun joutuvat näiden vihjailujen kohteeksi, vaikka tekevät kaikkensa saadakseen jälkikasvua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"He tietävät.
Miksi?
Koska molemmat ovat äitejä.
Lisäksi he toivovat että elämänne olisi hyvää ja onnellista senkin jälkeen kun kaikki kaukomaat, festarit, ravintolat ja näyttelyt on nähty ja he tietävät että siihen on käytännössä vain yksi keino.
Nyt poistun takavasemmalle, antaa vastalausemyrskyn nousta...."Jep kyllä sitten niiden, joille lapsia ei koskaan siunaantunut, elämä on niin täysin merkityksetöntä ja onnetonta.
On vaan tämä työ, josta pidän. Ainiin ja kiva harrastus, jossa kavereiden kanssa käyn joka viikko. Miehen kanssa tehdään yhdessä paljon asioita ja seksiä riittää. Koirakin tervehtii iloisesti, kun tulen töistä kotiin.
Törkeää olettaa tietävänsä paremmin, mikä tekee toisen onnelliseksi, kuin ihminen itse. Joillekin on sitten vaikea käsittää, että eri ihmiset tuntevat onnellisuutta eri asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani ja hänen avovaimonsa ovat veloja. Olemme keskustelleet vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, huom! heidän aloitteestaan! ja kun he ovat kysyneet mitä mieltä siitä olen, olen sanonut että se on minulle ok. Hyväksyn heidän ratkaisunsa täysin. Poikani anoppi sen sijaan on ollut malttamaton. Nyt hänkin on vähitellen alkanut uskoa ettei lastenlapsia tule. Niin kuin se hänelle kuuluisi.
Voisit pitää jonkun power point-esityksen äidilleni ja anopilleni tuosta asenteestasi. Nostan hattua, vaikka tuon pitäisi kyllä olla ihan oletusarvoista.
Ap
Tuollainen pillukontrolli on myös kyseenalaista rikosoikeudellisesti. Ei esimieskään saa penätä pillupalveluksia, eikä varmasti saa anoppi. Omasta mielestäni myös todella oksettavaa ja uhkaavaa, jos anoppi on kieli pitkällä odottamassa vauvaa. Kunnon hamdmaids tale meiningit. Antakoon poikansa astua itsensä jos niin kovasti haluaa siitostoimia.
Vierailija kirjoitti:
Lasten hankkiminen on luonnollista ja hauskaa. Lapsettomuus on luonnotonta, laiskuutta ja itsekästä.
Naaraalle on luonnollista pyrkiä kaikin tavoin estämään epätoivotut siitokset ja välttää koiraita jos varteenotettavia kumppaneita ei ole tarjolla tai olosuhteet ovat huonot. Koiraat voivat sitten siitellä ristiin rastiin toisiaan tai vaikka puunkoloja, ei kuulu tippaakaan meille naisille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"He tietävät.
Miksi?
Koska molemmat ovat äitejä.
Lisäksi he toivovat että elämänne olisi hyvää ja onnellista senkin jälkeen kun kaikki kaukomaat, festarit, ravintolat ja näyttelyt on nähty ja he tietävät että siihen on käytännössä vain yksi keino.
Nyt poistun takavasemmalle, antaa vastalausemyrskyn nousta...."Jep kyllä sitten niiden, joille lapsia ei koskaan siunaantunut, elämä on niin täysin merkityksetöntä ja onnetonta.
On vaan tämä työ, josta pidän. Ainiin ja kiva harrastus, jossa kavereiden kanssa käyn joka viikko. Miehen kanssa tehdään yhdessä paljon asioita ja seksiä riittää. Koirakin tervehtii iloisesti, kun tulen töistä kotiin.
Törkeää olettaa tietävänsä paremmin, mikä tekee toisen onnelliseksi, kuin ihminen itse. Joillekin on sitten vaikea käsittää, että eri ihmiset tun
Lapset saavat monet naiset kilahtamaan täysin, eikä tuo ole suinkaan ainoa tapa. Kai se lasten kesyttämättömyys ja äänenkäyttö, tantrumit, ym. Tarttuvat myös äiteihin. Parempi pysytellä mahdollisimman kaukana äitinaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Veljeni käytös kieltämättä kismittää. Miksi piti selittää ettei aio lisääntyä, kun perhe oli kokoajan suunnitelmissa kuitenkin? Koen että se vaikuttaa oikeasti siihen miten äitini nyt suhtautuu omaan päätökseeni olla lisääntymättä.
Ap"
Veljesi lapsiasiat eivät kuulu sinulle, eikä äidillenne. Kuten eivät sinunkaan lapsiasiat kuulu äidillesi.
No kyllähän ne nyt kuuluvat, kun hyödyntävät mielestäni ehkä liikaakin mummupalveluita kun lapset on tehty.
Tällä tarkoitan sitä, että mielestäni kyllä lapsenlapsiasia kuuluu myös isovanhemmille. Minusta lähipiiri saa kysyä asiasta, mutta turha inttää jos vastaus ei miellytä.
Ap
Mummulla ei myöskään ole mitään velvollisuutta järjestää "mummulapalveluja". Jos haluaa niin tehdä, niin se
Ei todellakaan, hän tuntuu tekevän sen mielellään. Tarkoitin sitä, että on jotenkin nurinkurista sanoa ettei lapsenlapsiasiat kuulu isovanhemmille (tai hypoteettisille) tipan vertaa, vaikka kyllä ne sitten kuitenkin kuuluvat kun elämän järjestetään pitkälti mummu- ja vaaripalvelujen varaan. Olkoot se vapaaehtoista tai ei.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista on myös se, että on ok kyseenalaistaa toisen mielipidettä "kyllä se mieli sitten muuttuu", kun ei haluaisi lapsia. Mutta auta armias, jos joku kyseenalaistaa toisinpäin. Eli sellaiselle, joka haluaisi lapsia, sanottaisiin, että "kyllä sua sitten kaduttaa, kun valvot öisin ja siivoat oksennuksia".
Tämä on ihmetyttänyt itseänikin. Lisääntyneelle ei voi sanoa että kyllä vielä mieli muuttuu ja annat lapsesi huostaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole mitään velkaa kenellekään. Lisääntyminen vain velvollisuudentunnosta on erittäin huono idea sekä sinun että erityisesti lapsesi kannalta. Jos asiasta kyseleminen ja painostus ei lopu, ota etäisyyttä.
Ei aiota lisääntyä myöskään velvollisuudentunnosta. Se tosiaan vaikuttaa täysin id ioottimaiselta idealta ja epäreilulta hypoteettista lasta kohtaan.
Harmittaisi myös ottaa etäisyyttä, kun tulen sekä anopin että äitini kanssa niin hyvin toimeen muuten. Kai se on jossain vaiheessa pakko ellei meininki muutu.
Ap
Kyllä järkevien aikuisten ihmisten pitää selkeää puhetta ymmärtää! Ovatko äitisi ja anoppisi KEVA porukkaa? Kun ei mene jakeluun
Tässä asiassa siltä tosiaan tuntuu. Muuten ovat oikeasti fiksuja molemmat, ja myös sosiaalisesti taitavia. Tämä on molemmille täysin sokea piste.
Toisaalta eivät he ole ainoita.
Ap
Liittyykö tuo kysely siihen, että mummot kilpailevat toistensa kanssa lastenlapsien kautta?
Minulla on yksi lapsi, mutta mistään lapsenlapsista en ole haaveillut. Tyttären koira on hyvin toimittanut lapsenlapsen virkaa. Nyt kun hänelle on lapsi tulossa, niin enemmän olen huolissani kuin innostunut. Pelkään, että koira jää liian vähälle huomiolle :-) Mutta ehkäpä koira saa lapsesta sitten leikkikaverin.
Onneksi tyttären anoppi on innoissaan ja hössöttää minunkin edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vielä ikävämpää on nämä lapsenlapsien hankintakyselyt heille, jotka monista yritysvuosista huolimatta eivät lasta koskaan saa. Se vasta on surullista, kun joutuvat näiden vihjailujen kohteeksi, vaikka tekevät kaikkensa saadakseen jälkikasvua.
Tätäkin olen miettinyt, että miten hirveältä tuntuisi jos todellisuudessa olisimme yrittäneet lasta jo kauan. Kaikki sympatiat heille, joita painostetaan ja joiden toive ei toteudu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Liittyykö tuo kysely siihen, että mummot kilpailevat toistensa kanssa lastenlapsien kautta?
Minulla on yksi lapsi, mutta mistään lapsenlapsista en ole haaveillut. Tyttären koira on hyvin toimittanut lapsenlapsen virkaa. Nyt kun hänelle on lapsi tulossa, niin enemmän olen huolissani kuin innostunut. Pelkään, että koira jää liian vähälle huomiolle :-) Mutta ehkäpä koira saa lapsesta sitten leikkikaverin.
Onneksi tyttären anoppi on innoissaan ja hössöttää minunkin edestä.
En tiedä. Kenen kanssa he kilpailisivat? Keskenäänkö? Äitini on jo mummi, anoppi ei.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me yritimme lasta, kävimme mm. alkionsiirroissa useamman kerran. Tuloksena oli parhaimmillaan keskenmenoja ja yksi kohdunulkopuolinen raskaus. Varsinaista syytä ei löytynyt, mutta ikää alkoi tulla. Lopulta päätimme lopettaa hoidot. Niihinkin oli mennyt yli 10000€. En käytettyä rahaa harmittele. Tiedänpä ainakin, ettei hoidoillakaan onnistunut. Kerroin hoidoista, vastoinkymisistä ja hinnastakin äidilleni, mutta hän aina mainitsi kuinka joku ulkomainen julkkis oli saanut lapsen viisikymppisenä (yleensä kyllä sijaissynnyttäjän avulla) tai hän oli "kuullut jostain tosi hyvästä lapsettomuusklinikasta". Tätä jatkui vuosia, olin jo täyttänyt 50, kun hän vielä otti asiaa puheeksi "hän kyllä haluaisi ja ansaitsisi lapsenlapsia". Koin sen tosi loukkaavana, mutta hän oli sitä mieltä, ettemme olleet "yrittäneet tarpeeksi". Äiti oli myös valittanut ystävilleen, kuinka emme yritä riittäväksi ja kaiken huipuksi löysin hänen asuntoaan tyhjentäessäni muistiinpanoja "ennustajan" kanssa käydyistä keskusteluista mahdollisista raskauksistani!!! ("Ennustajan" mielestä olin vastenhakoinen, eivätkä raskaudet siksi onnistuneet!!!) Hän itse oli raskautunut helposti, eikä ollut saanut keskenmenoja.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla
Lastenlapsia määkyvissä naisissa on myös niitä jotka eivät ole pyyteettömästi rakastaneet edes omaa lasta. Se on jokin muu joka äitiydessä vetoaa kuten esim vallankäyttö. Kun omaa lasta ei voi enää määräillä halutaan jokin pienempi johon voi vaikuttaa. Jotkut naiset myös ns. vauvahulluja eli halutaan aina uusi vauva kun se on söpö. Kun ei itse pysty enää tekemään lapsen pitää tehdä. Tällainen nainen ei välitä lapsista kun ne ovat isompia vaan pelkät vauvat kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me yritimme lasta, kävimme mm. alkionsiirroissa useamman kerran. Tuloksena oli parhaimmillaan keskenmenoja ja yksi kohdunulkopuolinen raskaus. Varsinaista syytä ei löytynyt, mutta ikää alkoi tulla. Lopulta päätimme lopettaa hoidot. Niihinkin oli mennyt yli 10000€. En käytettyä rahaa harmittele. Tiedänpä ainakin, ettei hoidoillakaan onnistunut. Kerroin hoidoista, vastoinkymisistä ja hinnastakin äidilleni, mutta hän aina mainitsi kuinka joku ulkomainen julkkis oli saanut lapsen viisikymppisenä (yleensä kyllä sijaissynnyttäjän avulla) tai hän oli "kuullut jostain tosi hyvästä lapsettomuusklinikasta". Tätä jatkui vuosia, olin jo täyttänyt 50, kun hän vielä otti asiaa puheeksi "hän kyllä haluaisi ja ansaitsisi lapsenlapsia". Koin sen tosi loukkaavana, mutta hän oli sitä mieltä, ettemme olleet "yrittäneet tarpeeksi". Äiti oli myös valittanut ystävilleen, kuinka emme yritä riittäväksi ja kaiken huipuksi löysin hänen asuntoaan tyhjentäessäni mui
Tuo on kyllä jo törkeää. Luulisi läheisen ihmisen haluavan olla tukena elämänkriisissä. Toivottavasti elämäsi on mukavaa tuosta vastoinkäymisestä huolimatta.
Ap
Äitilinja on jatkunut maapallon ensimmäisistä ihmisistä (millaisia he ikinä olivatkaan) sinuun asti. Isälinja vastaavasti mieheesi. Oletteko oikeasti halukkaat katkaisemaan ne?
Vierailija kirjoitti:
Äitilinja on jatkunut maapallon ensimmäisistä ihmisistä (millaisia he ikinä olivatkaan) sinuun asti. Isälinja vastaavasti mieheesi. Oletteko oikeasti halukkaat katkaisemaan ne?
Omalta kohdaltamme kyllä. Maailmassa ihmisiä riittää vaikka juuri me emme lisäännykään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot että lapsen tekoon vaaditaan kaksi ihmistä. Joten ohjeista kysymään myös mieheltäsi. (oletan hänenkin olevan samaa mieltä kanssasi)
Anoppi saa vielä ylipuhuttua poikansa. Huono idea.
Ai niin kuin ap on saanut ylipuhuttua miehensä lapsettomuuden kannalle? Mies on aina lähtökohtaisesti johdateltavissa?
Toteat ettei lapsia tuu niin kauan, kun jaksavat udella. Ja jos ovatkin hetken hiljaa ja sitten aloittaa uudelleen utelun, niin toista ettei niitä lapsia tuu edelleenkään niin kauan, kun jatkatte utelua.
Vierailija kirjoitti:
Toteat ettei lapsia tuu niin kauan, kun jaksavat udella. Ja jos ovatkin hetken hiljaa ja sitten aloittaa uudelleen utelun, niin toista ettei niitä lapsia tuu edelleenkään niin kauan, kun jatkatte utelua.
Alkavat sitten ressukat hiljaa odottaa, että kunhan jaksavat olla kyselemättä niin jossain vaiheessa vauva tulee.
Ap
Kyllä järkevien aikuisten ihmisten pitää selkeää puhetta ymmärtää! Ovatko äitisi ja anoppisi KEVA porukkaa? Kun ei mene jakeluun