Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi johtua, että minun on vaikea keskustella asioista vaikka en koe että olen tyhmä?
04.02.2025 |
Olen päälle 30v nainen. Aina ollut hiljainen erakko taiteilijasielu, viihtynyt yksikseni. Lähiaikoina olen alkanut jutella enemmän ihmisten kanssa, minulla on myös kumppani. En osaa keskustella mistään. Esimerkkinä esim olemme katsoneet elokuvan, kumppanini kysyy mitä olin mieltä elokuvasta, vastaan usein en tiedä, ihan kiva jne. En osaa keskustella asioista syvällisemmin, vaikka pääni sisällä tuntuu että olisi palljon mielipiteitä. En vaan osaa tuoda niitä sanoiksi? Mua onkin usein kuvailtu "ikäistäni nuoremman oloinen" esim lääkärit, varmaan just sen takia kun keskustelen kun ujo teinityttö. Pelkään että musta saa ihmiset tyhmän ja pinnallisen vaikutelman, vaikka mielestäni en ole sellainen. Mutta toisaalta mietin, olenko tyhmä? En muista juuri mitään historian tapahtumia tai merkkihenkilöitä, olen huono suunnistamaan kartan kanssa, olen unohtanut kaiken matikasta. Koulussa arvosanat oli aina 6-7. Ainoa mikä oli 9 oli kuvataide.
Kommentit (55)
Jos haluat pois siitä ujouden ja hiljaisuuden kuplasta, sun pitää vain se tehdä. Ala tietoisesti seuraamaan yhteiskunnan tapahtumia, kulttuuria jne., yritä ajatella mitä olet niistä oikeasti mieltä, ja sano se ääneen ensin vaikka itsellesi ja kumppanillesi, ja sitten vähitellen muille. Jos taas olet tyytyväinen omaan sisäiseen maailmaasi ja siellä pysymiseen, hyväksy vain se ettet kommunikoi kenenkään kanssa oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata huolestua, ehkä joskus se taito tulee ja jos ei tule ei se maailman loppu ole.
En usko että tulee kun olen jo päälle 30v ihmiset ovat aina kuvailleet minusta outo suilkeutunut hiljainen. Ei minusta saa mitään iri vaikka pääni sisällä tuntuu että olen älykäs sanavalmis ihminen?
Kuulehan, olet aikuinen nainen ja sulla on ajatuksia, eli seuraat kyllä tätä maailman menoa. Miten siis toimia? Ryhdy ajattelemaan toisista ihmisistä myönteisesti ja kehitä ystävällisyyttä heitä kohtaan, vaikkapa aloittamalla: Mitä sulle kuuluu ja kuuntele sitten, äläkä vaan ala puhumaan päälle omia huoliasi?
No miksi jostain leffasta pitäisi käydä hirveän syvällinen keskustelu? Vaikutat noin muuten hahmotushäiriöiseltä. Olen itsekin. En osaa suunnistaa, paitsi jos olen mennyt saman reitin tuhat kertaa aiemmin. Sitten ehkä. Tosin hämmennyn silti aina, kun näen ajeluiltani tutut maisemat päivänvalossa. Ajelen lähes aina (silloin kun ajelen) pimeällä, joten kun näen maisemat kunnolla niin saatan yhtäkkiä luulla olevani eksyksissä, kun kaikki näyttää niin vieraalta. En myöskään kykene hahmottamaan kerrostalon rakennetta. Se tuntuu todella monimutkaiselta. En kykene kuvittelemaan mielessäni sellaista ylhäältä päin kuvattua läpileikkausta kerrostalosta asuntoineen. Se oli vain yksi esimerkki.
Elokuvista osaan sanoa mielipiteeni näyttelijöiden suorituksesta, muttei minua kiinnosta käydä mitään puolen tunnin keskustelua juonenkäänteistä. Se on fiktiota. Paljon mieluummin keskityn ihan tähän todellisuuteen sitten leffan jälkeen.
Hahmotushäiriöön liittyen hauska juttu on se, että vaikka olen miljoonat kerrat luottanut virheellisesti omaan arviooni esim. oikeasta suunnasta, en vain opi. Minun pitäisi periaatteessa aina mennä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin aivoni haluaisivat mennä, koska todennäkösesti juuri se minun mielestäni väärä suunta on oikea. Tämä ei ole tyhmyyttä, vaan sitä että aivoni vain hahmottavat asiat eri tavalla kuin muiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksi jostain leffasta pitäisi käydä hirveän syvällinen keskustelu? Vaikutat noin muuten hahmotushäiriöiseltä. Olen itsekin. En osaa suunnistaa, paitsi jos olen mennyt saman reitin tuhat kertaa aiemmin. Sitten ehkä. Tosin hämmennyn silti aina, kun näen ajeluiltani tutut maisemat päivänvalossa. Ajelen lähes aina (silloin kun ajelen) pimeällä, joten kun näen maisemat kunnolla niin saatan yhtäkkiä luulla olevani eksyksissä, kun kaikki näyttää niin vieraalta. En myöskään kykene hahmottamaan kerrostalon rakennetta. Se tuntuu todella monimutkaiselta. En kykene kuvittelemaan mielessäni sellaista ylhäältä päin kuvattua läpileikkausta kerrostalosta asuntoineen. Se oli vain yksi esimerkki.
Miten pärjää lentokentillä?!
Olet tyhmä. Asia on kuvailusi perusteella täysin selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos suoraan sanon, niin minusta sellainen aikuinen ihminen on tyhmä, joka ei osaa sanoa mitään keskustelussa. Tai ehkei tyhmä, mutta jotain vikaa siinä on, enkä minä jaksa olla se, joka yrittää väkisin kiskoa mielipiteitä esiin. Kamalan kiusallista yrittää puhua tuollaisen kanssa.
No siis en haluaisi olla tuollainen, mutta en osaa tuoda mielipiteitäni sanoiksi? Sen takia kysyin miten korjata tuon...
Miksi tuota pitäisi edes korjata? Telepatia on todellista - sitä on tutkittu ja todettu mm. autististen lasten kohdalla. Jos pääsi sisällä tapahtuu miljoona asiaa ja puet sanoiksi niistä vain yhden, ainoa joka tuossa menettää mitään on se, joka vaati
Totuudesta ei pidä loukkaantua.
Jos teillä kuitenkin on esimerkiksi autistisia piirteitä näkyvissä niin ei se tarkoita että olette autisteja. Lisäksi aikuiset ovat jo eri asia kuin varhaislapsuudessa diagnosoitu autismi. Minulla on sisarus joka on autisti, tiedän että autismi luetaan kehitysvammoihin mutta ei kuulkaas tee ihmisestä yhtään huonompaa.
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole tykännyt ihmisistä? Esitätkö paljon? Elätkö vahvasti sisäistä maailmaa, arvosteletko muita paljon, pidätkö itseäsi parempana tms?
Sinun tulee vain haluta olla avoimempi ihminen ja täytyy uskaltaa sieltä kuoresta ulos.
Kiinnostu aidosti muista ihmisistä, ihan kaikenlaisista ja halua olla vuorovaikutuksessa.
Tiedät kyllä itse ongelmakohtiasi joten ole vain itsellesi rehellinen ja tee työtäsi eteenpäin.
Älä suotta pelkää kuulostaa tyhmältä tai muuta, siitä se lähtee. Suosittelen myös kiinnostumaan yhteiskunnan asioista ja ymmärtämään elämää yleisesti.
Tässä taas yhdenlainen naiivi imbesilli kenenlaisista mä en tykkää sitten pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole tykännyt ihmisistä? Esitätkö paljon? Elätkö vahvasti sisäistä maailmaa, arvosteletko muita paljon, pidätkö itseäsi parempana tms?
Sinun tulee vain haluta olla avoimempi ihminen ja täytyy uskaltaa sieltä kuoresta ulos.
Kiinnostu aidosti muista ihmisistä, ihan kaikenlaisista ja halua olla vuorovaikutuksessa.
Tiedät kyllä itse ongelmakohtiasi joten ole vain itsellesi rehellinen ja tee työtäsi eteenpäin.
Älä suotta pelkää kuulostaa tyhmältä tai muuta, siitä se lähtee. Suosittelen myös kiinnostumaan yhteiskunnan asioista ja ymmärtämään elämää yleisesti.
Tässä taas yhdenlainen naiivi imbesilli kenenlaisista mä en tykkää sitten pätkääkään.
No kiitos. Yritin auttaa kohteliaan rehellisesti kun ei ollut minkäänlaista varsinaista havaintoa aloittajan persoonallisuudesta. Mielestäni täysin asiallinen kommentti. Kaikesta nyt ei tarvitse loukkaantua vaikka loukkaantuisi. Haukut nyt suhteellisen fiksua ihmistä kuitenkin imbesilliksi kuten palstalla on tapana tehdä. Tästäkin syystä teet vain lisää väärin ja teet samalla auttamisen mahdottomaksi. Jos sinulle annetaan lupa sanoa ääneen asioita niin sinullakin on vastuu olla nauttimatta siitä liiaksi, aina ei jaksa kuunnella näitäkään mielenosoituksia. Käytöstavat kunniaan.
Edellä tullut monia hyviä ohjeita, joista voi ottaa oppia. Mutta on hyvä, että on monenlaisia ihmisiä, eikä kaikkien tarvitse olla niin vahvasti esillä.
Itse taas kärsin siitä, että olen vähän liiankin "vilkas" puhumaan ja sanomaan mielipiteeni, niin että jälkeenpäin harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut samaa, mutta pärjäsin koulussa ja olen valmistunut yliopistosta ihan helposti. Oletan, että syynä on se, että olen myös introvertti hiljainen taiteilijasielu ja lapsuudenkodissani eivät lapset saaneet puhua, oli vain yksi oikea mielipide tai muuten oli paha ja syntinen. Olen edelleen ehkä vähän hitaahko ajattelija, mutta olen saanut paljon rohkeutta tuoda itseäni esille.
Onko sulla oppimisvaikeuksia tms.? Pelkät kutoset ja seiskat peruskoulusta lähes kaikista aineista kyllä kuulostaa siltä, että jotain häikkää on tavanomaisen tiedon omaksumisen ja käsittelyn kanssa, tai sitten kyvyssä ilmaista itseään. Toki tästä huolimatta voi olla muita vahvuuksia.
Sekin on yksi ajattelun, älyn ja luovuuden muoto, että miten sanallistaa sisäistä maailmaansa. Voisko olla jotain kielellisiä hahmotusvaikeuksia, vai tuleeko tämä vaikeus ilmaista itseään esiin vaan suhteessa muihin ihmisiin ja liittyy sosiaalisiin suhteisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korjataan nyt tuon yhden kirjoittajan tieto, että kaikki autistit olisivat kehitysvammaisia. Eivät ole. Noin 70% on ja 30% ei ole.
Ap:n haasteet kuulostavat siltä, että sinulla on hahmotusvaikeutta, ehkä jonkinlaista kielellistä vaikeutta (sananlöytämisvaikeus, ilmausten muotoilu, ajatusten kielentäminen), harjoituksen puutetta, huonojen kokemusten aiheuttamaa ujoutta ja mahdollisesti autismi/ADD-piirteisyyttä. Älykkyys voi silti olla ns. normaalin rajoissa, mutta sitä ei toki voi tietää, ilman äo-testejä.
Kyllä tarkoittaa, autisti on kehitysvammainen joten ei ole normaali perusterve ihminen. Vanhaa tietoa. Toki, voi olla fyysisesti muuten perusterve.