Lue keskustelun säännöt.
Miksi pikkulapsiaikana erotaan niin paljon?
03.02.2025 |
Kiinnostaisi näin raskaana olevana tietää miksi niin monet eroaa kun lapset on pieniä. Tuntuu, että suunnilleen puolet perheistä hajoaa pikkulapsiaikana, ehkä useampikin. Osaako joku sanoa syyn miksi joku haluaa erota kun lapset on pieniä? Luulen että ei ihan pienistä syistä ainakaan.
Kommentit (203)
Meillä syy eroon oli se, että mies ei kestänyt lainkaan lapsen itkua, vaan alkoi haukkumaan lasta känkkäränkäksi kiukuttelijaksi vaikka syy itkuun oli esim nälkä tai väsymys. Lapsi oli oikeasti tosi kiltti luonteeltaan. Yksi syy oli se, että 2 vuoden ajan hoidin lapsen 100% yksin, en saanut apua edes kun oli minun vuoro olla norossa. Makasin vessassa samaan aikaan kun taapero leikki vieressä miehen katsoessa telkkua tai sängyssä maaten puhelimellaan. Yms.!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on rankkaa ja ehkä toinen vanhempi saattaa alkaa luistaa tehtävistään, jolloin työt kasaantuu vaan toiselle, tulee romahdus ja kamelin selkä katkeaa. Täytyy sanoa, että jos mieheni olisi heittäytynyt vielä yhdeksi lapseksi siinä univajeisessa sumussa, niin olisin myös hakenut eroa. Mutta ei, hän pysyi tasavertaisena vanhempana minun rinnallani, kuten kuuluu yhdessä siitä selvittiin...
Tai sitten kaikki pitää tehdä kuten nainen ajattelee tehtävän, miehestä tulee pikkuapulainen, joka ei saa päättää edes bodyn väriä, kun "iltapäivällä ei koskaan laiteta kuviollista, miten sä et voi sitä ymmärtää". Tai mies ihmettelee, miksi koko päivästä on tehty minuuttiaikataulu, kun lapsi vasta opettelee unen ja valvomisen rytmiä, mitä ihmeen merkitystä on sillä, lähteekö vaunulenkille klo 14.02 vai 14.10. Mutta on sillä, nainen tietää.
Jos pikkulapsiaj
Meillä oltiin lapsen unien ja ruoka-aikojen kanssa erittäinkin minuuttiaikataululla. Lapsi nukahti jo vauvasta asti itsenäisesti viiteen minuuttiin ilman huutoja ja unikouluja. En muista koskaan huutaneen nälkäänsä, kun ruoka tuli säännöllisesti samoihin aikoihin.
Erojen suurin syy on se, että nykyajan naiset eivät ole ÄITEJÄ. Laittavat oman mukavuuden halunsa lasten ja perheen hyvinvoinnin edelle. Erohan tarjoaa vuoroviikko huoltajuuden, jolloin ns.äiti pääsee bilettään tyttöjen kanssa viikonloppuisin. Veikkaan että muutaman vuoden päästä mielenterveysongelmat räjähtää käsiin, kun nämä erolapset rupeavat käsittelemään ongelmiaan.
Mutta syyllinen on selvä MIES.
LouLou kirjoitti:
Yksi mies sanoi minulle, että hän erosi vaimostaan silloin kun lapset olivat iältään 2,5v ja 3kk, koska silloin selvisi, että vaimo oli pettänyt häntä raskauksien välissä. Mietin vaan, että eikö tuossa tilanteessa olisi vaan kannattanut niellä ylpeytensä ja jatkaa yhdessä, kun on noin pienet lapset? Kuitenkin siinä joutuu olemaan paljon yhdessä, kun on noin pieni vauva.
Mikä tämä oletus on, että lapsi jotenkin pyhittäisi väärin- ja väkivallanteot toista vanhempaa kohtaan?
Raamatussa on hyvä yleispätevä ohje tällaiseen. Jumala ei ensinnäkään ole luonut yhtäkään ihmistä toisen hyväksikäytettäväksi tai pahoinpideltäväksi. Ei edes naista! Asumusero on ok. Mutta uudelleennainti ei. Eli jos eroat, elät ilman puolisoa sitten. Jos haluat puolison, olet sen kanssa, jonka kanssa teit ne lapset.
Seksi ei ole "naintia" vaan lasten teko on. Yksiavioisuus suojaa lapsia ja turvaa heidän tulevaisuuttaan. Ennen lapsia suoritetut panemiset eivät merkitse mitään, mutta sen jälkeen tehdyt rikkovat yksiavioisuuden ja tuhoavat lapsen elämän.
Suurin uhka ja vanhempien resurssien hajaantuminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun tämä alkaa panemaan uutta kumppania. Jopa muslimien ja juutalaisten vihanpidon ja satoja vuosia jatkuvan sodan sanotaan alkaneen siitä, kun abraham pani kahta vaimoa.
Vierailija kirjoitti:
Erojen suurin syy on se, että nykyajan naiset eivät ole ÄITEJÄ. Laittavat oman mukavuuden halunsa lasten ja perheen hyvinvoinnin edelle. Erohan tarjoaa vuoroviikko huoltajuuden, jolloin ns.äiti pääsee bilettään tyttöjen kanssa viikonloppuisin. Veikkaan että muutaman vuoden päästä mielenterveysongelmat räjähtää käsiin, kun nämä erolapset rupeavat käsittelemään ongelmiaan.
Mutta syyllinen on selvä MIES.
Olen äiti. Elän kuin kotiäiti tai kotivaimo. Mutta kuka minut elättää? Valtio. Valtio vie elatukseni ja laittaa perään sossut, alkaa r aiskaamaan pilluani, jos raskaudun tai otan miehen.
Mies ei elätä minua. Jos elättäisi, joutuisin nukkumaan samassa sängyssä miehen kanssa, ja tämä käyttäisi minua seksuaalisesti hyväkseen. Joutuisin käyttämään ehkäisyä tai synnyttämään tälle siinä tahdissa, mitä mies haluaa siittää. Tämä ei ole oikein naisia eikä lapsia kohtaan.
Lainsäädäntö ei tue "äitiyttä" millään tavalla. Lainsäädäntö on täysin sukupuoleton ja nainen valitsee köyhyyden ja toimeentulottomuuden valitessaan äitiyden. Tämä ei ole tasa-arvoa vaan naisen sortoa sekä lapsenryöstöä. Naiset pakotetaan luopumaan lapsistaan ja luovuttamaan nämä miesten sekä valtion omistajuuksiin.
Tästä syystä naiset eivä synnytä. Edes ne, joilla olisi terve keho, aikaa, ja osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erojen suurin syy on se, että nykyajan naiset eivät ole ÄITEJÄ. Laittavat oman mukavuuden halunsa lasten ja perheen hyvinvoinnin edelle. Erohan tarjoaa vuoroviikko huoltajuuden, jolloin ns.äiti pääsee bilettään tyttöjen kanssa viikonloppuisin. Veikkaan että muutaman vuoden päästä mielenterveysongelmat räjähtää käsiin, kun nämä erolapset rupeavat käsittelemään ongelmiaan.
Mutta syyllinen on selvä MIES.
Raamatussa ohje tähänkin. Joosef otti marian vaimokseen ei seksuaalisesta himosta vaan hoitamaan kotia. Maria oli jopa raskaana, jonka jumala määräsi joosefin anteeksiantamaan ja hyväksymään.
Nykymiehet kuvittelevat saavansa lapsia ottamatta vastuuta naisista. Homma ei toimi niin. Yritätte elättää naiset muilla rahoilla kuin omillanne, ja viedä heidän kohtunsa tuotokset, muodostaa rakkaussuhteen siihen lapseen. Tämä ei ole jumalan tahdon mukaista, ja tällaiset kansat tuhoutuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vaativaan arkeen haetaan helpotusta eroamalla. Parisuhteen osalta tunteet katoavat aika nopeasti lapsen syntymän jälkeen. Sen lisäksi ihmisten talous on Suomessa vielä toistaiseksi sellainen, että molemmat vanhemmat voivat asua omillaan ja kun tiedetään, että lapsikin tulee vuoroviikoin kylään, niin mikäs siinä erotessa.
Tuon takia lapsia ei pidä tehdä missään ensihuumassa. Eikä lapsia pidä tehtailla yhtään enempää kuin kykenee hoitamaan. On ihan järjetöntä että tehdään iso kakaralauma ja kun ei enää jakseta niin sitten aletaan vuoroviikkovanhemmiksi ja yhteiskunta maksaa. Ei kiinnosta yhtään maksella kenenkään edesvastuutonta lisääntymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LouLou kirjoitti:
Yksi mies sanoi minulle, että hän erosi vaimostaan silloin kun lapset olivat iältään 2,5v ja 3kk, koska silloin selvisi, että vaimo oli pettänyt häntä raskauksien välissä. Mietin vaan, että eikö tuossa tilanteessa olisi vaan kannattanut niellä ylpeytensä ja jatkaa yhdessä, kun on noin pienet lapset? Kuitenkin siinä joutuu olemaan paljon yhdessä, kun on noin pieni vauva.
No mun miesserkku petti vaimoaan ja se toinen nainen synnytti lapsen, jonka kanssa serkkuni ei ole missään tekemisissä. Serkun vaimo antoi anteeksi, kun heillä kuitenkin oli kolme pientä lasta ja älyttömästi yhteisiä asuntolainoja, niin olisi ollut ihan hiton vaikeaa erota tuossa tilanteessa.
Sitten taas mun serkku on naimisissa ja yksi alakouluikäinen lapsi naisen kanssa, jolla on ollut ainakin kaksi kertaa toinen mies. Mun serkku varmaan sitten hakee avioeroa, kun lapsi on 12-vuotias, niin lasta kuullaan huoltajuusriidoissa.
Vierailija kirjoitti:
Arki muuttuu. Väsyttää ja ei jaksa sekstailla. Erilaiset kasvatustyylit.. On monia syitä jokaisella omansa
Toisaalta, jos se vauvan syntymä ja pienen lapsen hoito on niin valtavan ihanaa, niin miksi se johtaisi eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erojen suurin syy on se, että nykyajan naiset eivät ole ÄITEJÄ. Laittavat oman mukavuuden halunsa lasten ja perheen hyvinvoinnin edelle. Erohan tarjoaa vuoroviikko huoltajuuden, jolloin ns.äiti pääsee bilettään tyttöjen kanssa viikonloppuisin. Veikkaan että muutaman vuoden päästä mielenterveysongelmat räjähtää käsiin, kun nämä erolapset rupeavat käsittelemään ongelmiaan.
Mutta syyllinen on selvä MIES.
Eroa ei tule, jos miehet olisivat ISEJÄ ja TASAVERTAISIA PUOLISOITA. Noin yksinkertaista se on, miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän sitä rallia kukaan jaksa. Se ehkäisy.
Miksi pitäisi olla yhtään pidempään yhdessä kuin on pakko? Harva ihminen toisen seuraa kestää kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LouLou kirjoitti:
Yksi mies sanoi minulle, että hän erosi vaimostaan silloin kun lapset olivat iältään 2,5v ja 3kk, koska silloin selvisi, että vaimo oli pettänyt häntä raskauksien välissä. Mietin vaan, että eikö tuossa tilanteessa olisi vaan kannattanut niellä ylpeytensä ja jatkaa yhdessä, kun on noin pienet lapset? Kuitenkin siinä joutuu olemaan paljon yhdessä, kun on noin pieni vauva.
Pettänyt raskauksien välissä ja mietit miksi eronnut! Kenenkähän nuorimmainen tai ylipäätään molemmat lapset?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karu fakta tulee esiin, alle 50v miehestä ei ole melkein koskaan isäksi, se lähtee karkuun, yhdessä on vaan pakko olla, että tulee pesäää ja lapset ovat varmaan 90% naisen päätös ja mies vain myötäilee mukana.
Vasta ne yli 50v isät ovat sellaisia, jotka oikeasti osallistuvat kotitöihin ja kasvatukseen ja down shiftaavat töissä ja asettavat perheen edelle, tämä on tuhanteen kertaan nähty juttu.
Oma kokemukseni on aivan päinvastainen. 25-35 -vuotiaana isäksi tulevat osallistuu hienosti. Nelikymppisenä ja sitä vanhempana isäksi tulevat ei enää jaksa osallistua tai ovat niin urautuneet omaan elämäänsä etteivät saa muutettua sitä isän elämäksi vaan jatkavat kuin lapseton mies vaikka heillä on lapsi eli eivät osallistu lapsen hoitoon.
Onneksi minun mieheni poikkeus. Tuli toistamiseen isäksi 41 vuotiaana ja minun lapsi kyljessä. On vaalinut perhettään. Olisi vihille viedessään ottanut lapseni nimilleen, lapsi halusi säilyttää minun tyttönimen. Nytki tuossa 20 vuoden jälkeen jaksaa imuroida. Lapsenlapsi soittaa rumpuja 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle mieheni on aina ykkönen, suuri rakkauteni. Rakastan lapsianikin aivan valtavasti ja olen aina halunnut heidät, mutta kyllähän meidän rakastava parisuhde on koko perheen perusta. Ei niitä lapsiakaan olisi ilman meidän suhdetta, eikä heilläkään ole onnellista lapsuutta jos meillä menee huonosti.
Lisäksi haluan opettaa lapsillekin sellaisen parisuhteen mallin, jossa omaa puolisoa arvostetaan ja pidetään suhteesta huolta.
Joten jos mies haluaa viinaa ja lapset ruokaa, niin ostat miehelle viinaa ja lapset saa olla nälässä?
Tämä sama ääripää kuin se että ilman kuntosalia ei voi olla lihaksia!
Vierailija kirjoitti:
Täällä on ketju, jossa kysytään saako lapsi olla ykkönen parisuhteessa ollessa. Naisen laittaessa lapsen ykköseksi ja jättäessa parisuhdeajan, niin tämä näkyy korkeina erolukuina pikkulapsiaikana.
Ennenkuin alapeukutat tätä ja valitat mun olevan iso lapsi jne jne, niin älä ammu viestintuojaa. Tämä on se selitys. Parisuhteen pitäisi tulla aina ensimmäisenä, sitten vasta lapset. Lentokoneen paineen laskiessa naamari laitetaan ensin itselle ja sitten aletaan auttaa vierustoveria.
Mistä se äiti mitään parisuhdeaikaa väsää, kun hyvä on jos pääsee viikottain tukkansa pesemään? Kyllä vauva-aikana vauva tulee ykkösenä ja vanhemmat kakkosena.
Vierailija kirjoitti:
Karu fakta tulee esiin, alle 50v miehestä ei ole melkein koskaan isäksi, se lähtee karkuun, yhdessä on vaan pakko olla, että tulee pesäää ja lapset ovat varmaan 90% naisen päätös ja mies vain myötäilee mukana.
Vasta ne yli 50v isät ovat sellaisia, jotka oikeasti osallistuvat kotitöihin ja kasvatukseen ja down shiftaavat töissä ja asettavat perheen edelle, tämä on tuhanteen kertaan nähty juttu.
Kävitkö meillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mun miespuolinen serkku sanoi, että hänen elämänsä ei muuttunut mitenkään kun lapsi syntyi.
Mitäs serkun vaimo sanoi?
Jotkun vaan kasvavat vanhemmuuden myötä ja olen yksi sellainen äiti ja vaimo. Mieheni isä ja puoliso.
Yksi mies sanoi minulle, että hän erosi vaimostaan silloin kun lapset olivat iältään 2,5v ja 3kk, koska silloin selvisi, että vaimo oli pettänyt häntä raskauksien välissä. Mietin vaan, että eikö tuossa tilanteessa olisi vaan kannattanut niellä ylpeytensä ja jatkaa yhdessä, kun on noin pienet lapset? Kuitenkin siinä joutuu olemaan paljon yhdessä, kun on noin pieni vauva.