Somen perusteella työkaverit tekee joka viikonloppu kaikenlaista aktiivista. Itse en jaksa tehdä yhtään mitään.

Älä pelkään ei kukaan oletakkaan että naine  kykenisi muuhun kuin laiskotteluun, valittamiseen ja uhriutumiseen

Nelikymppisenä luulisi jo tajuavan ettei tarvitse olla kuin muut.

Olen itse viisikymppinen ja käyn urheilemassa 4 -5 krt viikossa. Harrastan urheilua, ja ruoanlaittoa ja leipomista. Usein vien töihin omia leipomuksia ja postitan säännöllisesti someen omia illalliskuvia kauniin kattauksen kera ja salijuttuja. Matkustelen myös mielelläni ja tapaan ystäviäni. Lepään myös, nukun joka yö 9 tunnin yöunet, sillä urheilu lisää unentarvettani. 

 

Onko sulla veriarvot mitattu? Tuntuu oudolta, että vapaa-ajalla ei jaksa tehdä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä luulisi jo tajuavan ettei tarvitse olla kuin muut.

Vaistomaisesta ryhmäpaineesta ei vapaudu koskaan täydellisesti. Eikä kannatakaan, koska se myös hieman määrittelee sosiaalista statusta. Mutta tietyt rajat voi pitää.

Se on kyllä jännä miten toiset jaksaa paahtaa vielä 5-kymppisenäkin koko ajan. Joskus tulee mieleen että eikö nämä ihmiset osaa olla hetkeäkään yksin? 

Tuohan on myös lain edessä työpaikkakiusaamista, jos sinua ei kutsuta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä luulisi jo tajuavan ettei tarvitse olla kuin muut.

Vaistomaisesta ryhmäpaineesta ei vapaudu koskaan täydellisesti. Eikä kannatakaan, koska se myös hieman määrittelee sosiaalista statusta. Mutta tietyt rajat voi pitää.

Se on kyllä jännä miten toiset jaksaa paahtaa vielä 5-kymppisenäkin koko ajan. Joskus tulee mieleen että eikö nämä ihmiset osaa olla hetkeäkään yksin? 

No minä olen se aktiivinen viisikymppinen. Nautin juuri salilla olosta ja yksin treenaamisesta, se on minun omaa aikaa kun lataan akut. Osaan olla yksin ja se on minulle nautinto, usein olen salin saunassa ainoa ym. En ole mikään hypersosiaalinen, saan ihan tarpeeksi sosiaalista kanssakäymistä töissä ja perheeni parissa. Ei aktiivisuus tarkoita ylisosiaalisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse viisikymppinen ja käyn urheilemassa 4 -5 krt viikossa. Harrastan urheilua, ja ruoanlaittoa ja leipomista. Usein vien töihin omia leipomuksia ja postitan säännöllisesti someen omia illalliskuvia kauniin kattauksen kera ja salijuttuja. Matkustelen myös mielelläni ja tapaan ystäviäni. Lepään myös, nukun joka yö 9 tunnin yöunet, sillä urheilu lisää unentarvettani. 

 

Onko sulla veriarvot mitattu? Tuntuu oudolta, että vapaa-ajalla ei jaksa tehdä mitään. 

Kaikki on ihan kunnossa. En ole masentunut ja veriarvoni ovat kunnossa. 

ap

Miksi jaksat olla sitten Suomessa itkemässä?  Eikö äidin p i l l u riitä?

Lopeta somettaminen, se väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on myös lain edessä työpaikkakiusaamista, jos sinua ei kutsuta mukaan.

Kyseessä ei ole mikään työpaikan aktiviteetti, vaan työkavereiden somet, joissa he tekevät kuka mitäkin tahoillaan. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä luulisi jo tajuavan ettei tarvitse olla kuin muut.

No tämä, ja kuinka kauan noista somen ongelmistakin on jo jauhettu, ihan oma valinta käydä siellä ahdistumassa.

Päivitän netistä löytämiäni muiden ihmisten lomakuvia hieman muokaten ja kropaten. Alkuviikolla olin Mount Everestillä ja äsken tein päivityksen tahitin lämmöstä. Oikeasti olen suomessa.

Olet vaihdevuosissa jolloin on kroonista väsymystä. Olet se väsynyt ja rupsahtanut vanha akka. Näinhän se menee, jotkut on aktiivisia ja pirteitä ja toiset ennenaikaisesti vanhettuneita ja väsyneitä. Ei mee nallekarkit tasan, hyväksy kohtalosi

Älä vertaile. Me ollaan kaikki erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Älä pelkään ei kukaan oletakkaan että naine  kykenisi muuhun kuin laiskotteluun, valittamiseen ja uhriutumiseen

Sä et pysty kuin lässyttämään ja runkkaamaan. 

Ap on itselleenvastaileva nahjustrolli

Kyllä reilu nelikymppisen naisen pitäisi käydä liikkumassa, miten muuten turvaa itselleen toimintakyvyn vanhuudessa tai jaksaa huolehtia omista vanhemmista? Ota nyt tavaksi käydä pitkällä lenkillä toisena vapaapäivänä, ja toisena käyt salilla. Minusta tällainen on vaan pakollista kaikille, eihän muuten pysy terveenä. Itse harrastan liikuntaa joka pv. Ja jos ei liikuntaa niin ainakin käyn metsässä. Oma terveys kannattaa pistää kaiken edelle, ferritiinit kuntoon ja reippaana ovesta pihalle.

No tuohon ikään mennessä luulisi jo olevan selvää, että kukin meistä palautuu eri tavoilla. Toinen haluaa rauhallisen viikonlopun ja toinen aktiivisen. Ei kai siinä mitään outoa ole. En minäkään "jaksa" tehdä muuta kuin oman aikataulun mukaista liikuntaa, lepoa ja kotitöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä luulisi jo tajuavan ettei tarvitse olla kuin muut.

Vaistomaisesta ryhmäpaineesta ei vapaudu koskaan täydellisesti. Eikä kannatakaan, koska se myös hieman määrittelee sosiaalista statusta. Mutta tietyt rajat voi pitää.

Se on kyllä jännä miten toiset jaksaa paahtaa vielä 5-kymppisenäkin koko ajan. Joskus tulee mieleen että eikö nämä ihmiset osaa olla hetkeäkään yksin? 

 

Toisille se tekeminen ja ihmisten tapaaminen antaa energiaa, toisilta vie. Me ollaan erilaisia, eikä kumpikaan tapa ole sen huonompi. Jos nauttii omasta rauhasta ja ei minkään tekemisestä niin se on ihan hyvä, samoin kuin se jos rakastaa olla liikkeellä ja touhuta.

Toki on ikävää jos ei oikeasti jaksa tehdä töitten lisäksi mitään, vaikka haluaisi. Silloin voi olla tarpeen miettiä sitä työtä ja työtahtia, voisiko jotenkin hellittää että jäisi energiaa muuhunkin. Ei tietysti aina mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on myös lain edessä työpaikkakiusaamista, jos sinua ei kutsuta mukaan.

Kyseessä ei ole mikään työpaikan aktiviteetti, vaan työkavereiden somet, joissa he tekevät kuka mitäkin tahoillaan. 

ap

De måtte ha det slött i sina aktiviteter då de lägger upp dem på some, i stället för att utöva dem.