Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö kannattaa lukea itsensä insinööriksi, vai onko kova työttömyys ja kilpailu työpaikoista silläkin alalla?
31.01.2025 |
Lasteni uravalintoja tässä mietin, että mihin suuntaan heitä kannattaisi ohjata ja tukea. Ovat jo aika isoja toinen lukiossa mutta eivät osaa vielä sanoa mille alalle haluavat. Koulunumerot on hyvät ja vanhemmalla pitkä matikkakin sujuu hyvin. Lapseni saavat toki valita ihan mitä itse haluavat, mutta onhan vanhempien hyvä olla jotenkin tukena tässäkin asiassa, varsinkin jos omaa ideaa ei lapsilla kauheasti ole.
Kommentit (66)
Kannattaa lukea ja sitten muuttaa ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ehkä sekin on miettimisen arvoinen asia, että jos nyt sattuisi työttömäksi joutumaan, niin millaisten papereiden kanssa on hauskinta olla työttömänä?...
Tietysti kannattaa, jos on mielenkiintoa. Se tuo aika muuttuu ja siihen mennessä, kun ovat siirtymässä työelämään kaikki voi olla toisin.
Opiskelu kannattaa aina. Voihan sitä vaihtaa sitä alaa.
Kilpailua työpakoista on varmasti alalla kuin alalla, mutta kyllähän insinöörin tutkinto edelleen työllistää. Jos koulu sujuu oikeasti hyvin, niin toki yliopistotason opinnot eli DI tai tietojenkäsittelyn FM työllistää varmemmin.
Osaavat osaa ja niille löytyy töitä.
kaikki ei osaa vaikka kävisivät mitä kouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä teknillisellä alalla on edelleen töitä, tietenkin. Toki siinä se kirjo on hyvin laaja aina elintarviketekniikasta kone- ja sähkötekniikan kautta kemiantekniikkaan jne. Paperitekniikka voisi ehkä olla auringonlaskun ala, eikä värmana enää kulje tuolla nimellä vaan on brändätty uudelleen?
Vierailija kirjoitti:
Ja ehkä sekin on miettimisen arvoinen asia, että jos nyt sattuisi työttömäksi joutumaan, niin millaisten papereiden kanssa on hauskinta olla työttömänä?...
Oikeasti kukaan täydellä pakalla pelaava, joka on koulut saanut käytyä ei elämästään kovin suurta osaa työttömänä vietä. Suhdanteet ja sattuma vaikuttaa, mutta palsta on ainoa paikka, jossa ihmiset jaetaan työllisiin ja työttömiin. Oikeassa elämässä työttömyysjaksoja voi sattua kelle tahansa, mutta ei ne nyt kovin pitkiä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutusinflaatio. On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys.
Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa ja kilpailu on kovaa.
Laajentakaa työnhakualue vähintään euroopanlaajuiseksi kyllä kysyntää löytyy,ja totean myös,suomen tilannekaan ei ole kuin tilapäinen,kysyntää kyllä tulee olemaan jatkossakin.
Yliopistoon pyrkijöiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Johonkinhan sitä täytyy pyrkiä kun ei töitä saa, varsinkaan ilman koulutusta.
Peruskouluhan on aina ollut vähintään yhtä paljon lasten säilytyspaikka kuin näiden sivistämispaikka. Lapset on työnnettävä jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Massatyöttömyys on tuonut uusia ikäryhmiä tämän säilömisongelman piiriin: jonnekin on työnnettävä myös se ylimääräinen työvoima joka tulee työikään, mutta jota ei voida työllistää.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan. Alle 25-vuotiaiden työttömien koulutuspakkojärjestelmän jälkeen tämä porukka on hakeutunut johonkin ammatilliseen oppilaitokseen. Suurin osa siitä kuitenkin odottaa koko ensimmäisen opiskeluvuoden- tai lukukauden (linjan alkamisajankohdasta riippuen) vain seuraavia yliopiston pääsykokeita. Samoin vielä toisenakin, kolmantena vuonna, jne. Sitten voikin 32-vuotiaana soitella iltapäivälehtiin omasta uhriasemasta, kun ei kelpaa edes opiskelemaan . . .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän on juuri hyvä aika muutama vuosi käydä koulua, kyllä se talouskin lähtee kasvuun
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teknillisellä alalla on edelleen töitä, tietenkin. Toki siinä se kirjo on hyvin laaja aina elintarviketekniikasta kone- ja sähkötekniikan kautta kemiantekniikkaan jne. Paperitekniikka voisi ehkä olla auringonlaskun ala, eikä värmana enää kulje tuolla nimellä vaan on brändätty uudelleen?
Onko jossain voinut lukea tähänkään asti pääaineena paperitekniikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pyrkijöiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Johonkinhan sitä täytyy pyrkiä kun ei töitä saa, varsinkaan ilman koulutusta.
Peruskouluhan on aina ollut vähintään yhtä paljon lasten säilytyspaikka kuin näiden sivistämispaikka. Lapset on työnnettävä jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Massatyöttömyys on tuonut uusia ikäryhmiä tämän säilömisongelman piiriin: jonnekin on työnnettävä myös se ylimääräinen työvoima joka tulee työikään, mutta jota ei voida työllistää.
Erilaisten oppilaitosten säilömiskapasiteetille tulee usein nopeasti raja vastaan. Tämä ongelma on ratkaistu eri maissa eri tavoin. Suomen ratkaisu on ollut se, että luodaan pääsykokeita, joiden tarkoituksena ei ole testata soveltuvuutta alalle, vaan yksinkertaisesti karsia pois 85-98% hakijoista. Nämä karsitut sitten yrittävät usein vuosikausia päästä sinne, mistä kuvittelevat taivaan porttien aukeavan. Alle 25-vuotiaid
Ihme horinoita.
Eikö lasten opotunneilla ole tehty erilaisia uratestauksia, rasti ruutuun kyselyjä, joiden yhteenveto tuottaa ammatti/alaehdotuksia?
Lapsen yläkoulussa ja lukiossa niitä tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opettajana ja opiskelijana suosittelen joko AMK tai yliopisto-opintoja aloilta:
-automaatio
-talotekniikka (LVI)
-tietotekniikka.
Tekoäly on vaikuttanut paljon myös tekniikan puolella. En mitään peruskoodausta itse lähtisi tässä vaiheessa enää opiskelemaan.
Ohjaa heidät kone/sähkötekniikan insinööreiksi, siitä englannin kielinen DI tutkinto, saksan opiskelua B2 tasolle ja sitten Saksaan tai muuhun Euroopan maahan elämään kivalla palkalla. Suomen työmarkkina on surkeassa jamassa vähän väliä, joten Suomessa työpaikan saamiseen ei kannata turvautua ja elämän laatu täällä laskee jatkuvasti kuin lehmän häntä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lasten opotunneilla ole tehty erilaisia uratestauksia, rasti ruutuun kyselyjä, joiden yhteenveto tuottaa ammatti/alaehdotuksia?
Lapsen yläkoulussa ja lukiossa niitä tehtiin.
Opinto-ohjaksen taso nyt vaihtelee, mutta ei kai kukaan uravalintaan jätä opojen vastuulle? Jos noita testauksia on, niin ne antavat parhaillaankin vain suuntaviivoja.
Vierailija kirjoitti:
Ja ehkä sekin on miettimisen arvoinen asia, että jos nyt sattuisi työttömäksi joutumaan, niin millaisten papereiden kanssa on hauskinta olla työttömänä?...
Mitä kapeamman sektorin ihminen osaa ja ymmärtää sitä riippuvaisempi hän on.
Insinööriksi lukeminen on nykyään ihan turhaa! Se on jo valmiiksi auringonlaskun ala, ja jokainen tuore insinööri vain kilpailee loputtomassa työttömyysjonossa.
Paljon fiksumpaa olisi mennä vaikka kevytyrittäjäksi tai suoraan duuniin marketin hyllyttäjäksi, eipähän tule ainakaan petyttyä, kun ei odotakaan liikoja elämältä.
Onhan se vähän noloa, kun vanhemmat tyrkyttävät lapsia "insinööriuralle", vaikka kaikki tietävät, ettei sillä tutkinnolla tee enää mitään.
Hommaisin mahdollisimman kansainvälisen koulutuksen ja pitäisi ovet auki työn etsintään ulkomailla.
Nykyään suuri osa käyttöä tekoälyö koulunkäymiseen. Monet tehtävän saa sen avulla nopea suoritettua. Ison määrän teksitä voi syöttää ja pyytää tekoälyä referoimaan
Koulutusinflaatio. On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys.
Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa ja kilpailu on kovaa.