Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö kannattaa lukea itsensä insinööriksi, vai onko kova työttömyys ja kilpailu työpaikoista silläkin alalla?
31.01.2025 |
Lasteni uravalintoja tässä mietin, että mihin suuntaan heitä kannattaisi ohjata ja tukea. Ovat jo aika isoja toinen lukiossa mutta eivät osaa vielä sanoa mille alalle haluavat. Koulunumerot on hyvät ja vanhemmalla pitkä matikkakin sujuu hyvin. Lapseni saavat toki valita ihan mitä itse haluavat, mutta onhan vanhempien hyvä olla jotenkin tukena tässäkin asiassa, varsinkin jos omaa ideaa ei lapsilla kauheasti ole.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Paljon fiksumpaa olisi mennä vaikka kevytyrittäjäksi
Kevytyrittäjäkin tarvitsee jonkun alan, jolla toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Insinööriksi ei kannata lukea. Jää vain diplomiginsinöörien jalkoihin ylitäysillä työmarkkinoilla. DI:t työskentelee nykyään usein ihan amk tasoisissa tehtävissä. AMK:n väki taas suorittavassa työssä, ainakin sähkö- ja putkipuolella. Yliopisto on se uusi minimi. Seuraava askel on sitten se, että pitää olla tohtori, että pääsee asentaan. Mun työpaikka on perustettu 1948 ja meiltä jäi 2024 eläkkeelle työpäällikkö, jolla oli koulutuksena ammattikoulu. Uusi kaveri on DI, mutta osaaminen on kyllä kaukana edellisestä. Pari kokeilijaakin välissä oli, mutta ei nuorista insseistäkään tuohon tekijää löytynyt.
Nykyään ei enää etsitä sitä, joka osaa ja pystyy vaan sitä, jolla on parhaat paperit. Siksi kannattaa hankkia ne parhaat paperit.
No Ohhoh Onko tämä totta
DI:ksi kannattaa lukea jo ihan senkin vuoksi, että parisuhteen saanti on turvattu 🤗
Jaa, vuoden ollut lomautettuna eikä tietoakaan projekteista.
Vierailija kirjoitti:
Insinööriksi ei kannata lukea. Jää vain diplomiginsinöörien jalkoihin ylitäysillä työmarkkinoilla. DI:t työskentelee nykyään usein ihan amk tasoisissa tehtävissä. AMK:n väki taas suorittavassa työssä, ainakin sähkö- ja putkipuolella. Yliopisto on se uusi minimi. Seuraava askel on sitten se, että pitää olla tohtori, että pääsee asentaan. Mun työpaikka on perustettu 1948 ja meiltä jäi 2024 eläkkeelle työpäällikkö, jolla oli koulutuksena ammattikoulu. Uusi kaveri on DI, mutta osaaminen on kyllä kaukana edellisestä. Pari kokeilijaakin välissä oli, mutta ei nuorista insseistäkään tuohon tekijää löytynyt.
Nykyään ei enää etsitä sitä, joka osaa ja pystyy vaan sitä, jolla on parhaat paperit. Siksi kannattaa hankkia ne parhaat paperit.
"DI:t työskentelee nykyään usein ihan amk tasoisissa tehtävissä. AMK:n väki taas suorittavassa työssä, ainakin sähkö- ja putkipuolella."
Näin putki- ja sähköpuolen insinöörejä työllistävässä suunnittelutoimistossa työskentelevän näkökulmasta tämä sun lause on puoliksi totta.
Totta on se, että DI työskentelee AMK tasoisissa tehtävissä, koska me suunnittelijat tehdään käytännössä täysin samoja hommia riippumatta siitä, ollanko di vai ins. Henkilökohtaiset ominaisuudet määrittää tehtäviä paljon enemmän kuin koulutus.
Se taas on ihan paskapuhetta, että amk insinöörit olisivat suorittavassa työssä. Mitä järkeä siinä edes olisi, kun ei insinöörikoulusta mitään asentajia tule. Ihan posketon väite, mutta toki varmaan pitää paikkaansa sun pienessä kuplassa, jossa on jostain syystä asentajataustainen insinööri tai pari jäänyt vanhoihin hommiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreistä on ainakin kasvava pula, myös kunnallisella puolella on vaikeuksia löytää päteviä insinöörejä suunnittelutehtäviin. Nykypäivänä kannattaa ehdottomasti miettiä ammattivalintaa ensi sijaitsesti työllisyyden näkökulmasta. Mielummin sitä tekee vähemmän kivaa työtä kuin lojuu työttömänä.
Intiasta saa paremman insinöörin ja halvemmalla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohjaa heidät kone/sähkötekniikan insinööreiksi, siitä englannin kielinen DI tutkinto, saksan opiskelua B2 tasolle ja sitten Saksaan tai muuhun Euroopan maahan elämään kivalla palkalla. Suomen työmarkkina on surkeassa jamassa vähän väliä, joten Suomessa työpaikan saamiseen ei kannata turvautua ja elämän laatu täällä laskee jatkuvasti kuin lehmän häntä.
Mites siellä Saksassa niitä töitä olisi? Ainakin täällä Ruotsissa on uutisissa ollut jo kuukausia, kuinka Saksan talous on mielettömässä kriisissä ja työttömiä on valtavasti. Ihan samanlailla kuin kaikkialla Euroopassa. Saksalaisten insinöörien maine on valitettavasti myös laskusuunnassa, koska ovat hyvin omanlaatuinen rotunsa ja heidän aikansa oli jo.
Minä ohjasin lapseni hammaslääkärksi. Varma hyväpalkkainen työ, mutta ei niin suurta vastuuta kuin lääkärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kannattaa, jos on mielenkiintoa. Se tuo aika muuttuu ja siihen mennessä, kun ovat siirtymässä työelämään kaikki voi olla toisin.
Opiskelu kannattaa aina. Voihan sitä vaihtaa sitä alaa.
Tuskinpa nyt kysymys oli siitä, että kannattaako koulutus, vaan siitä, että kannattaako koulutus tälle nimenomaiselle alalle. Totta kai nuoret kouluttautuvat. Alasta siis kyse. Mikä työllistää ja mikä ei.
Insinööreillä vähän kai heikkoa, diplomi-insinööreillä jo vähän parempi työllistyminen, mutta aika paljon kilpailua on niistäkin paikoista. Mikseivät lue lääkäreiksi? Varma työllistyminen. Toinen varma on sosiaalityöntekijä (vtm).
Siksi ei lue, kun sinne lääkikseen ei pääse. Ihan pieni osa hakijoista pääsee. Monesti ajattelee, kun sairaudenhoitopalveluissa on joutunut asioimaan, että varmuudella moni ulos jäänyt olisi ominaisuuksiltaan soveliaampi lääkäriksi, kuin mitä moni läpi päässyt on.
Kiinteistönhoitajilla tulee olemaan aina töitä, eikä tartte stressata mistään. Työt vaan lisääntyy, kun ihmiset asuu yhä enemmän kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kannattaa, jos on mielenkiintoa. Se tuo aika muuttuu ja siihen mennessä, kun ovat siirtymässä työelämään kaikki voi olla toisin.
Opiskelu kannattaa aina. Voihan sitä vaihtaa sitä alaa.
Yleensäkin insinöörikoulutuksesta on oikein paljon apua ihan normaalielämässä ja jos ei nyt ihan erikoisalalle kouluttaudu, niin on mahdollista tehdä monen alan töitä insinööripohjalta.
Sikäli paljon järkevämpää kuin opiskella "umpinaiselle" alalle, kuten vaikka verovirkailijaksi.
Ulkomaille opiskelemaan vaikka Lontooseen politiikkaa, niin tiet aukenevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku nicetutkimus ala ja vaihtaa genderin ja vielä jos mustaa plankkia niin ura urkenee. Dei dei
Tuohon kun vielä lisää tanssinopettajantutkinnon, alueena ilmastohumppa, jopa löytyy töitä ja pääset matkustelemaan ympäri maailmaa ja asumaan luksushotelleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjaa heidät kone/sähkötekniikan insinööreiksi, siitä englannin kielinen DI tutkinto, saksan opiskelua B2 tasolle ja sitten Saksaan tai muuhun Euroopan maahan elämään kivalla palkalla. Suomen työmarkkina on surkeassa jamassa vähän väliä, joten Suomessa työpaikan saamiseen ei kannata turvautua ja elämän laatu täällä laskee jatkuvasti kuin lehmän häntä.
Mites siellä Saksassa niitä töitä olisi? Ainakin täällä Ruotsissa on uutisissa ollut jo kuukausia, kuinka Saksan talous on mielettömässä kriisissä ja työttömiä on valtavasti. Ihan samanlailla kuin kaikkialla Euroopassa. Saksalaisten insinöörien maine on valitettavasti myös laskusuunnassa, koska ovat hyvin omanlaatuinen rotunsa ja heidän aikansa oli jo.
Tiedätkö, että on muitakin Saksaa puhuvia maita? Kannattaa verrata montako maata puhuu Saksaa ja montako ihmistä puhuu Saksaa verrattuna esim. Pohjoismaiset kielet. Oletko tietoinen että lama tai työmarkkina notkahduksen eivät ole yleensä pysyvä tila vai osaatko ennustaa jo valmiiksi aloittajan lapsien työmarkkinan kun pelkkä DI:n opiskelu vie helposti 5 vuotta? Fakta on se, että Saksan työmarkkina on aikapaljon isompi kuin Suomen ja jos puhuu Saksaa niin siitä voi olla hyötyä muuallakin. Lisäksi DI tutkinnon voi lukea englanniksi vaikka Suomessa, että mihinkään Saksalaiseen kouluun ei ole missään vaiheessa pakko mennä.
Vierailija kirjoitti:
Koulutusinflaatio. On selvää, että korkeakoulututkinnolla ei ole sellaista arvoa kuin ennen. Tämä on oikea ongelma, mutta myös luonnollinen kehitys.
Luonnollinen kehitys tarkoittaa, että kun ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän, tutkintojen arvo alenee. Kun monilla on samanarvoinen tutkinto, kilpailu on kovaa ja kilpailu on kovaa.
Tämä.
Minusta haluttiin arkkitehtiä tai insinööriä. Minusta tuli insinööri, siihen aikaan 5% hakijoista sai paikan eli kilpailu oli vähistä paikoista kovaa. Nykyään taitaa saada lähes kuka tahansa pääsyn insinöörin opintoihin kun jaksaa avoimen yliopiston tms puolella käydä pohjia. Pääsykokeet on helppoja ainakin jos pitkän matikan on käynyt. DI-puolelle vaaditaan enemmän.
Insinööri oli vielä 90-luvun lopulla melko arvostettu homma mutta 2000-luvun puolella kaikenmaailman "ympäristöinsinöörit" yms turhat laskivat ennen niin arvostetun nimikkeen arvon lähes duunarihommaksi. Saan kyllä melkein 6000€ palkkaa eli selvästi keskitasoa enemmän, mutta varsinkin vanhat teknikot tuntuvat pitävän itseään muka parempina kuin AMK-insinöörejä. En anna tuon haitata, tiedän kyllä oman arvoni.
Insinööri ei ole ala.
Insinööri A ei tajua mitään insinööri B:n alasta
Ero ei ole ehkä yhtä valtava kuin FM tutkinnoissa jotka eivät ole edes samalta planeetalta mutta riittävä kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Itse opettajana ja opiskelijana suosittelen joko AMK tai yliopisto-opintoja aloilta:
-automaatio
-talotekniikka (LVI)
-tietotekniikka.
Tekoäly on vaikuttanut paljon myös tekniikan puolella. En mitään peruskoodausta itse lähtisi tässä vaiheessa enää opiskelemaan.
Tähän kommentoin alalla olevana ohjelmointitaustaisena ettei tekoälyä pidä liiaksi ylistää. Jos et osaa perusohjemointia, ei se tekoälykään sinua siellä oikeasti vaikeissa projekteissa pelasta. Tekee toki surkeasta keskinkertaisen ja keskinkertaisesta lähes hyvän. Helpottaa laskemaan palkkoja matalammiksi kun ei tarvii enää niitä oikeita osaajia niin paljon.
Ja kyllä, käytän tekoälyä myös itse.
Vierailija kirjoitti:
Insinööri ei ole ala.
Insinööri A ei tajua mitään insinööri B:n alasta
Ero ei ole ehkä yhtä valtava kuin FM tutkinnoissa jotka eivät ole edes samalta planeetalta mutta riittävä kuitenkin.
Ironia on siinä että ne jotka oikeasti opiskelevat filosofiaa yliopistolla valmistuvatkin humanististen tieteiden maistereiksi.
Insinööriksi ei kannata lukea. Jää vain diplomiginsinöörien jalkoihin ylitäysillä työmarkkinoilla. DI:t työskentelee nykyään usein ihan amk tasoisissa tehtävissä. AMK:n väki taas suorittavassa työssä, ainakin sähkö- ja putkipuolella. Yliopisto on se uusi minimi. Seuraava askel on sitten se, että pitää olla tohtori, että pääsee asentaan. Mun työpaikka on perustettu 1948 ja meiltä jäi 2024 eläkkeelle työpäällikkö, jolla oli koulutuksena ammattikoulu. Uusi kaveri on DI, mutta osaaminen on kyllä kaukana edellisestä. Pari kokeilijaakin välissä oli, mutta ei nuorista insseistäkään tuohon tekijää löytynyt.
Nykyään ei enää etsitä sitä, joka osaa ja pystyy vaan sitä, jolla on parhaat paperit. Siksi kannattaa hankkia ne parhaat paperit.