Puhe avioliitosta ja toisesta lapsesta, mies ei ota kantaa
Olemme olleet yhdessä lähes vuosikymmenen, josta avoliitossa 8 vuotta. Meillä on yksi muutaman vuoden ikäinen lapsi. Emme ole naimisissa! Minä olisin halunnut naimisiin kun selvisi että lapsi on tulossa tai koska vaan sen jälkeen. Pidän avioliittoa tärkeänä turvana perhettä ajatellen. Ihan jo siltäkin kannalta, että minä omistan yksin asuntomme, ja jos jotain sattuisi. En ole halunnut painostaa naimisiin, mutta asia ei ole edennyt mihinkään vuosiin. Harvakseltaan olen asiasta maininnut ja sanonut miksi se olisi hyvä asia, mutta en saa miehestä mitään irti! Hän vastaa jotain aivan ympäripyöreää "jaajaa, joo olisihan se järkevää", mutta ei tee elettäkään siihen suuntaan että asiat edistyisivät. Pakko myöntää että ottaa liikaa mun ylpeydelle "pakottaa" hänet naimisiin varaamalla vaan päivää omatoimisesti tms.
Täytyy sanoa että olisin varmaan lähtenyt suhteesta, jos meillä ei olisi lasta. Hänen takiaan haluaisin ehjän perheen. Ja perheenä meillä meneekin tosi hyvin. Arki toimii, meillä on hyvää aikaa yhdessä, on rakkautta. Mutta loukkaa näin tärkeän asian ohittaminen. Sama juttu on kun ottaa puheeksi toisen lapsen, kiertelyä ja kaartelua kun pitäisi ryhtyä toimiin asiassa. Mies on itse aina puhunut että haluaisi kaksi lasta kuten minäkin. En ymmärrä miten saisin selkeyttä asioihin kun toisesta ei saa mitään irti. Emme enää nuorru, minä olen kohta 34-vuotias.
Näistä asioista on vaikea puhua tässä asetelmassa, kun tuntuu että minä olen vain vaatimassa asioita ja toinen välttelee. Miksi se ei sitten itse lähde, jos tämä perhe ei kiinnosta? Tekee kuitenkin kaikenlaisia muita tulevaisuudensuunnitelmia jossa me ollaan tiiviisti mukana. Kumma juttu. Ei meillä esikoistakaan olisi, jos en olisi sanonut että minä haluan tehdä lapsen NYT, oletko mukana vai et?
Kommentit (76)
Sullahan siinä on turvatumpi asema nyt avoliitossa (mieheesi verrattuna siis, ei verrattuna siihen, että olsiitte avioliitossa), kun omistat yksin asuntonne.
Mutta joo, kaikki asiat ovat helpompia avioliitossa, sitten, jos tulee jotain odottamatonta (sairastuminen, kuolema, ero). Ainoastaan toki tuo asunto on sellainen asia, mistä itse mahdollisesti kärsisit avioeron tullessa kohdalle.
Tämän takia ei koskaan kannatta tehdä lasta ennen avioliittoa. Minunkin ex-mies yritti ehdottaa lapsen tekemistä, ja kun kerroin haluavani sitten naimisiin jos aiotaan lapsi tehdä, alkoi joku vänkäys ja suhde kariutui. Ilmeisesti olisin kelvannut lapsentekokoneeksi mutta vaimoksi en hänelle kelpaa.
Olen nykyään onnellisesti naimisissa miehen kanssa joka huomioi minua ja tiesi että haluaa minut vaimokseen.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia ei koskaan kannatta tehdä lasta ennen avioliittoa. Minunkin ex-mies yritti ehdottaa lapsen tekemistä, ja kun kerroin haluavani sitten naimisiin jos aiotaan lapsi tehdä, alkoi joku vänkäys ja suhde kariutui. Ilmeisesti olisin kelvannut lapsentekokoneeksi mutta vaimoksi en hänelle kelpaa.
Olen nykyään onnellisesti naimisissa miehen kanssa joka huomioi minua ja tiesi että haluaa minut vaimokseen.
No lapsi on jo olemassa enkä pois antaisi. Elän nyt tätä hetkeä. En koe olevani lapsentekokone kuitenkaan. Ap
Pystyykö miehesi tekemään muita(kaan) päätöksiä? Esim. lähtemään huonosta työpaikasta tai valitsemaan, mennäänkö jouluna mummolaan vai ollaanko kotona? Exäni oli tuollainen samanlainen, ja totesin viimeiseksi että tekee sen siksi, ettei tarvitsisi kantaa vastuuta päätöksistään. Jos minä päätän, voi sanoa, että se oli minun ajatus/syy/valinta. Eikä hän ottanutkaan vastuuta mistään, ja erossakin uhriutui, kun kaikki aina tehtiin niinkuin minä halusin.
Öö. Miksi haluat naimisiin miehen kanssa, jonka kanssa et olisi ilman lasta? Kasvattakaa se lapsi ja erotkaa. Mies ei vaikuta rakastettavalta tai edes avioliittomateriaalilta. Sellaisen miehen lapsikin on vähän kikkels kokkels, pärjätköön miten pärjää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia ei koskaan kannatta tehdä lasta ennen avioliittoa. Minunkin ex-mies yritti ehdottaa lapsen tekemistä, ja kun kerroin haluavani sitten naimisiin jos aiotaan lapsi tehdä, alkoi joku vänkäys ja suhde kariutui. Ilmeisesti olisin kelvannut lapsentekokoneeksi mutta vaimoksi en hänelle kelpaa.
Olen nykyään onnellisesti naimisissa miehen kanssa joka huomioi minua ja tiesi että haluaa minut vaimokseen.
No lapsi on jo olemassa enkä pois antaisi. Elän nyt tätä hetkeä. En koe olevani lapsentekokone kuitenkaan. Ap
Olet silti pakottanut miehen tekemään sen nykyisen lapsen ja nyt vingut kun ette selkeästi halua samoja asioita
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia ei koskaan kannatta tehdä lasta ennen avioliittoa. Minunkin ex-mies yritti ehdottaa lapsen tekemistä, ja kun kerroin haluavani sitten naimisiin jos aiotaan lapsi tehdä, alkoi joku vänkäys ja suhde kariutui. Ilmeisesti olisin kelvannut lapsentekokoneeksi mutta vaimoksi en hänelle kelpaa.
Olen nykyään onnellisesti naimisissa miehen kanssa joka huomioi minua ja tiesi että haluaa minut vaimokseen.
Nimenomaan. Älkää luottako lupauksiin vaan vasta sitten kun mies toimittaa avion, elatuksen, jne. niin aletaan harkitsemaan pillupalvluja. Siihen asti kairatkoon toisiaan tai laskekoot viemäriin
Vierailija kirjoitti:
Öö. Miksi haluat naimisiin miehen kanssa, jonka kanssa et olisi ilman lasta? Kasvattakaa se lapsi ja erotkaa. Mies ei vaikuta rakastettavalta tai edes avioliittomateriaalilta. Sellaisen miehen lapsikin on vähän kikkels kokkels, pärjätköön miten pärjää
Meinaatko että ap on yhtään sen parempi?
Jos eroatte, mies saaa puolet asunnostasi? Savusta se ulos. Otat semmosen miehen, joka oikeasti haluaa sut. Eli haluaa myös mennä naimisiin. Unohda tommoset lapatossut
Ei meillä esikoistakaan olisi, jos en olisi sanonut että minä haluan tehdä lapsen NYT, oletko mukana vai et?
- Teidän perhe on selvästi sinun oma projekti. Lähde pois, jos kyllästyt tai tyydy siihen, mitä on. Se ei muutu. Toista ei voi muuttaa. Tapoja voi muuttaa, mutta tässä ei sellaiset auta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia ei koskaan kannatta tehdä lasta ennen avioliittoa. Minunkin ex-mies yritti ehdottaa lapsen tekemistä, ja kun kerroin haluavani sitten naimisiin jos aiotaan lapsi tehdä, alkoi joku vänkäys ja suhde kariutui. Ilmeisesti olisin kelvannut lapsentekokoneeksi mutta vaimoksi en hänelle kelpaa.
Olen nykyään onnellisesti naimisissa miehen kanssa joka huomioi minua ja tiesi että haluaa minut vaimokseen.
No lapsi on jo olemassa enkä pois antaisi. Elän nyt tätä hetkeä. En koe olevani lapsentekokone kuitenkaan. Ap
Olet silti pakottanut miehen tekemään sen nykyisen lapsen ja nyt vingut kun ette selkeästi halua samoja asioita
Tuskin kukaan on ketään pakottanut yhtään mihinkään. Jos on niin mars poliisin puheille.
Mitä mies hyötyy avioliitosta ja elämänlaatua huonontavasta vaippa-arjesta?
Lapsen teko nyt on helpompaa. Ei siihen tarvi ryhtyä. Jätät ehkäisyn ja sitten harrastatte seksiä. Vai onko niin, että ette harrasta seksiä lainkaan ja vain silloin, kun alatte lapsen tekoon.
No avioliitto. En ymmärrä tuollaisia vihjailuja. Jos mies vastaa, että olihan se järkevää, jätetään siihen ja odotetaan, että mies alkaa tekemään jotain.
Toki ei ollut meidän tapa tietenkään romanttinen, mutta oli järkevä. Kun tein raskaustestin, otin puheeksi, että avio vai avo. Mietittiin yhdessä kummankin hyvät ja huonot puolet. Todettiin, että avio järkevämpi. Katsoimme työvuoro listoista yhteisen vapaan ja varasimme sille päivälle maistraatin ja haimme kuulutukset.
En koe, että olen miestä pakottanut avioliittoon, kun en jäänyt odottelemaan miehen aloitetta ja virallista kosintaa. Vaan pohdimme yhdessä ja varasimme päivän. Taisi olla jopa niin, että minä soitin maistraattiin ja varasin päivän
8 vuotta on pitkä aika vihjailla
Ei ota kantaa omiin asioihinsa?
Ehkä hänen kannattaa antaa sulatella asiaa vähän vaikka siitä on ollut puhetta ennenkin. Mutta kyllä se pitää ottaa käsittelyyn kunnolla jonkin ajan päästä ja tehdä päätöksiä. Mikähän häntä mietityttää? Onko elämä sopivan helppoa nyt ja ei halua muuttaa hyvää tilannetta? Vai kokeeko että elämä yhden lapsen kanssa on ollut henkisesti tai taloudellisesti haastavaa ja toinen lapsi ahdistaa jostain syystä? Miehet prosessoi tunteita usein hitaammin ja ovat huonompia pukemaan niitä sanoiksi.
Naimisiin ei kannata painostaa tai pakottaa. Eikö sellainen suhde tunnu pahalta, jossa toinen on melko välinpitämätön, että ollaanko vai ei. Jos mies on hyvä isä nyt, on hän sitä luultavasti jatkossakin jos tilanne menee siihen, että täytyy erota ja hankkia toinen lapsi jonkun muun kanssa.
Jotkut miehet ei ehkä tajua että hedelmällisyys ei ole mikään ikuisesti voimassa oleva tarjous.
Outoa kyllä, että osoittaa niin vähän kiinnostusta tulevaisuuteen. Ehkä hän on aina mennyt elämässä mukana ilman, että asioita on ajettu mihinkään suuntaan. Esim tulit raskaaksi niin hän jäi suhteeseen, kun se oli ilmeinen valinta. Olisiko hänkään suhteessa ilman lasta?
Sano vielä kerran selkeästi ne asiat, mitä haluat elämässä ja päätä joku aikaraja, minkä verran odotat kosintaa. Jos ei mies toimi niin ei se siitä mihinkään muutu.
Vierailija kirjoitti:
Sano vielä kerran selkeästi ne asiat, mitä haluat elämässä ja päätä joku aikaraja, minkä verran odotat kosintaa. Jos ei mies toimi niin ei se siitä mihinkään muutu.
Tuo on jo henkistä väkivaltaa. Sitten varmaan tuntuisikin hyvältä olla vaimo miehelle, joka oli pakotettu kosimaan. Uskokaa nyt v*ttu ettei se avioliitto muuta yhtään mitään, vaikeuttaa vaan helvetisti asioita kun ero tulee (mikä on todennäköistä jo tilastollisestikin).
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö miehesi tekemään muita(kaan) päätöksiä? Esim. lähtemään huonosta työpaikasta tai valitsemaan, mennäänkö jouluna mummolaan vai ollaanko kotona? Exäni oli tuollainen samanlainen, ja totesin viimeiseksi että tekee sen siksi, ettei tarvitsisi kantaa vastuuta päätöksistään. Jos minä päätän, voi sanoa, että se oli minun ajatus/syy/valinta. Eikä hän ottanutkaan vastuuta mistään, ja erossakin uhriutui, kun kaikki aina tehtiin niinkuin minä halusin.
Jep! Kuulostaa erittäin tutulta. Minulla oli tällainen joojoo -mies - kaikki sopii, sano sinä. Mitä syödään, mitä tehdään, minne mennään. Koskaan ei sieltä kuulunut mitään ehdotuksia. Järjestin hänelle kivat yllätyssynttäritkin, itse saan lahjaksi suklaalevyjä joka vuosi. Ei mitään spontaania. Ihan v i t u n tylsä mies.
Vierailija kirjoitti:
Jos eroatte, mies saaa puolet asunnostasi? Savusta se ulos. Otat semmosen miehen, joka oikeasti haluaa sut. Eli haluaa myös mennä naimisiin. Unohda tommoset lapatossut
Niin kauan, kuin ap on miehensä kanssa avoliitossa, mies ei saa mitään osuutta siitä asunnosta. Pelkästään avioeron kohdalla se asunto huomioidaan osituksessa.
Vaadi vastauksia tai sitten eroatte.