Hämmästyttää, että aikuiset ihmiset eivät ymmärrä avioliiton ja avoliiton eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse liittoa kun ei haali omaisuutta.

 

Sinä et pääsisi edes kumppanisi hautajaisiin mikäli kuolleen omaiset näin päättäisivät ellet ole naimisissa.

 

Sytyttäisin sitten kynttilän kotona.

Onneksi en ole sellainen ihminen ettei minua kutsuttaisi.

Kuule, se totuus paljastuu vasta sen kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

"he olivat ostaneet yhdessä talon" ETKÖ ymmärrä lukemaasi?

 

 

HS:n mukaan he olivat ostaneet yhdessä talon ja saaneet kaksi lasta, nyt parikymppiset pojat. Talo tosin oli vain Ketosen nimissä, koska Mononen ei halunnut sotkea yrityksensä ja perheen raha-asioita.

Edellinen kommenttina tähän:

"he olivat ostaneet yhdessä talon" ETKÖ ymmärrä lukemaasi?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse liittoa kun ei haali omaisuutta.

Ihan kuule pelkän puhelinliittymän sulkeminen voi olla yks mayhem, jos ei ole kuolinpesän osakas.

Niin, ja kuka vastaa kk maksuista, tietenkin se puoliso joka ei pääse edes sulkemaan liittymään. 

Ei todellakaan vastaa, vaan kuolinpesä vastaa niistä ja menee kuolinpesän tilistä. Eikös se niin ollut, että avokki ei ole kuolinpesän osakas, eli ei vastaa mistään kuolinpesään liittyvästä. Hän ei myöskään vastaa mistään avopuolisonsa hankkimista lainoista ja veloista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kertaalleen aviossa olleita ihmisiä, jotka eivät halua yhdistää talouttaan, vaan ainoastaan olla yhdessä. Haluavat, että edellisestä liitosta syntyneet lapset perivät jne. Etenkään kun leskeneläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaakin laskettiin.

Aviopuoliso ei peri, jos on rintaperillisiä.

 On oikeus tasinkoon 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kertaalleen aviossa olleita ihmisiä, jotka eivät halua yhdistää talouttaan, vaan ainoastaan olla yhdessä. Haluavat, että edellisestä liitosta syntyneet lapset perivät jne. Etenkään kun leskeneläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaakin laskettiin.

Jos on valmis olemaan juridisesti kämppäkaveri, niin mikäs siinä. Mutta seurauksista ei kannata valittaa, saati lähteä vaatimaan avoliittolaisille täsmälleen samaa asemaa kuin avioliittoon menneille. 

Miksi ei?

Maailma muuttuu, eskoseni. Yhä suurempi osa ihmisistä ei solmi enää avioliittoa sitä ensimmäistäkään kertaa.

Kai sitä pitäisi saada vapaasti valita haluaako jakaa taloutensa vai ei? Minusta olisi väärin pakottaa kaikki avioliiton kaltaiseen tilanteeseen vain pitkän yhdessä asumisen takia. Miksi me tarvittaisiin avoliittolaisille paremmat oikeudet kun on jo se avioliitto sitä varten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse liittoa kun ei haali omaisuutta.

Ihan kuule pelkän puhelinliittymän sulkeminen voi olla yks mayhem, jos ei ole kuolinpesän osakas.

Niin, ja kuka vastaa kk maksuista, tietenkin se puoliso joka ei pääse edes sulkemaan liittymään. 

Ei todellakaan vastaa, vaan kuolinpesä vastaa niistä ja menee kuolinpesän tilistä. Eikös se niin ollut, että avokki ei ole kuolinpesän osakas, eli ei vastaa mistään kuolinpesään liittyvästä. Hän ei myöskään vastaa mistään avopuolisonsa hankkimista lainoista ja veloista. 

Niin, eli esim pariskunnan yhteiset alaikäiset lapset sitten vastaa niistä. Tosi kätevää.

Vähän surullista oli kun vuosikymmeniä yhdessä asuneen toinen puolisko menehtyi ja pari asui menehtyneen omistamassa asunnossa. Ei mitään papereita mistään ja tämä eloonjäänyt sai lähteä "kotoaan" kun edesmenneen avopuolisonsa sisarukset myivät osakkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Aviopuoliso perii vain testamentilla. Muuten omaisuus lasketaan puoliksi ja eloonjäävä voi joutua maksamaan kuolinpesälle, jos varakkaampi. Lapsettoman avioliitossa olevan perii hänen sukunsa eli vanhemmat, sisaret ja niiden lapset. Jos ei testamenttia omaisuudestaan. Tiedän kun olin osalliswna tällaisessa. Oli muuten vaikea ja riitainen.

Varakkaamman puolison ei tarvitse maksaa mitään kuolinpesälle. Riittää ilmoitus, että tasinkoa ei käytetä.

Lapsettoman avioliitossa olevan perii hänen elossa oleva puolisonsa vaikka perijät ovat hänen sukulaisiaan. Perunkirjoitus tehdään normaalisti, mutta perintöä ei jaeta. Perintö menee jakoon vasta sitten, kun puoliso kuolee. Käytännössä usein menee niin, että kummankin perintö pistetään puoliksi ja jaetaan sukujen kesken. Leski voi eläessään käyttää varoja miten haluaa.

Minäkin olen osallisena tuollaisessa kuolinpesässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kertaalleen aviossa olleita ihmisiä, jotka eivät halua yhdistää talouttaan, vaan ainoastaan olla yhdessä. Haluavat, että edellisestä liitosta syntyneet lapset perivät jne. Etenkään kun leskeneläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaakin laskettiin.

Jos on valmis olemaan juridisesti kämppäkaveri, niin mikäs siinä. Mutta seurauksista ei kannata valittaa, saati lähteä vaatimaan avoliittolaisille täsmälleen samaa asemaa kuin avioliittoon menneille. 

Me menimme naimisiin pelkästään juridisista syistä, enkä ymmärrä, miksei lakia voisi muuttaa niin, että avopuolisolla olisi samat oikeudet kuin aviopuolisolla, kun on esim. asuttu samassa osoitteessa tietty aika. Mitään muuta eroa ei avio- ja avoliitolla enää nykyään ole kuin juridinen puoli, joten niitä voisi aivan hyvin alkaa katsoa samanravoisina lain taholta.

Vierailija kirjoitti:

Minä en juuri halua niitä avioliiton helponnuksia ja velvollisuuksia kuten, että kumppani perii leijonanosan. Helpompi näin, että pidetään taloudet ja velvollisuudet henkilökohtaisina sekä nautitaan vain toistemme seurasta ilman avioehtoja sun muita.

Aviopuolison kuollessa leski voi ihan sanoa perunkirjoituksessa, että hän ei ota tasinkoa vastaan. Näin leski pitää oman omaisuutensa ja kuolleen perintö jaetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kertaalleen aviossa olleita ihmisiä, jotka eivät halua yhdistää talouttaan, vaan ainoastaan olla yhdessä. Haluavat, että edellisestä liitosta syntyneet lapset perivät jne. Etenkään kun leskeneläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaakin laskettiin.

Jos on valmis olemaan juridisesti kämppäkaveri, niin mikäs siinä. Mutta seurauksista ei kannata valittaa, saati lähteä vaatimaan avoliittolaisille täsmälleen samaa asemaa kuin avioliittoon menneille. 

Miksi ei?

Maailma muuttuu, eskoseni. Yhä suurempi osa ihmisistä ei solmi enää avioliittoa sitä ensimmäistäkään kertaa.

Kai sitä pitäisi saada vapaasti valita haluaako jakaa taloutensa vai ei? Minusta olisi väärin pakottaa kaikki avioliiton kaltaiseen tilanteeseen vain pitkä

Periaatteessa näin. Mitta miksi ihmeessä  olisi toinen elatusvelvollinen myös avoliitossa el käytännössä tyttö- poikaystävä suhteessa?  Tottakai jos on tarkoitus saada jotain valtiolta katsotaan elstusvelvolliseksi ja jos taas ei mene valtion piikkiin mikään ei katsota eli omapa on asiansa. 

Toisinssnoen voidaan jättää se tyttö- tai poikaystävä töysin ilman rahaa, koska katsotaan että on käyttöoikeus toisen tiliin vaikka ei ole.

Näin tulee myös halvemmaksi valtiolle. Ei se työtönkään tuossa voita mitään. Harvoin se tienaava on valmis maksamaan enemmän kun asumiskustannukset toisen puolesta. Omaa taskurahaa sentään saa työttömyyskorvauksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kertaalleen aviossa olleita ihmisiä, jotka eivät halua yhdistää talouttaan, vaan ainoastaan olla yhdessä. Haluavat, että edellisestä liitosta syntyneet lapset perivät jne. Etenkään kun leskeneläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaakin laskettiin.

 

Yksi ikävä puoli on se, että avioerossa menettää omaisuutta, jonka hankkimiseen toinen osapuoli ei ole osallistunut. Poistetaan tämä epäkohta laista ja katsotaan sen jälkeen kuinka moni menee naimisiin. Tiedän, että pari voi tehdä avioehdon,mutta saamme jatkuvasti lukea uutisia miten jonkun pariskunnan avioehto on mitätöity tai sen sisältöä on muutettu oikeusteitse.

 

Avoliitosta erotessa usein menettää omaisuutta jonka hankkimiseen on osallistunut. Avoliitossa ei pitäisi hankkia mitään yhteistä omaisuutta eikä laittaa rahaa yhtään mihinkään mitä ei itse omista, mutta eihän se käytännössä perhe-elämässä oikein toimi. 

Olkoon suhde millainen tahansa jos ei ole pihi tai tärähtänyt henkilö niin katsoo vähän velvollisuudekseen ha mielellään haluaa tarjota ehkä joskus jotain sille avokillekin. Sius jos tienaa enemmän. Jos samat tulot niin tietenkin 50/50. 

Avosuhteet on hyvin usein hyväksikäyttösuhteita. Tiedetään, ettei edes haluta sitoutua toiseen, mutta asustellaan yhdessä, kun ei ole parempaakaan suunnitelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kertaalleen aviossa olleita ihmisiä, jotka eivät halua yhdistää talouttaan, vaan ainoastaan olla yhdessä. Haluavat, että edellisestä liitosta syntyneet lapset perivät jne. Etenkään kun leskeneläkkeeseen oikeuttavaa ikärajaakin laskettiin.

Jos on valmis olemaan juridisesti kämppäkaveri, niin mikäs siinä. Mutta seurauksista ei kannata valittaa, saati lähteä vaatimaan avoliittolaisille täsmälleen samaa asemaa kuin avioliittoon menneille. 

Me menimme naimisiin pelkästään juridisista syistä, enkä ymmärrä, miksei lakia voisi muuttaa niin, että avopuolisolla olisi samat oikeudet kuin aviopuolisolla, kun on esim. asuttu samassa osoitteessa tietty aika. Mitään muuta eroa ei avio- ja avoliitolla enää nykyään ole kuin juridinen puoli, joten niitä voisi aivan hyvin alkaa katsoa samanravoisina lain tah

Osa ihmisistä toisaalta tässäkin ketjussa sanoo, että nimenomaan ei halua naimisiin niitten juridisten syitten takia, vaan halutaan pitää taloudet erillään. Siksi ei pidä muuttaa mitään, naimisiin voi mennä ne jotka haluaa ne juridiset oikeudet, ei se ole vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aviopuoliso perii vain testamentilla. Muuten omaisuus lasketaan puoliksi ja eloonjäävä voi joutua maksamaan kuolinpesälle, jos varakkaampi. Lapsettoman avioliitossa olevan perii hänen sukunsa eli vanhemmat, sisaret ja niiden lapset. Jos ei testamenttia omaisuudestaan. Tiedän kun olin osalliswna tällaisessa. Oli muuten vaikea ja riitainen.

Varakkaamman puolison ei tarvitse maksaa mitään kuolinpesälle. Riittää ilmoitus, että tasinkoa ei käytetä.

Lapsettoman avioliitossa olevan perii hänen elossa oleva puolisonsa vaikka perijät ovat hänen sukulaisiaan. Perunkirjoitus tehdään normaalisti, mutta perintöä ei jaeta. Perintö menee jakoon vasta sitten, kun puoliso kuolee. Käytännössä usein menee niin, että kummankin perintö pistetään puoliksi ja jaetaan sukujen kesken. Leski voi eläessään käyttää varoja miten haluaa.

Minäkin olen osallisena tuollaisessa kuoli

Kyllä noin,jos ei ole testamenttia.

Ehkä jonkun tietyn ajan yhteisasumisen jälkeen ihmisille pitäisi lähettää lomake tai infopaketti jossa kysytään haluaako he jatkaa avoliitossa ilman mitään juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia vai haluavatko he olla myös yhteiskunnan silmissä toistensa puolisot. Kun ei nämä asiat tunnu monille olevan mitenkään selkeitä tai ajatellaan että "ehkä mennään naimisiin/selvitetään asiat sitten joskus", eikä saada aikaiseksi ennen kuin on jo myöhäistä. 

Asia on kuules niin, että olkoon nuoripari tai eläkeläiset niin monesti se pienempituloinen ei halua olla kokonaan toisen armopalojen varassa ja se toinen ei ehkä halua maksaa enemmän kun mitä maksaisi sinkkuna tsi silloin kun puolitetaan asumiskulut. Siksi ei avioliittoa. Toisaalta harvoin avoliitossakaan voi ilmaiseksi olettaa asuvansa

Tuota ei kai tajua ne, joilla ei isoja  asumiskuluja tai saavat tukia vuokraan. 



Esim. eläkeläispariskunta. Toisella  vuokra-asunto, toisella omistus. Winwin ehkä sille joka muuttaa vuokrasta toisen omistusasuntoon maksaen vain puolet vastikkeesta? Tuskin toinen suostuu maksamaan puolet vuokrasta tai en tiedä? Ehkä jos oman voi laittaaa vuokralle. 

Vierailija kirjoitti:

Vähän surullista oli kun vuosikymmeniä yhdessä asuneen toinen puolisko menehtyi ja pari asui menehtyneen omistamassa asunnossa. Ei mitään papereita mistään ja tämä eloonjäänyt sai lähteä "kotoaan" kun edesmenneen avopuolisonsa sisarukset myivät osakkeen. 

Eli lapset eivät siis perineet, vaan perintö meni sisaruksille? Ei taida voida mennä näin.

Vierailija kirjoitti:

Asia on kuules niin, että olkoon nuoripari tai eläkeläiset niin monesti se pienempituloinen ei halua olla kokonaan toisen armopalojen varassa ja se toinen ei ehkä halua maksaa enemmän kun mitä maksaisi sinkkuna tsi silloin kun puolitetaan asumiskulut. Siksi ei avioliittoa. Toisaalta harvoin avoliitossakaan voi ilmaiseksi olettaa asuvansa

Tuota ei kai tajua ne, joilla ei isoja  asumiskuluja tai saavat tukia vuokraan. 



Esim. eläkeläispariskunta. Toisella  vuokra-asunto, toisella omistus. Winwin ehkä sille joka muuttaa vuokrasta toisen omistusasuntoon maksaen vain puolet vastikkeesta? Tuskin toinen suostuu maksamaan puolet vuokrasta tai en tiedä? Ehkä jos oman voi laittaaa vuokralle. 

Ja sitten vielä jos ei niin harmoninen suhde voi olla aika riski liike luovuttaa oma adunto ja olla vain toisen asunnon varassa. Ei sitä uutta kämppää niin vaan heti löydä.