Lue keskustelun säännöt.
Halutako lapsia vai ei? Tutkija nuorten aikuisten nousevasta trendistä: "Ajatellaan, että pitäisi olla omistusasunto ensin"
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8243831
Mitähän hittoa nyt taas?
Nyt siis pitäisi alkaa tekemään lapsia köyhyyteen? Kyllähän se on nimenomaan fiksua ja viisasta että lapsia alkaa tekemään vasta sitten kun on oma talous kunnossa eli palkka on riittävän hyvä ja asunto yms asiat kunnossa.
Nyt siis lapsia pitäisi tehdä vaikka palkka olisi surkea millä elättää juuri ja juuri itsensä?
Kommentit (1150)
Vierailija kirjoitti:
Täytin vähän aikaa sitten 35 ja suurin motivaatio lasten hankintaan olisi päästä hetkeksi pois työelämästä, johon olen lopen uupunut. Onkohan tämä kovinkin väärä motiivi hankkia lapsia?
Mielestäni on. Voi toki olla että kaikki menee hyvin, mutta huonolla tuurilla saat koliikkivauvan joka huutaa päivät ja yöt ja hermot on riekaleita. Ja vastasyntyneen kanssa elämä on joka tapauksessa todella sitovaa, ei tuo aika monille mitään lomailua ole. Moni perheellinen pakenee pikkulapsiarkea nimenomaan töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta paskaa nyt taas.
Ite olen 90-luvun laman lapsi. Tuolloin pahinta mitä teinitytölle voi käydä, oli tulla raskaaksi. Teiniäitejä pidettiin huolimattomina ja typerinä pimuina, jotka pilasivat oman elämänsä tulemalla raskaaksi. Koulun seksivalistuksessa painotettiin tiukasti ehkäisyasioita. Teinitytön oli tärkeintä käydä koulut hyvin ja pyrkiä jatko-opiskelemaan mahdollisimman korkealle.
Tuolloin ei ollut puhettakaan, että opiskeluaikoina ryhdyttäisiin äideksi. Ensin piti hankkia kunnon mies, sellainen jolla on kunnon töitä. 90-luvun lamassa työttömyys oli iso peikko ja työttömyyden pelko juurtui jokaisen selkäytimeen. Valmistumisen jälkeen piti tietenkin hankkia vakityö, kukaan järkevä nainen ei ryhdy tekemään lapsia määräaikaisena.
Sitten ollaankin siinä tilanteessa, jossa sinut on peloteltu puolikuolleeksi lastenhankinnan turmiollisuuden suhteen. Samalla
Puhuin niistä, jotka olivat lapsia 90-luvulla ja joutuivat katsomaan, kun äiti ja isä stressasivat raha-asioita päivittäin. Sellainen turvattomuus ja näköalattomuus jätti jälkensä kokonaiseen sukupolveen, ja tämä jälki näkyy syntyvyystilastoissa 2010-luvulta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse jäin lapsettomaksi eikä siihen ole mitään kummempaa syytä. Ei vain löytynyt sopivaa kumppania ajoissa, kun miehet haluavat lykätä lapsen tekoa ja yksinään kaikki olisi ollut liian vaikeaa. Miksi tämä lapsien teko sysätään täysin naisille, kun varsin hyvin tiedetään, että miehetkin ovat ekana aborttia ehdottamassa, jos vahinko käy. Yksinhuoltajiakin kohdellaan kuin alinta saastaa.
Katselitko myös vähän vanhempia miehiä? Tässä olisi ainakin yksi ratkaisu, kun 40v miehen taloudellinen tilanne on yleensä ihan eri luokkaa kuin 30v.
Mikä ihmeen ehdotus tuo nyt on? Joku nelikymppinen mieskö siellä kirjottelee? Varmasti 40v mies haluaa sen kolmekymppisen tai nuoremmankin naisen, mutta ei sillä naisella ole välttämättä mitään toiveita noin vanhalle kumppanille, joka elää ihan eri elämäntilannetta ja yhteistäkään ei välttämättä niin löydy. Itselleni kymmenen vuoden ikäero olisi melko vaikea sulattaa tapailun alkuvaiheessa, jos ei olisi ihan poikkeuksellisen hyvä yhteys ja kumpikin todella rakastuneita.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen ajatus, että lapsia saanut ei pääsisi työelämään. Millä ihmeen logiikalla? Jos on kaksikymppisenä saanut lapset, on ehtinyt olla jo vuosia työelämässä lasten syntymän jälkeen.
Nykyisin opiskellaan kakskymppisenä.
Opiskelijoillakin on lapsia. Ei lapsi estä opiskelemasta.
Hyvin harvalla parikymppisellä opiskelijalla on lapsia. Jää normaali opiskelijaelämäkin kokematta jos luennolta pitää suhata suoraan päiväkotiin. Opiskelukin vaikeutuu huomattavasti jos pienet lapset pyörii jaloissa kun pitäisi lukea tenttiin tai kirjoittaa esseetä.Kuinka moni sitä opiskelijaelämääkään oikeasti jaksaa vuosikausia viettää? Y
Opiskelijaelämä on muutakin kuin bilettämistä, miksi niin moni takertuu aina siihen. Opiskelussa on kaikkea uutta ja tekemistä riittää, kuka siihen enää haluaa pikkulapsirumbaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen ajatus, että lapsia saanut ei pääsisi työelämään. Millä ihmeen logiikalla? Jos on kaksikymppisenä saanut lapset, on ehtinyt olla jo vuosia työelämässä lasten syntymän jälkeen.
Nykyisin opiskellaan kakskymppisenä.
Opiskelijoillakin on lapsia. Ei lapsi estä opiskelemasta.
Hyvin harvalla parikymppisellä opiskelijalla on lapsia. Jää normaali opiskelijaelämäkin kokematta jos luennolta pitää suhata suoraan päiväkotiin. Opiskelukin vaikeutuu huomattavasti jos pienet lapset pyörii jaloissa kun pitäisi lukea tenttiin tai kirjoittaa esseetä.
Et ole päiväkodista kuullut? Sellainen uutinen, että useimmat äiti-ihmiset kykenevät käymään peräti töissä. Muutenhan se opiskelukin olisi aika turhaa, jos lapsen saaminen estäisi tuollaiset toiminnot kuin opiskelun ja työn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen ajatus, että lapsia saanut ei pääsisi työelämään. Millä ihmeen logiikalla? Jos on kaksikymppisenä saanut lapset, on ehtinyt olla jo vuosia työelämässä lasten syntymän jälkeen.
Nykyisin opiskellaan kakskymppisenä.
Opiskelijoillakin on lapsia. Ei lapsi estä opiskelemasta.
Hyvin harvalla parikymppisellä opiskelijalla on lapsia. Jää normaali opiskelijaelämäkin kokematta jos luennolta pitää suhata suoraan päiväkotiin. Opiskelukin vaikeutuu huomattavasti jos pienet lapset pyörii jaloissa kun pitäisi lukea tenttiin tai kirjoittaa esseetä.Kuinka moni sitä opiskelijaelä
Minun elämässäni on jatkuvasti kaikkea uutta näin keski-ikäisenäkin. Mistä tulee ajatus, että lapsen saaminen estää tekemästä ja näkemästä uusia asioita?
Fakta on että nykyään moni ei halua lapsia, mutta edelleenkään sitä ei ole soveliasta sanoa ääneen. Helpompaa vaan sanoa ettei tiedä haluaako lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytin vähän aikaa sitten 35 ja suurin motivaatio lasten hankintaan olisi päästä hetkeksi pois työelämästä, johon olen lopen uupunut. Onkohan tämä kovinkin väärä motiivi hankkia lapsia?
Mielestäni on. Voi toki olla että kaikki menee hyvin, mutta huonolla tuurilla saat koliikkivauvan joka huutaa päivät ja yöt ja hermot on riekaleita. Ja vastasyntyneen kanssa elämä on joka tapauksessa todella sitovaa, ei tuo aika monille mitään lomailua ole. Moni perheellinen pakenee pikkulapsiarkea nimenomaan töihin.
Onhan työssäkäyntikin sitovaa eikä kaikilla mitään lomailua. Monessa työssä on tiukat aikataulut, eikä joustoa ole mihinkään suuntaan ja tavoitteet työssä kovat. Et saa itse päättää edes milloin menet syömään ja joku voi kytätä wc-käyntejäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen ajatus, että lapsia saanut ei pääsisi työelämään. Millä ihmeen logiikalla? Jos on kaksikymppisenä saanut lapset, on ehtinyt olla jo vuosia työelämässä lasten syntymän jälkeen.
Nykyisin opiskellaan kakskymppisenä.
Opiskelijoillakin on lapsia. Ei lapsi estä opiskelemasta.
Ihan kuin parikymppiset miehet haluaisi lapsia. Eivät halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole jo ihan tarpeeksi köyhiä lapsiperheitä?
Tosiaan ennen ne lapset saattoi tekaistakin siinä opiskelujen ohessa kun töitäkin oli saatavilla ja myöhemmin rakennella okt:t ja mökit. Nythän ei enää mitään varmasti työllistäviä aloja ole ja opiskelijat valmistuvat työttömiksi hirveiden opintovelkojen kanssa.
Perusta siinä sitten perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen ajatus, että lapsia saanut ei pääsisi työelämään. Millä ihmeen logiikalla? Jos on kaksikymppisenä saanut lapset, on ehtinyt olla jo vuosia työelämässä lasten syntymän jälkeen.
Nykyisin opiskellaan kakskymppisenä.
Opiskelijoillakin on lapsia. Ei lapsi estä opiskelemasta.
Hyvin harvalla parikymppisellä opiskelijalla on lapsia. Jää normaali opiskelijaelämäkin kokematta jos luennolta pitää suhata suoraan päiväkotiin. Opiskelukin vaikeutuu huomattavasti jos pienet lapset pyörii jaloissa kun pitäisi lukea tenttiin tai kirjoittaa esseetä.Et ole päiväkodista kuullut? Sellainen uutinen, että useimmat äiti-ihmiset kyken
Minä olen opiskelija, suurin osa illoista menee joko lukiessa tenttiin/tehtävien parissa tai töissä, päivisin olen luennoilla tai töissä. Ei tähän kuvioon mikään lapsi sovi, ihan sama onko päiväkoti olemassa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Nämä ihmiset ja varsinkin porvarit haluavat, että nuoret tekevät lapset nuorina ja sen takia joutuvat ottamaan lainaa elämiseen, ei suinkaan omaisuuden kartottamiseen. Lainalla maksetaan normaali elämä ja eletään jatkuvassa lainaloukussa maksaen korkeakorkoista lainaa, jota ei ikinä saa maksettua pienellä palkalla, koska lapsia tehdessä ei ennätetty tarpeeksi kouluttautumaan. Myös kun on lapsia niin ei voi edetä uraporulla nopeasti mikä varmistaa, että palkat pysyvät pieninä.
Ja koska alhaisesti kouluttauvuat ja matalapalkka-alalla työskentelevät vanhemmat yleisemmin siirtävät nämä kaksi asiaa lapsilleen. Näin saadaan ajettua suurempaa köyhää yhteiskuntaluokkaa ja rikkaita rikkaammiksi
Porvarit tahtoo, että on köyhiä jotka tekevät heidän puolesta työt.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai jokainen järkevä haluaa tarjota lapselleen asialliset puitteet. Ei se lapsellekaan ole kivaa jos ei ole rahaa yhtään mihinkään, ja onhan se noloa kutsua kavereita jonnekin kaupungin vuokraluukkuun kun kaverit asuu paremmissa asunnoissa.
Tää on käsittämätöntä että aikuisen ihmisen mielestä vuokralla asuminen on noloa? :D Ei helvetti. Ei ihme että syntyvyys matala jos suomalaiset on näin yksinkertaista ja lapsellista sakkia. Hävetään vuokralla asumista ja pilkataan niitä jotka elää vuokralla???
Ihan hyvät lapsuusmuistot mulla kerrostalon vuokraluukussa elämisestä ja harrastaa sain ja ei ollut puutetta asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Täyttä potaskaa. 90-luvulla päinvastoin oli paljon enemmän teiniäitejä kuin nykyään. Teiniäitien määrä on vähentynyt todella paljon. Opiskelijaäitejä oli myös paljon. Opiskelin yliopistossa 90-luvulla ja lapsiparkkia suunniteltiin, kun niin monella oli vauva mukana luennolla."
Teiniäitien määrä on vähentynyt, kun nuorille on alettu tarjoamaan maksutonta ehkäisyä ja esim. kierukat ovat valtavasti yleistyneet nuorilla. Asian eteen on tehty pitkään töitä, että niitä teiniäitejä ei tulisi ja että aborttiluvut saataisiin laskemaan. Hyvin harva teini oikeasti haluaa äidiksi siinä iässä ja saa lapsen suunnitellusti, vaan lapsi on vahinko ja se teini on päättänyt (tai painostettu) pitää lapsen. Ennen ei ollut asiat paremmin.
Kaikkea uutta voi kokea ja tehdä myös lasten saannin jälkeenkin, biletystä kannattaa yleensä jättää vähän vähemmälle. Ei tietenkään pidä tehdä lapsia opiskeluaikoina jos ei halua, mutta jos haluaa, niin ei sitä kannata pelätä. Esim. päivähoito on ilmaista opiskelijoille ja muille pienituloisille, joten ei sitä lasta tarvitse luennolle raahata.
Yliopistossa opiskellessa sain lapset. Emme haaveilleet omasta asunnosta vaan ulkomaille muuttamisesta. Nyt lapset isompia ja aikaa keskittyä työelämään. Reittejä on monia. Ei yhtä ja oikeaa.
Parikymppisenä sitä on just päässyt muuttamaan omilleen lapsuudenkodista. Siinä pitäisi sitten heti ruveta hankkimaan lapsia. Eikö nyt kannattaisi elää muutama vuosi niin, että ei tarvitse pitää kenestäkään muusta huolta kuin itsestään? Sellaista aikaa ei tule aikoihin, ei välttämättä koskaan.
En kyllä millään ihmeellä keksi miten hemmetissä lapset olisi saanut mahtumaan samaan sirkukseen opiskelujen kanssa. Olen nyt 27-vuotiaana vasta valmistumassa yliopistosta, ja jo yliopiston ja osa-aikatyön yhdistäminen on ollut välillä ihan äärettömän raskasta. Parisuhde alkaa olla vasta nyt niin vakaa, että lapsia voisi periaatteessa, teoreettisesti hankkia.
Lapsien hankinta ei ole kyllä ikinä edes pyörinyt mielessäni tosissaan, vähän samalla tapaa kuin... No en keksi muuta vertailukuvaa kuin hevosen ostaminen. Joo onhan ne kivoja, mutta kun näen kaverin hevosen en koe mitään ylitsepääsemätöntä halua hommata myös sellaista. Samaan aikaan kuin yhteiskunta toitottaisi että kyllähän kaikki naiset tykkää hevosista, no kyllähän sä nyt oikeasti haluat hevosen, hommaa äkkiä se hevonen, ei siitä oikeasti ole edes niin paljon vaivaa!
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä sitä on just päässyt muuttamaan omilleen lapsuudenkodista. Siinä pitäisi sitten heti ruveta hankkimaan lapsia. Eikö nyt kannattaisi elää muutama vuosi niin, että ei tarvitse pitää kenestäkään muusta huolta kuin itsestään? Sellaista aikaa ei tule aikoihin, ei välttämättä koskaan.
Kenenkään ei ylipäätään pidä hankkia lapsia, jos ei halua. Mutta jos haluaa, niin hyvin voi myös opiskeluaikana, jos on vakaa parisuhde.
Kuinka moni sitä opiskelijaelämääkään oikeasti jaksaa vuosikausia viettää? Yliopisto jos kestää sen 5-6-vuotta, niin ehtiihän siinä bilettää ja tehdä myös lapsen, jos haluaa. Opiskelut joustaa ylipäätään enemmän kuin nykyinen työelämä.