Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kyllä mua ei säälitä yhtään pienituloiset ihmiset! Tarkoitan nyt sellaisia, jotka eivät oo käyneet juuri kouluja hirveesti

Vierailija
03.03.2007 |

ja muutenkin tyrineet oman elämänsä ihan itse. Omalla luokallanikin oli näitä päänaukojia, jotka nyt sitten marisevat tuolla kaupungilla, että miten on kurjaa kun yhteiskunta ei tue sitä tai tätä.



Moni meni amikseen ja sekin jäi muutamalta kesken. Nämä naiset jäivät kotipaikkakunnalle asumaan ja tekivät jotain töitä jos saivat tai olivat työttömiä kunnes 2-kymppisenä viimeistään saivat vauvan. Lapsia tuli muutama ja ero tietysti jossain vaiheessa. Nyt on lapsia 2-3 miehen kanssa. Eräs vanha luokkakaveri on pitkäaikaistyötön ja marisi nyt sitä, että kun nuorimman lapsen kotihoidontuki loppuu, ni tippuu ihan tyhjän päälle, miksi yhteiskunta ei tue kotiäitiyttä, miksi työttömyyskorvaus on niin alhainen. Enpä ole tekemisissä juuri heidän kanssaan muuten, mutta äitini asuu heidän vieressään vanhalla kotipaikkakunnallani ja tuli taas törmättyä kun kävin lapseni kanssa siellä lomalla.



Sitten manguttiin, että miten sulla on hyvin asiat, " joillain onnistuu ja joillain ei" -tyyliin, " niin ne jotkut matkustaa ja ostaa asuntoja" . Voi hitsiläinen. Minä olen käynyt lukion ja takana on monien vuosien opiskeluputki ja monta vuotta työntekoa vastuullisella paikalla. Minä en tehnyt lapsia 18-22-vuotiaana ja nyt sitten mangu, kun ei sitä tai tätä.



Kyllä siihen omaan elämäänkin voi ihan kuulkaas vaikuttaa. Jos on käynyt jonkun amiksen siivoustyönlinjan ja sijaisuuksia ollut pari kuukautta jossain laitoskeittiössä ja nyt ei oo yli 10 vuoteen ollut töissä, miehiä on ollut monta ( siis asuinkumppaneita) yms, ni voi hitto. Ikää on muijalla vasta vähän yli 30 ja jos todellista halua ois, ni senkun muuttais pois sieltä korvesta ja lähtis aikuisopiskelemaan. Mutta ei, se se vasta ois raskasta, ku " ei sitä oikeen viitti lähteä täältä" . Lasten isäkin kuitenkaan ei siellä asu ja toisen isän kanssa ei oo mitään kontakteja kaiketi.



Kai siitä työnteosta ja sen hedelmistäkin on oikeus joskus nauttia, perkele vieköön. Sossun tuilla asuva ei yksinkertaisesti saa eikä voi elää yhtä leveästi kuin raskaassa työssä raatava monta vuotta opiskellut ihminen.

Kommentit (22)

Vierailija
1/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

.

Vierailija
2/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ota sitten kuva ilmeestä ja linkitä tänne

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lusäisin tuohon vuodatukseen kuitenkin vielä sen, että joillakin ei ole edes sitä amiskoulutusta, mutta hyväpalkkainen työpaikka voi kuitenkin löytyä. Itseasiassa lukeminen ja opiskelu ei todellakaan takaa nykyään mitään huippupalkkaa.

Vierailija
4/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän ap:n närkästyksen. Muakin vituttaa tommonen valittaminen jos ei itse ole valmis tekemään mitään vaan kaikki pitäisi saada valmiina heti.



Usein vaan on niin että nämä ihmiset ovat saaneet aika huonot eväät elämäänsä kotoa, tätä tarkoitan kun sanon että eivät ole pelkästään itse aiheuttaneet tilannettaan.

Vierailija
5/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinänsä olen aivan samaa mieltä siinä, että kouluttautuminen kannattaa ja sosiaalituilla ei ole tarkoituskaan elää leveästi.



Mutta pointti onkin se, että elääkö sillä ylipäänsä? Minusta yhteiskunnan turvaverkko on tärkeä asia. Ei sitä ap tiedä, koska sinä tai minä olemme sen tarpeessa. Sitä voi tunnollisesti puurtaa ja kouluttautua - mutta yhtenä aamuna liukastuukin pahasti ja on invalidi ja ihmettelee, miksei saa vakuutusyhtiötä korvaamaan eikä eläkepäätöstä läpi...



Ja sitten on niin, että moni ns. matalapalkka-ala on tuikitärkeä yhteiskunnan toimivuudelle. Bussikuskeja, siivoajia, myyjiä, lastenhoitajia tarvitaan, ja heille pitäisi maksaa sellaista palkkaa, että sillä elää ja se korvaa työn fyysisen kuormittavuuden.



Vierailija
6/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän joillekin tipahtaakin, mutta useimmille ei. Eikä täällä nyt huippupalkkoja saa monikaan, mutta sellaisia ihan suht ok-palkkoja.

Omaan elämäänsä voi vaikuttaa ihan itse. Muutenkin rasittaa ne, jotka aina valittaa palkoistaan yms. Kannattaa vaihtaa alaa tai opiskella lisää tai vaihtaa työpaikkaa tms. EI kannata jäädä olosuhteitten uhriksi, jos nyt ei sitten rakasta työtään niin paljon, että haluaa tehdä sitä kaikesta huolimatta. Argh.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ni se on ihan eri asia. Mutta tämä elämäntapana laiskuus on rasittavaa.

Vierailija
8/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mennyttä aikaa on se, kun aivan täysin kouluttamaton ihminen pääsi työhön kun työhön ja aikanaan vielä pystyi ylenemään siinä hyvinkin... kuten esim minun anoppini joka ei ole koskaan käynyt muuta kun kansakoulun ja on kuitenkin työskennellyt aina jossain ihan hyvässä työpaikassa..ja sivistystaso on mitä nyt ikänsä korvessa eläneellä voi vain olla...mutta hyvin pärjää silti ja on talot yms. maita!



en tiedä liittyikö tämä ap:n tekstiin millään lailla mutta kunhan tuli mieleen... =D



itse olen (ja mieheni) aivan lukio/amis-linjalta ponnistanut, ahkerasti töitä tehnyt pienestä pitäen ja meillä on ikää tällä hetkellä 27v ja 28v ja on oma talo, autot sekä maatakin...ja 2 lasta. aina ei tarvitse olla huippukoulutusta, ahkeralle perusammattilaisellekin riittää työtä kun vaan viitsii etsiä! =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Akateeminenkin voi juuttua alle 2000 euron kk-bruttopalkkaan. Ei kai työssäkäynti ole laiskuutta?

Vierailija
10/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä kans tiedän monta samaan aikaan koulussa ollutta kotipaikkakunnalle munimaan (heh siis ihan kirjaimellisesti) jäänyttä. Enpä heidän kanssaan ole jutellut, mutta voisin kuvitella että siellä kommentoidaan just noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli ei itsetunto edes riitä ponnistamaan pidemmälle. Minun mieheni suku on täynnä noita ruikuttajia. Miehen siskotkin oikein ehdoin tahdoin palasivat syrjäkylälle työttömäksi istumaan. Lapset tekivät ihan outojen hyypiöiden kanssa, opinnot jäivät kesken jne. Ja mantrana hokevat äitinsä sanoja, että " ei täältä syrjäkylillä voi tehdä sitä, eikä voi tehdä tätä" . Se on joku semmoinen ihme pahuuden ja kurjuuden kierre, jota eivät saa poikki, vaikka realistisesti sivusta katsoen älliä olisikin. Onko se sitten itsetunto/itsetuho-juttu?

Vierailija
12/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

oon samaa mieltä siitä, ettei kannata marista jos ei itse tee mitään. mutta sitten jos on tehnyt, käynyt sen amiksen siivoojalinjan ja tekee raskasta rehellistä työtä niin kyllä palkan pienuudesta saa jo vähän marista.



siivoaminenkin on sikäli tärkeää hommaa että mun mielstä tuo vanha " vaihda alaa jos ei miellytä" ei oikein toimi. jonkun on pakko siivota joka tapauksessa, ja ottaen huomioon että se on yksi niistä töistä jonka tekemättä jäädessä maailma suunnilleen sortuu, olisi kohtuullista että siitä maksettaisiin kohtuullisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nythän nimenomaan matalapalkka-alojen palkat ja työehdot ovat huonontuneet Vanhasen hallituksen aikana.



12

Vierailija
14/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse olen duunia tehnyt 16-vuotiaasta lähtien ja esikoinen syntyi kun olin juuri täyttämässä 20v. Olenkin vakituisena myyjänä tavaratalon kassalla josta sain palkkaa (ennen ä-lomaa) noin 1100e käteen verojen jälkeen/kk. En valita palkastani sillä itseppähän en ole kouluttautunut. Mutta mietin tässä vaan sitä että nyt kun minulla on jo 2 lasta niin kun palaan töihin niin onko siinäkään paljoo järkeä,kun 2 lapsen päivähoitokin tulee maksamaan jo lähes 400e/kk... tosin olenkin nyt elokussa menossa opiskelemaan iltaopiskeluna merkonomiksi.. siitä on sitten helpompi ettiä vähän parempi palkkaista duunia..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olen opiskellut yli kymmenen vuotta, ja valmistuttuani saan freelancerinä korkeintaan matalapalkkaista pätkätyötä...

Vierailija
16/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

hin. Miten se muuten menee, jos menisi kouluun? Pitäisikö ottaa opintolaina, että voisi elättää itsensä ja lapsen? Saako silloin muita tukia? Onko opintolaina isompi silloin, jos on lapsi? len juuri sellainen,josta puhuttiin tuossa aikaisemmin. Olen saanut todella huonot eväät kotoa. En tajunnut kotoa pois muuttaessani tämän maailmanmenoista mitään. Kaiken olen itse joutunut opettelemaan. Aion itse tukea omaa lastani paljon enemmän,kuin omat vanhempani ja opettaa hänelle miten maailmassa pärjää, niin ei ole sitten niin vaikeaa se aikuistuminen.

Vierailija
17/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämän halusin heti alkuun sanoa.. Jokainen joka tietää hieman tästä elämästä niin ymmärtää sen että aika harva kuulkaas valitsee sen " sossu" elämän, se on jokaiselle ihmiselle raskasta ja nöyryyttävää aikaa kun siellä joutuu asioimaan. Oma valinta se on hyvin harvoin.



Minä taidan olla juuri tämä ap:n kuvailema henkilö. Haluisin vaan sanoa että on miljoona syytä siihen miksi jotkut eivät käy kouluja, miksi jotkut eivät saa töitä jne. Kukapa ei haluisi opiskella itselleen hyvää ammattia ja kukapa ei haluisi olla varakas!?? Miettikääs sitä hetki. Kukapa ei haluisi että elämä menisi juuri niinkuin " sadussa" . Ensin koulut, sitten työ, mies ja perhe. Jokainen fiksu ihminen tietää että harvalla se näin menee vaikka siihen pyrkisikin. Taustalla on aina jotain ongelmia kun koulut jää kesken tai " siellä kaupungilla vaan lorvitaan ja valitetaan" . Masennus, huono itsetunto, perheen ongelmat, rahallinen tilanne, koulutus/työpaikkojen puute yms. kaikki nämä vaikuttavat asiaan! Kaikki eivät saa sitä koulupaikkaa ja kaikille ei vaan luonne riitä siihen.



Sitten tämä lapsi asia, luuletteko ettei nainen toivo että se ensimmäinen suhde olisi se oikea.. Ap vai kuka se oli joka puhui siitä että on lapsia monen miehen kanssa jne. Minulla on lapsia kahden eri miehen kanssa. Molempien kanssa on pitkä suhde takana ja avoliitto. Molemmilla kerroilla luulin että tämä on se oikea ja siltä se tuntuikin, koskaan kun ei silti voi olla ihan varma.. Näin niitä lapsia syntyy vääriin suhteisiin ja voin väittää että ihan kelle teistä tahansa voi käydä täysin samanlailla.



Väitteenne on naurettavia. Oikeesti niitä laiskoja saamattomia ihmisiä on todella vähän, jos ei jaksa mennä kouluun tai tehdä töitä tai jotain muuta niin yleensä siihen on ihan joku muu syy kun laiskuus.

Vierailija
18/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


itse olen duunia tehnyt 16-vuotiaasta lähtien ja esikoinen syntyi kun olin juuri täyttämässä 20v. Olenkin vakituisena myyjänä tavaratalon kassalla josta sain palkkaa (ennen ä-lomaa) noin 1100e käteen verojen jälkeen/kk. En valita palkastani sillä itseppähän en ole kouluttautunut. Mutta mietin tässä vaan sitä että nyt kun minulla on jo 2 lasta niin kun palaan töihin niin onko siinäkään paljoo järkeä,kun 2 lapsen päivähoitokin tulee maksamaan jo lähes 400e/kk... tosin olenkin nyt elokussa menossa opiskelemaan iltaopiskeluna merkonomiksi.. siitä on sitten helpompi ettiä vähän parempi palkkaista duunia..

Paiitsi, jos sulla on mies joka tienaa myös ja siinä tapauksessahan pärjäätte ihan hyvin.

Vierailija
19/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sossusta saa rahaa perustoimeentuloon. Edelleen.

Vierailija
20/22 |
03.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitä saa mitä tilaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi neljä