Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lihavuus ja geneettinen perimä?

Vierailija
28.01.2025 |

Geneettinen perimä on yksi syy lihavuuteen, tuskinpa ainoa. Mutta missä se geneettinen perimä oli noin 30v sitten, kun lihavuutta ei esiintynyt tässä määrin kuin nyt?

Kommentit (60)

Vierailija
21/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Geenit ja perimä vaikuttavat painon lisäksi myös muuhun terveyteemme ja sairauksien riskiin. Esimerkiksi kolesteroli saattaa nousta perimän seurauksena, vaikka ruokavalio olisikin kohdallaan.

 

Paino ei kuitenkaan tule suoraan perimänä, vaan se vaatii syömistavat myös. Ei se mikään automaatio ole, minulla joku lihavuusgeeni ja siksi olen sairaalloisen lihava.

 

Vierailija
22/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei vaan tule vatsa täyteen. Se on todella inhottavaa. Koittakaapa itse olla nälkäisiä koko ajan.

Sen vielä lisään, että hiilareita voisin syödä ihan kuinka paljon vain. Ihan tolkuttomasti. Pienikin määrä sitten laukaisee ahmimisen.

Paljon proteiinia, lihaa, kananmunia ja rasvoja, niillä saan kylläisyyden tunteen. Aina se kuitenkin jossain vaiheessa lipsuu taas huonoille teille. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

>Kyllä se on geeneissä MUTTA silloin ennen ei ollut tämmöisiä määriä roskaruokaa kuin nykyisin, ei syödä pupellettu koko ajan. Fillaroitiin ja käveltiin hiihdeltiin jne.

Mun suvussa on suurin osa naisista pulleita, ja yks vahti joka suupalaa, ei uskaltanut syödä mitään, yks kövi vatsaleikkauksessa, ite pärjään, liikun ja jumppaan, en syö roskaruokaa ollenkaan, en ole koskaan tykännyt, silti...Pakko vaan hyväksyä.

Kaverini oli ns läpipasko, söi vaikka täytekakun yksin, lipputangon takaa näkyi korvat!

Onneksi ehdit vielä loppuun arvostella kaverisi ulkonäön ja ihan peräti suolentoiminnan. Se on sitä parempaa kehorauhaa. 

Vierailija
24/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huonot ruokailutavat varmaan aiheittaa geenien aktivoituminen. Kotoa en saanut mitään esimerkkiä normaalista ruokailusta.

Söin Saarioisten pizzoja, lihapiirakoita, sokerijugurtteja, ranskanleipää jne koko lapsuuteni

Vierailija
25/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oli meillä isän suvussa lihavia jo 30v sitten. Sieltä minäkin olen perinyt osan geeneistäni ja olen aina lihonut tosi herkästi. Samaten huomaa meidän perheen neljästä pojasta, kuinka hänelle kertyy painoa paljon herkemmin kuin muille ja samojen lihapatojen ääressä on kasvanut. Meiltä vaaditaan enemmän huomiota ruokaan ja liikkumiseen

Tuo viimeinen lause oli hyvä. koska jos terveyteen satsaa, asiaan voi vaikuttaa jossain määrin, joskus suuressakin määrin. Monikin on perinyt geeneissään taipumuksen johonkin sairauteen, mutta kun sen tiedostaa ja pitää tärkeänä hoitaa itseänsä, voi välttyä sairauden puhkeamiselta.

 

Vierailija
26/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina niitä selityksiä löytyy. Milloin geenit, milloin lääkkeet jne. Koskaan ei syynä tunnu olevan väärä ruokavalio, pikaruoka, sipsit, alkoholi, jatkuva leivän syönti, kahvileivät ja muut välipalat. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä juu öyh öyh äyh.

Sinunko mielestäsi yhteiskunta ei ole yhtään muuttunut 30 vuodessa? Maattiinko silloin 24/7 sohvalla luuri kädessä, saiko mättöä kaupasta 24/7, saiko mättöä kotiin kuljetettuna jne.?

Vierailija
28/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kyllä mun äidin suvussa oli useimmat lihavia jo 1970-luvulla, ja kuvista päätellen varsinkin naiset 1950-luvullakin. Muutenkin 1940-luvulla syntynyt äitini varsinkin ihmettelee, että mistä näitä tilastoja tulee, että ennen olisi lähes kaikki olleet hoikkia tai normaalipainoisia, kun kyllä hänen nuoruudessaan siellä satakuntalaisella maaseutupaikkakunnalla jossa asui, keski-iästä eteenpäin alettiin yleensä olla lihavia, erityisesti naiset. Mutta sitä ei edes pidetty pahana, oli sanontoja siitä että talossa kissan ja emännän tulee olla lihavia, ja jos joku oli hoikka, sitä kauhisteltiin että eikö niillä ole rahaa ruokaan, ja kommentoitiin että olisi kivamman näköinen jos vähän saisi lihaa luitten päälle.

Sinänsä tuo että geneettinen perimä vaikuttaa, ei mitenkään ole outoa vaikka vain vuosikymmenissä on lihottu paljon kansana. Useinhan perimä on sellainen juttu, että se aktivoituu tietyissä oloissa. Jos on niukasti ruokaa saatavilla, ei "lihavuusgeenit" perinytkään liho. Tai jos työ on niin rankan fyysistä, että kaloreita kuluu ihan eri tavalla - tämähän oli syy, miksi maalla usein miehet oli hoikempia kuin naiset, he tekivät niitä fyysisesti rankimpia maatöitä, kun naiset usein hoiti lapsia ja ehkä jotain pientilalla yhtä tai muutamaa kotieläintä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, geenit on kulkeneet mukanamme aatamin ajoista. Toki on niin, että kunkin ihmisen kohdalla geenien summa on sattuma, mutta en mitenkään usko, että joku lihavuuteen taipuvainen geeni on saanut nyt ylivallan perimässämme.

Voinen toiki kertoa, ettei minua lihavat häiritse mitenkään, mutta joskus ihmetyttää heidän selityksensä tähän asiaan.

me syömme näillä historiallisilla geeneillämme tätä uutta, prosessoitua länsimaista ruokaa, niin tulos näkyy katukuvassa.

Vierailija
30/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun äiti on käyttänyt hormonaalista ehkäisyä, ja siis altistanut kaikki munarakkulansa jatkuvasti päällä olevalle erittäin korkeille steroiditasolle, jopa voisikymmenen ajan, niin munarakkulat vaurioituvat siten että lapsista tulee muodottomia läskikasoja ja vähä-älyisiä. Teoreema toistaiseksi, kukaan ei uskalla tutkia.

Suomi on ollut hormonaalisen ehkäisyn testausalueena aivsn -60 luvun alusta alkaen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei vaan tule vatsa täyteen. Se on todella inhottavaa. Koittakaapa itse olla nälkäisiä koko ajan.

Eihän aterioilla vatsan pidäkään tulla täyteen. Vatsalaukku venyy, mitä enemmän ruokaa sinne lapioit, eikä se kohta täyty ikinä. Annoksen pitää olla sen kokoinen ja koostua oikeanlaisista aineksista, että nälkä lähtee sillä hetkellä. Jos sinulle jää aterian jälkeen nälkä, syöt väärin koostettuja aterioita, jotka nostavat verensokerisi hetkessä pilviin, ja hetken päästä se tulee alas, ja taas on nälkä. 

Vierailija
32/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun äiti on käyttänyt hormonaalista ehkäisyä, ja siis altistanut kaikki munarakkulansa jatkuvasti päällä olevalle erittäin korkeille steroiditasolle, jopa voisikymmenen ajan, niin munarakkulat vaurioituvat siten että lapsista tulee muodottomia läskikasoja ja vähä-älyisiä. Teoreema toistaiseksi, kukaan ei uskalla tutkia.

Suomi on ollut hormonaalisen ehkäisyn testausalueena aivsn -60 luvun alusta alkaen.

Läskikasoja ja vähä-älyisiä! Tässähän mielenkiintoinen teoria!!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huonot ruokailutavat varmaan aiheittaa geenien aktivoituminen. Kotoa en saanut mitään esimerkkiä normaalista ruokailusta.

Söin Saarioisten pizzoja, lihapiirakoita, sokerijugurtteja, ranskanleipää jne koko lapsuuteni

         Mutta toki voit itse muuttaa ruokailutapojasi, vaikkei se tietenkään helppoa ole. motivaatio pitäis olla tarpeeksi voimakas, jotta ihminen tarttuu tähän asiaan. Geenien aktivoituminen?

Vierailija
34/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun muistelen lapsuutta 60-luvulla, niin ei silloin ostettu kaupasta eineksiä, hedelmiä, karkkeja, virvoitusjuomia, tai jäätelöä, paitsi hyvin harvoin. Sen sijaan useimmissa kodeissa leivottiin pullia, pipareita ja kakkuja, ja tehtiin marjakiisseleitä jälkiruoaksi. Silloin oli tavallista käydä ahkerasti kylässä sukulaisilla ja naapureissa, ja aina oli emännillä useampaa sorttia makeaa tarjolla. Ja kyllä, lihavia oli silloinkin. Rasvan ja sokerin määrissä ei säästelty.

Kyllä makeaa oli tarjolla runsaasti, mutta ylimääräistä makeutusta ei lisätty mihinkään varsinaiseen ruokaan. Nykyään tilanne on ihan toinen, kun lukee tuoteselosteita. Sitten ovat keinotekoiset makeutusaineet. Vaikka niissä ei ole kaloreita, elimistö voi reagoida niihin, kuin sokeriin, puhumattakaan niiden muista haitoista.

Mainonta syytää meille jatkuvasti mielikuvaa, että kaupat ovat täynnä herkkuja, kuten tavallinen arkiruokakin. Kaikesta on tehty herkkua, ja erilaisia moskasekoituksia niin ruoassa, kuin juomissakin on hyllykilometreittäin. Mitään uutuuksiahan ei synny perustarvikkeista, kuten liha, kala, kananmunat, vihannekset jne. Kaikki uutuudet ovat eri tavoin maustettuja sekoituksia rasvasta, sokerista ja jauhoista. Yritäpä siinä luovia sitten.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oli meillä isän suvussa lihavia jo 30v sitten. Sieltä minäkin olen perinyt osan geeneistäni ja olen aina lihonut tosi herkästi. Samaten huomaa meidän perheen neljästä pojasta, kuinka hänelle kertyy painoa paljon herkemmin kuin muille ja samojen lihapatojen ääressä on kasvanut. Meiltä vaaditaan enemmän huomiota ruokaan ja liikkumiseen

Meillä myös on ollut koko isänpuolen suku lihavia (ja sydän-, verisuonisairaudet jne) jo aikapäivät. Isäni vieläpä ollut kova liikkumaan, mutta silti aina lihava. Itse nyt neljäkymmentä ja saan kyllä miettiä mitä syön, koska haluan pysyä normaalipainossa ja vältellä noita sairauksia. Äidinpuolen suku taas hoikkia ja äiti aina oikein ylpeillyt, kuinka pysyy itsestään hoikkana. Itse en todellakaan pysyisi, ellen olisi siitä tarkkana.

Vierailija
36/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, geenit on kulkeneet mukanamme aatamin ajoista. Toki on niin, että kunkin ihmisen kohdalla geenien summa on sattuma, mutta en mitenkään usko, että joku lihavuuteen taipuvainen geeni on saanut nyt ylivallan perimässämme.

Voinen toiki kertoa, ettei minua lihavat häiritse mitenkään, mutta joskus ihmetyttää heidän selityksensä tähän asiaan.

me syömme näillä historiallisilla geeneillämme tätä uutta, prosessoitua länsimaista ruokaa, niin tulos näkyy katukuvassa.

         Siis syöminen ja mitä syömme merkitsee enemmän kuin perityt geenit.

Vierailija
37/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei toinen asia sulje toista pois. Joillakin voi olla geneettinen alttius ja samanaikaisesti maailma on mennyt terveyden kannalta huonompaan suuntaan. Erityisesti ihmisten liikkumisen muutos: kävelystä ja ulkona puuhastelusta ollaan siirrytty autoiluun.

Autoilun rajoittaminen kaupunkien keskustoissa olisi yksi ratkaisu tähänkin ongelmaan, mutta sitähän ei autoriippuvainen kansa hyväksy millään.

Vierailija
38/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niinpä juu öyh öyh äyh.

Sinunko mielestäsi yhteiskunta ei ole yhtään muuttunut 30 vuodessa? Maattiinko silloin 24/7 sohvalla luuri kädessä, saiko mättöä kaupasta 24/7, saiko mättöä kotiin kuljetettuna jne.?

         Tottakai yhteiskunta on muuttunut, kummallinen kommentti. Yleensä ihmiset ei kuitenkaan makaa sohvalla 24/7 luuri kädessä, sinäkö teet näin?

Vierailija
39/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä kaikki vastailevat sitä sun tätä mututuntumalla. Eikö kenelläkään tullut mieleen ottaa asioista selvää? Tätähän tutkitaan vaikka kuinka paljon. Oletteko epigenetiikasta koskaan kuulleet? Dna-metylaatioista ja histonien modifikastioista, jotka periytyvät jopa isovanhemmilta lapsenlapsille ja vaikuttavat geenien luentaan? Geenien variaatioilla eli geeniperimällä ei ole silloin mitään merkitystä jos epigenetiikka pistää geenin kokonaan pois päältä tai päälle ja nämä muutokset tapahtuvat nopeasti.

Vierailija
40/60 |
28.01.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei toinen asia sulje toista pois. Joillakin voi olla geneettinen alttius ja samanaikaisesti maailma on mennyt terveyden kannalta huonompaan suuntaan. Erityisesti ihmisten liikkumisen muutos: kävelystä ja ulkona puuhastelusta ollaan siirrytty autoiluun.

Autoilun rajoittaminen kaupunkien keskustoissa olisi yksi ratkaisu tähänkin ongelmaan, mutta sitähän ei autoriippuvainen kansa hyväksy millään.

         Ihminen voi toki ihan itse tehdä muutoksia elämäntapoihinsa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi kaksi