Lue keskustelun säännöt.
Pystyn terveyteni/jaksamiseni puolesta vain 80 pros panokseen työssä, siksi en saan potkut enkä uutta työtä
27.01.2025 |
Minulla on lievää uupumusta ollut noin 20 vuotta. Huom lievää siis! Ei mitään vakavaa eikä mitään pahemmin tavallisesta poikkeavaa. Olen käynyt useammalla lääkärillä, työterveyshuollossa, psykologilla ym tässä vuosien varrella, mitään suurempaa vikaa minusta ei löydy enkä saa tähän mitään hoitoa enkä apua, kun ei sellaista ilmeisesti ole olemassa joka tämän ns. parantaisi.
Vaikka kuinka yrittäisin en millään pysty 100 pros panokseen työssä. Työssä vaaditaan kovaa työtahtia ja tekemään suurta työmäärää päivittäin, en vain koskaan pääse näihin vaadittuihin työsuoritusmääriin, en vaikka miten yritän. Ja siksi olen taakka työnantajalle. Olen tästä samasta syystä jo aiemmin joutunut pois (määr aik sopimusta ei jatkettu. Olen istunut lukuisissa puhutteluissa siitä, että en tee riittävän isoa työmäärää. Jouduin viimeisimmästä työpaikasta yt:ssä ulos koska en ole riittävän tehokkaasti tuottava yksilö. Uutta työtä en saa vaikka miten haen, ilmeisesti tietty hitaus ja voimattomuus näkyy minusta niin että en ole mikään sähäkkä tehopakkaus. Olen ammattitaitoinen, työni laatu on hyvä, olen kohtelias, en ole koskaan ole saanut muuta kritiikkiä kuin että en ole riittävän tehokas ja että en ole ehtinyt tehdä sitä ja tätä.
Mitä voin oikein tehdä? En vain pysty siihen työtehoon mitä vaaditaan. Mistään lääkäristä en saa mitään apua niin että pystyisin nostamaan tehoa. Mistään en saa osa-aikatyötä, olen sitä yrittänyt yli 10 vuotta, myös työsuhteessa pyytää lyhennettyä työaikaa, ei onnistu millään. Neuvoja?
Kommentit (74)
Ota tarkkaan selvää vaihtoehtosi ja vaadi niitä itsellesi, jos haluat jaksaa jatkaa työelämäsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omituista, ettei työterveydellä ole ehdottaa mitään. No, ei ole uutta.
Nyt, kun olet töissä, vaihtoehtoina on esim työajan lyhentäminen tai osasairaspäiväraha tai jos sekään ei auta, jäät sairaslomalle. 2kk kestäneen saikun jälkeen lääkärisi pitää tehdä Kelalle B-lausunto, jossa käydään tilannetta läpi. 90 päivän jälkeen pitää tehdä uusi suunnitelma Kelalle. 150 päivän jälkeen aletaan jo tosissaan miettimään, miten sen työkyvyn kanssa on, haetaanko eläkettä tai ammatilliseen kuntoutukseen (entinen osatyökyvyttömyyseläle), jossa mietitään niitä jatkoja ja mitä palveluita tarvitset.
Voit myös hakeutua Kelan kuntoutuksiin, esim kurssimuotoisiin tai pyytää lääkäriltä B-lausunnon yksilölliseen kuntoutukseen, jossa käydään läpi, miten työkykyä voidaan tukea. Aika usein työnantaja maksaa palkan kuntoutuspäiviltä, mutta jos ei, Kelasta voi hakea kuntoutustukea, joka kattaa osan palkan menetyksest
Niin en ole nyt töissä, jouduin yt:ssä ulos ja olen ollut sen jälkeen jo reilun vuoden työtön. Työssä ollessa työterveyden lääkärit ei ehdottaneet mitään koska ei minusta löydy mitään sairautta eli ei one diagnoosiakaan. Olen vain uupunut ja tehoton ja voimat vähissä. Kun ei ole kuitenkaan sairautta niin ei ole hoitoakaan eikä kuntoutustakaan. Työterveys suositteli monta vuotta minulle osapäivätyötä, mutta en ole millään sellaista saanut missään sovittua enkä löydettyä. Ap
Sinä olet itsesi paras asiantuntija. Psykologit ja lääkärit voivat vain arvuutella ja ehdottaa esim. eri lääkkeitä. Lääkkeetkin voivat toki auttaa, jos sattuu tuurilla löytymään sopiva. Mutta jatka vain osa-aikahommien etsimistä ja mieti joku strategia, joka kuulostaa työnantajan kannalta houkuttelevalta. Nyt he todennäköisesti epäilevät, että olet uupunut ja viallinen ihminen, jota ei kannata palkata edes osa-aikaiseksi. Vaikket silti löytäisi mitään työtä, niin oma terveys on tärkein. Jos se ei muille riitä, niin sinulle se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ota tarkkaan selvää vaihtoehtosi ja vaadi niitä itsellesi, jos haluat jaksaa jatkaa työelämäsä.
Mitä tarkoitat? Mitä vaihtoehtoja esimerkiksi voisin vaatia itselleni? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota tarkkaan selvää vaihtoehtosi ja vaadi niitä itsellesi, jos haluat jaksaa jatkaa työelämäsä.
Mitä tarkoitat? Mitä vaihtoehtoja esimerkiksi voisin vaatia itselleni? Ap
Ammatillinen kuntoutus/kuntoutustuki on esimerkiksi vaihtehto työttömällekin. Samoin kelan kuntoutuksiin voi ainakin osaan hakea myös työttömänä. Kysy Kelasta, millaisiin kuntoutuksiin sulla on oikeus tilanteessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota tarkkaan selvää vaihtoehtosi ja vaadi niitä itsellesi, jos haluat jaksaa jatkaa työelämäsä.
Mitä tarkoitat? Mitä vaihtoehtoja esimerkiksi voisin vaatia itselleni? Ap
Ammatillinen kuntoutus/kuntoutustuki on esimerkiksi vaihtehto työttömällekin. Samoin kelan kuntoutuksiin voi ainakin osaan hakea myös työttömänä. Kysy Kelasta, millaisiin kuntoutuksiin sulla on oikeus tilanteessasi.
Niihin vain taitaa kaikkiin tarvita sairauden ja diagnoosin. Minusta kukaan lääkäri (olen käynyt useammalla) tai psykologi ei ole löytänyt mitään sairautta mitä voisi diagnosoida ja siten kuntouttaa. Ap
Ei tarvitse olla "valmista" tai lopullista diagnoosia hakeakseen kuntoukseen, siellä sitä selvitellään tarkemmin.
Miten musta nyt kuulostaa vähän siltä, että jonkun pitäisi tulla hakemaan sut kotoa? Tai että mitään ei ole tehtävissä, koska et löydä osa-aikatyötä vaikka selvästi sulla on ongelma, miksi et jaksa tehdä töitä 100%. Tai onko niin, että kelpaa vain 100% työ/palkka, mutta niin, että voisit tehdä vain 80%?
Olen jo kerran elämässä rämpinyt läpi ammattillisen kuntouksen (20 vuotta sitten) ja uudelleen kouluttautumisen. Pitää jaksaa ottaa itse selvää ja olla aktiivinen, kunnes löytyy se itselle sopiva vaihtoehto. Kuulostaa myös siltä, että sun työterveyslääkäri on ollut yhtä saamaton kun mun nykyinen. Onneksi siinä työpaikassa, josta lähdin ammatilliseen kuntoutukseen, lääkäri oli tosi tomera ja pit huolen, että saan tarvitsemani. Oli todella hyvä lääkäri siis. Silloin opin, että itsekin täytyy tehdä ja selvittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla "valmista" tai lopullista diagnoosia hakeakseen kuntoukseen, siellä sitä selvitellään tarkemmin.
Miten musta nyt kuulostaa vähän siltä, että jonkun pitäisi tulla hakemaan sut kotoa? Tai että mitään ei ole tehtävissä, koska et löydä osa-aikatyötä vaikka selvästi sulla on ongelma, miksi et jaksa tehdä töitä 100%. Tai onko niin, että kelpaa vain 100% työ/palkka, mutta niin, että voisit tehdä vain 80%?Olen jo kerran elämässä rämpinyt läpi ammattillisen kuntouksen (20 vuotta sitten) ja uudelleen kouluttautumisen. Pitää jaksaa ottaa itse selvää ja olla aktiivinen, kunnes löytyy se itselle sopiva vaihtoehto. Kuulostaa myös siltä, että sun työterveyslääkäri on ollut yhtä saamaton kun mun nykyinen. Onneksi siinä työpaikassa, josta lähdin ammatilliseen kuntoutukseen, lääkäri oli tosi tomera ja pit huolen, että saan tarvitsemani. Oli todella hyvä lääkäri siis. Silloin opin, että itsek
En odota kotoa hakemista ja 60 pros palkka käy hyvin (jos vain saan tehdä sen 60 pros työaikaa). Olen vain turhautunut siihen, että olen yli 10 vuotta rampannut eri lääkäreillä ja psykologillakin selvittämässä miksi en ole riittävän tehokas ja miksi olen väsynyt. Enkä saa mitään apua. Yksi lääkäri kirjoitti kerran kahden viikon sairausloman liioittelemalla oireitani ja keksimällä jonkun diagnoosin ja se tuli kelasta hylkynä takaisin, kelan mielestä olen työkykyinen. Ja olenkin, myös omasta mielestäni, ainoastaan pomojen mielestä en ole riittävän tehokas ja riittävän energinen. Ja tuntuu että seinä on noussut pystyyn. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko et toi on mikään sairaus. Oletko introvertti? Poikkeatko massasta? Älykäs? Turhautunut töihin? Et ole ruskeakieli? Pelkästään joku näistä ominaisuuksista voi joutua esimiehen silmätikuksi vaikka olisi ihan yhtä hyvä kuin muut työntekijät.
Vierailija kirjoitti:
En usko et toi on mikään sairaus. Oletko introvertti? Poikkeatko massasta? Älykäs? Turhautunut töihin? Et ole ruskeakieli? Pelkästään joku näistä ominaisuuksista voi joutua esimiehen silmätikuksi vaikka olisi ihan yhtä hyvä kuin muut työntekijät.
En itsekään usko olevani sairas. Olen vain ollut aina herkästi väsyvä, vähillä energioilla varustettu. Olen introvertti, varmaan älykäskin, en kestä hälyä ja melua, en todellakaan ole mikään ruskeakieli, en paljoa poikkea massasta muuten kuin että en oikein kaipaa sitä massaa, viihdyn hyvin yksin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis kyllähän terveydenhuollon on otettava kantaa jollakin tasolla, jos sinulla on jaksamisen kanssa ongelmia. Etkö ole osunut oikeille lääkäreille, etkö osaa selittää tilannettasi heille, vai mistä kiikastaa?
Vai oletko ollut sellaisissa töissä, joissa tahti vain on ollut tappava? On niitä muunlaisiakin työpaikkoja. Millaista palautetta olet oikein saanut työnantajilta?
Vierailija kirjoitti:
No siis kyllähän terveydenhuollon on otettava kantaa jollakin tasolla, jos sinulla on jaksamisen kanssa ongelmia. Etkö ole osunut oikeille lääkäreille, etkö osaa selittää tilannettasi heille, vai mistä kiikastaa?
Vai oletko ollut sellaisissa töissä, joissa tahti vain on ollut tappava? On niitä muunlaisiakin työpaikkoja. Millaista palautetta olet oikein saanut työnantajilta?
En osaa sanoa olenko vain osunut tappotahtisiin töihin, kun ei ole mitään vertailukohtaa. Jokaisessa työpaikassa olen kuitenkin saanut pomoilta aina samaa palautetta. Että en saa aikaiseksi riittävästi, en tee riittävän tehokkaasti, en pääse suoritustavoitteisiin, olen taakka kun en ole niin tehokas kuin pitää. Ammattitaitoani ja luonnettani on kehuttu. Tunnistan itse olevani herkästi väsyvä, energiaton, lievästi uupunut ja tunnistan olleeni sellainen oikeastaan aina. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, et ole yksin. Minulla on AIVAN samanlainen kokemus ja kuvaamasi luonne kuin sinulla. Tämä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Olemme ihan normaaleja! Saanko kysyä millaista työtä olet tehnyt? Itse olen ollut aspa alalla ja olen huomannut ettei se sovi meidän kaltaisille.
Miten nukut, ap? Voisiko sinulla olla neurokirjon piirteitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis kyllähän terveydenhuollon on otettava kantaa jollakin tasolla, jos sinulla on jaksamisen kanssa ongelmia. Etkö ole osunut oikeille lääkäreille, etkö osaa selittää tilannettasi heille, vai mistä kiikastaa?
Vai oletko ollut sellaisissa töissä, joissa tahti vain on ollut tappava? On niitä muunlaisiakin työpaikkoja. Millaista palautetta olet oikein saanut työnantajilta?
En osaa sanoa olenko vain osunut tappotahtisiin töihin, kun ei ole mitään vertailukohtaa. Jokaisessa työpaikassa olen kuitenkin saanut pomoilta aina samaa palautetta. Että en saa aikaiseksi riittävästi, en tee riittävän tehokkaasti, en pääse suoritustavoitteisiin, olen taakka kun en ole niin tehokas kuin pitää. Ammattitaitoani ja luonnettani on kehuttu. Tunnistan itse olevani herkästi väsyvä, energiaton, lievästi uupunut ja tunnistan olleeni sellainen oikeastaan aina. Ap
Kerrottiinko sinulle, mikä sitten olisi ollut se "riittävä ja tehokas" tulos, johon olisi pitänyt päästä?
Minullekin on sanottu että "melkein sait palkankorotuksen", mutta ei yhtään kerrottu, mitä se sitten olisi vaatinut. Tämmöiset lausunnot ovat yhtä tyhjän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, et ole yksin. Minulla on AIVAN samanlainen kokemus ja kuvaamasi luonne kuin sinulla. Tämä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Olemme ihan normaaleja! Saanko kysyä millaista työtä olet tehnyt? Itse olen ollut aspa alalla ja olen huomannut ettei se sovi meidän kaltaisille.
Sama myös minulla, aina ollut. Olen onnekas, kun voin tehdä 80 % työaikaa. Muuten ei onnistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Miten nukut, ap? Voisiko sinulla olla neurokirjon piirteitä?
Nukun vähän huonosti. Olen aina nukkunut vähän huonosti, jo lapsena. Unilääkkeistä ei tule kuin huono olo ja melatoniini ei auta, niin olen jotenkin alistunut siihen että olen huono nukkuja. Sänky on hyvä ja makuuhuone hiljainen, pimeä ja rauhallinen eli ne asiat on kunnossa kyllä. En osaa sanoa voisiko olla neurokirjon piirteitä, ei kukaan minut tunteva ole koskaan sellaista ainakaan epäillyt. Olen rauhallinen, sosiaalisesti taitava ja käsittääkseni älykäs, aika tavallinen ihminen. Ap
Omituista, ettei työterveydellä ole ehdottaa mitään. No, ei ole uutta.
Nyt, kun olet töissä, vaihtoehtoina on esim työajan lyhentäminen tai osasairaspäiväraha tai jos sekään ei auta, jäät sairaslomalle. 2kk kestäneen saikun jälkeen lääkärisi pitää tehdä Kelalle B-lausunto, jossa käydään tilannetta läpi. 90 päivän jälkeen pitää tehdä uusi suunnitelma Kelalle. 150 päivän jälkeen aletaan jo tosissaan miettimään, miten sen työkyvyn kanssa on, haetaanko eläkettä tai ammatilliseen kuntoutukseen (entinen osatyökyvyttömyyseläle), jossa mietitään niitä jatkoja ja mitä palveluita tarvitset.
Voit myös hakeutua Kelan kuntoutuksiin, esim kurssimuotoisiin tai pyytää lääkäriltä B-lausunnon yksilölliseen kuntoutukseen, jossa käydään läpi, miten työkykyä voidaan tukea. Aika usein työnantaja maksaa palkan kuntoutuspäiviltä, mutta jos ei, Kelasta voi hakea kuntoutustukea, joka kattaa osan palkan menetyksestä. En ole varma, miten kuntoutuksiin voi hakea jos on sairaslomalla, kannattaa selvittää työterveyslääkäriltä tai Kelasta, mutta uskoisin, että ainakin osaan voi hakea myös saikulta.
Mulla vähän samaa ongelmaa, enkä ole saanut oikeastaan mitään apua (paitsi reseptejä kouraan) työterveydestä, toki käytin työnanatjan tarjoamat psykologikäynnit, mutta ei ne jaksamiseen, auta mitään eikä etenkään poista kaaosta ja huonoa johtamista työpaikalla. Kaiken muun olen selvittänyt itse. Nyt olen (onneksi) lomautettuna, nukun, itken väsymystä ja pettymystä, ja mietin jatkoja.