Opettaja uhkailee lasta wilma-merkinnöillä

Ap kuulostaa siltä, että hän on lukenut positiivista tunnepedagogiikkaa vähän turhan monta opintopistettä.

Vierailija kirjoitti:

Tätä se on kun kasvatus kotona heikkoa.

Höpö höpö. Kotona ollaan ymmärtäväisempiä. Diktatuuri pysyköön kouluilla, elämä opettaa käytöstapoja.

Miksi ei saisi uhkailla? Kyllä valtiokin uhkailee ihmisiä rangaistuksilla. Ja töissä uhkaillaan potkuilla jos ei tottele pomoa.

Vierailija kirjoitti:

Ap kuulostaa siltä, että hän on lukenut positiivista tunnepedagogiikkaa vähän turhan monta opintopistettä.

Tätä te hoette hyville huoltajille kateuksissanne. Hyviä huoltajia kiusataan lempeyden vuoksi, ymmärrys on ymmärrystä eikä tarkoita että ei löytyisi jämäkkyyttä. Tunnekylmyys on vienyt ymmärryksen heikoilta ihmisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei saisi uhkailla? Kyllä valtiokin uhkailee ihmisiä rangaistuksilla. Ja töissä uhkaillaan potkuilla jos ei tottele pomoa.

Lapsista on kyse? Sossujakaan ei saa kuulemma uhkailla, ovat heikkoja mutta uhkailevat itse kuitenkin muita, myös lapsia.

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Vierailija kirjoitti:

AP on autisti.

Luultavammin ei. Minä autistiäitinä olisin halunnut että lapseltani vaadittaisiin enemmän, koulu sai hänestä alisuoritujan, joillain opettajilla oli pakkomielle siihen että tunneilla ei saa olla aktiivinen, osaamistaan ei saa näyttää, pitää lampaana määkiä kuten opettaja määrää. Onneksi hetken aikaa oli vähän parempi opettaja, mutta hänkään ei osannut vaatia tekemään tarpeeksi, jotta lapsi olisi oppinut opiskelemaan. Minulta opettajat vaativat kirjallista näyttöä ja opinkin opiskelemaan, vaikka itse opeteltavat asiat olivatkin helppoja minulle.

Kokeeko lapsi tuon uhkauksena, vai sinä?

Koska lapsi kuitenkin pystyy sen "uhkauksen" jälkeen vielä tekemään tehtäviä, ei hän kovin syvään paniikkiin siitä mene.

Tuon varoituksen punaisesta merkinnästä voi sanoa monella tavalla. Ja lapsi kertoo tilanteen sinulle omalla tavallaan, joka voi poiketa paljonkin siitä, mitä opettaja on todella sanonut.

Vierailija kirjoitti:

Ei se lapsi uhkailemalla niitä tehtäviä tee jos tuntuu vaikealta eikä varmasti uskalla tukeutua opettajaan, ihmeellinen tapa yrittää opettaa. 

Ei tuo mitään uhkailua ole, jos opettaja kertoo seuraukset. Ja hyvinhän se näyttää tehoavan, AP kertoi, että kyllä lapsi tehtävät tekee merkinnän välttääkseen. Eli lapsi testaa vaan paljonko voi perseillä, mutta kun huomaa että sillä on seurauksia, niin toimii niin kuin pitääkin. Onhan tuo toki jonkinlainen ongelma, että lapsi on niin kuriton, että pitää muistuttaa seurauksista, jotta normaali koulutyö sujuisi.

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Jos uskot yli kaiken tuohon posin kautta menemiseen niin ethän sinä voi sitten käyttää negan kautta menemistä myöskään omassa toiminnassasi. Jos menet negan kautta niin vähintään annat huonon esimerkiksi lapselle, kun lapsi ei voi enää luottaa siihen, että äiti aina menee posin kautta kun on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Lapsi tekee tehtävät, eli eivät ole edes vaikeita? Ehkä asia, mitä hänen kannattaisi oppia nyt on se, että joskus täytyy tehdä niitä tylsempiä ja puuduttavampiakin asioita ja välitunnit ovat hauskanpitoa varten. Oppitunnit ovat välillä pitkäveteisiä, mutta kyllä jokainen sietää tylsyyttä kolme varttia kerralla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Jos uskot yli kaiken tuohon posin kautta menemiseen niin ethän sinä voi sitten käyttää negan kautta menemistä myöskään omassa toiminnassasi. Jos menet negan kautta niin vähintään annat huonon esimerkiksi lapselle, kun lapsi ei voi enää luottaa siihen, että äiti aina menee posin kautta kun on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

En minä usko mihinkään "negaan" tai "posiin", vaan olen sitä mieltä että jos koulussa otetaan kulttuurikso uhkailla joka asiasta wilmamerkinnällä, se on ihan yhtä rasittavaa kuin jos vanhemmat uhkailisivat opettajaa joka pienestä asiasta AVI:lle valittamisella.

On aikoihin menty, kun jo yhdestä Wilma-merkinnästä tulee traumat lapselle. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli tapana kaivaa remmi esiin jos lapsi ei totellut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Jos uskot yli kaiken tuohon posin kautta menemiseen niin ethän sinä voi sitten käyttää negan kautta menemistä myöskään omassa toiminnassasi. Jos menet negan kautta niin vähintään annat huonon esimerkiksi lapselle, kun lapsi ei voi enää luottaa siihen, että äiti aina menee posin kautta kun on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

En minä usko mihinkään "negaan" tai "posiin", vaan olen sitä mieltä että jos koulussa otetaan kulttuurikso uhkailla joka asiasta wilmamerkinnällä, se on ihan yhtä rasittavaa kuin jos vanhemmat uhkailisivat opettajaa joka pienestä asiasta AVI:lle valittamisella.

Ihan sama kuin lasulla uhkailu josta on tullut kiinteä osa lapsiperhekulttuuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Jos uskot yli kaiken tuohon posin kautta menemiseen niin ethän sinä voi sitten käyttää negan kautta menemistä myöskään omassa toiminnassasi. Jos menet negan kautta niin vähintään annat huonon esimerkiksi lapselle, kun lapsi ei voi enää luottaa siihen, että äiti aina menee posin kautta kun on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Ihan sama kuin lasulla uhkailu josta on tullut kiinteä osa lapsiperhekulttuuria.

Nimenomaan. Tuossakin sanoisin vaan että ole hyvä ja tee lasu jos siltä tuntuu, sekään ei ole mikään uhkailukeino jolla painostetaan ihmisiä toimimaan toisin. 

Tosin lasilla uhkailusta tällä palstalla on varmasti erilaiset mielipiteet. Itse ylipäätään en pidä tästä uhkailukulttuurista: ilmoituksia ja merkintöjä tehdään kun tarvitsee, ne eivät ole painostuskeino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Jos uskot yli kaiken tuohon posin kautta menemiseen niin ethän sinä voi sitten käyttää negan kautta menemistä myöskään omassa toiminnassasi. Jos menet negan kautta niin vähintään annat huonon esimerkiksi lapselle, kun lapsi ei voi enää luottaa siihen, että äiti aina menee posin kautta kun on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Ihan sama kuin

Nimenomaan. Tuossakin sanoisin vaan että ole hyvä ja tee lasu jos siltä tuntuu, sekään ei ole mikään uhkailukeino jolla painostetaan ihmisiä toimimaan toisin. 

 

Tosin lasilla uhkailusta tällä palstalla on varmasti erilaiset mielipiteet. Itse ylipäätään en pidä tästä uhkailukulttuurista: ilmoituksia ja merkintöjä tehdään kun tarvitsee, ne eivät ole painostuskeino.

Kaikki viralliset rangaistukset on poistettu käytöstä joten ainoa mahdollisuus on uhkailla noilla erilaisilla ilmiannoilla.

Koulussa tehdään sitä mitä opettaja on suunnitellut. Ei siellä voi alkaa sooloilemaan. Pitää tullakin seuraus, jos ei hommia tee. Ikävä ettei lapsen vanhempi vaadi. Seurauksesta muistuttaminen ei ole uhkaus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos uhkailu on tässä tilanteessa jonkun mielestä oikein, niin saako vanhempi lähteä sitten siitä että valittaa opettajasta AVI:lle joka asiasta kun on tyytymätön opetukseen? Onko tämä sitten jonkun mielestä hyvää vuorovaikutusta? Pitäisikö opettajan kanssa mennä aina vaan posin kautta, vaikka on tyytymätön, vai pitäisikö keksiä muita keinoja?

Jos uskot yli kaiken tuohon posin kautta menemiseen niin ethän sinä voi sitten käyttää negan kautta menemistä myöskään omassa toiminnassasi. Jos menet negan kautta niin vähintään annat huonon esimerkiksi lapselle, kun lapsi ei voi enää luottaa siihen, että äiti aina menee posin kautta kun on vuorovaikutuksessa toisten ihmis

Kaikki viralliset rangaistukset on poistettu käytöstä joten ainoa mahdollisuus on uhkailla noilla erilaisilla ilmiannoilla.

Mitenkäs olisi jos vaikka kerran tekisi sen wilmamerkinnän niin asiaa voisi harjoitella kotona, eikä tarvitse jatkuvasti uhkailla?

Jos lapsi vaan haaveilee eikä suoraan niskuroi, niin siihen on muitakin keinoja kuin rangaistukset. En tiedä osaako nykyopettajat enää niitä, minun aikaan osasi.

Aloittajana olisin kiitollinen opettajasta, joka yrittää saada lapsen tottumaan siihen että koulussa pitää työskennellä, vaikka aina ei huvittaisi. Olette vielä isoissa ongelmissa jos se ei mene lapselle perille.

Wilman värit varmaan vaihtelevat kouluittain tai kunnittain. Mun 6 lk lapsen wilmassa värit menevät:

turkoosi SP Terveydellisiin syihin liittyvä poissaolo

tummansininen EAV Ennalta anottu vapaa

sininen X Muu selvitetty poissaolo

viininpunainen LPS Luvaton poissaolo, selvitetty

punainen LP Selvittämätön poissaolo

vaaleanpunainen MYÖ Myöhästyminen

Positiiviset tuntimerkinnät ilman väriä (valkoinen pohja), negatiivisia ei ole omalle lapselle tullut, mutta oletan että ovat myös valkoisella pohjalla kun eivät ole tuossa väriselityslistassa. Ei meillä ole tuolta listaltakaan muita kuin terveydellisiin syihin liittyviä ja ennalta anottuja poissaoloja.

Ei voi olla totta että tämmöisestä keskustellaan äitien palstalla? Vanhempien kuuluu kasvattaa, koulun opettaa. Opetusmenetelmää voidaan henkilökohtaistaa tilanteen mukaan. Joillekin lapsille vain sopii tiukka takaraja paremmin, toiselle tepsii mieltä kohottava "lässytys".