Miksi koira annetaan pois, jos sillä on ongelmia lapsen kanssa?

Annatko mieluummin pois sen lapsen?

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Koti lapselle -ohjelma seuraavaksi :D

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Sinulla ei selvästi ole lapsia. Joten sinun mielipiteellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Sinulla ei selvästi ole lapsia. Joten sinun mielipiteellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. 

Arvaa kiinnostaako sinun mielipiteesi paskaakaan.

Eihän kummastakaan tarvitse luopua. Kipu opettaa lasta käyttäytymään hyvin. 

Koira ei saa koskaan käydä kiinni ihmiseen eikä varsinkaan lapseen. Vastuullinen vanhempi kyllä opettaa lapselle miten koiran kanssa käyttäydytään ja vahtii lapsen käytöstä koiran kanssa. Jos vanhempi ei ole tähän kykeneväinen ja koira puree lasta kun hän kiusaa koiraa niin on mielestäni vain hyvä että koira pääsee kotiin jossa sitä kohdellaan asiallisesti.

Koiran on tuossa tilanteessa parempi olla toisessa kodissa. Ja lapsen koirattomassa kodissa. Kaikki voittavat. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Onnistuu varmaan sekin. Soitat vaan 112 ja kerrot että koira puree lasta, etkä suostu siitä luopumaan, siis koirasta, niin eiköhän kohta lasun tädit hae lapsen kiireelliseen sijoitukseen. Olisivat silloin kerrankin oikealla asialla. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Ikävä kuulla, että et tullut rakastetuksi lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Ikävä kuulla, että et tullut rakastetuksi lapsena.

Voi kuule. Ainoana lapsena olen ollut varsin toivottu ja rakastettu, sääli että sinä olet ilmeisesti joutunut aina jakamaan kaiken sisarustesi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Ikävä kuulla, että et tullut rakastetuksi lapsena.

Voi kuule. Ainoana lapsena olen ollut varsin toivottu ja rakastettu, sääli että sinä olet ilmeisesti joutunut aina jakamaan kaiken sisarustesi kanssa.

Mutta olit kuitenkin koiraa alempana arvojärjestyksessä. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Ikävä kuulla, että et tullut rakastetuksi lapsena.

Voi kuule. Ainoana lapsena olen ollut varsin toivottu ja rakastettu, sääli että sinä olet ilmeisesti joutunut aina jakamaan kaiken sisarustesi kanssa.

Sinulle olisi siis ollut ihan ok että vanhempasi olisivat mielummin luopuneet sinusta kuin koirasta. Toivottavasti et itse ikinä lisäänny, tässä maassa on jo riittävästi huonoja vanhempia joita ei lasten hyvinvointi kiinnosta.

Lapselle itselleenkin olisi hyväksi alusta lähtien oppia kohtelemaan eläimiä oikein ja ymmärtää niiden olevan eläviä olentoja.

Näin joku aika sitten lähijunassa kun taaperoikäinen lapsi näki ikkunasta linnun ja höpötteli sille innoissaan ja vilkutti kun juna jatkoi matkaansa sekä sanoi linnulle jopa hei hei. Se oli todella herttaista ja vaikka kyse oli osittain mielikuvitusleikistä, aloin miettimään kuinka siinä lapsi kuitenkin osoitti jo ymmärtävänsä linnun olevan elävä olento, joka on siellä ulkona vielä sitten kun lapsi jatkoi matkaa junassa. Kaikki tuollaiset lintujen ja pupujen sun muiden eläimien havainnoiminen on taatusti hyväksi lapsen kehitykselle, vaikka aikuisesta se voi tuntua lapselliselta ja tylsältä. Lapsen on kuitenkin aluksi helpompaa samaistua eläimiin kuin muihin lapsiin, koska eläimen ulkonäkö on vain lajityypillinen eikä yksilöllinen.

Jos lapsi ei osaa käyttäytyä koiran kanssa, niin kyllähän silloin koira on hankittu perheeseen väärään aikaan tai lapsen käytöstä ei ole ohjattu riittävästi oikeaan suuntaan alusta alkaen.

Jos vanhemmat eivät kykene luomaan myös koiralle turvallista ympäristöä, niin parempi on silloin löytää koiralle uusi rauhallisempi koti, jossa se saa riittävästi ulkoilua ja nukkua päiväunensa rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Sinulla ei selvästi ole lapsia. Joten sinun mielipiteellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. 

Arvaa kiinnostaako sinun mielipiteesi paskaakaan.

Kerro toki lisää, miten mulkkuja te koirahullut olettekaan. Se on jo nähty, kun koiria paskatetaan ties missä ja pidetään vapaina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Ikävä kuulla, että et tullut rakastetuksi lapsena.

Voi kuule. Ainoana lapsena olen ollut varsin toivottu ja rakastettu, sääli että sinä olet ilmeisesti joutunut aina jakamaan kaiken sisarustesi kanssa.

Puuttuko kukaan käytösongelmiisì? Entä tuo empatiakyky? 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Sinulla ei selvästi ole lapsia. Joten sinun mielipiteellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. 

No minä taas pahoin pelkään että tuollaisella naisella saattaa jopa ollakin lapsi(a), on tämä niin hullua menoa tämä elämä tällaisessa koiraepäjumalankuvan palvonta- ja lapsivihakulttuurissa.

Tosin ei saisi olla, eikä tulla. Kohtu pitäisi poistaa tuollaisilta naisenkuvatuksilta joille koira on tärkeämpi kuin oma lapsi.

Tolkun Mies

Pureva koira viedään piikille! Voi v,ttu näitä itsestäänselvyyksiä taas!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen aina ihmetellyt. Itse luopuisin ennemmin lapsesta.

Sinulla ei selvästi ole lapsia. Joten sinun mielipiteellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. 

Arvaa kiinnostaako sinun mielipiteesi paskaakaan.

Ja sieltä kuului lapsettoman komeentti. Muista, että maailmassa ihmiset ovat myös eri mielitä kanssasi. Mutta lapsettomanahan sinun arvomaailmasi on "minä, minä, minä" -tyylinen. Ei yllätä